Aaqqissuusseqqinneq aallartilluareerpoq

Aaqqissuussaanermik aaqqissuusseqqinneq aallartilluareerpoq sulili naammassinani.


Namminersorlutik Oqartussat kommunillu, aamma KANUKOKA ullumi aaqqissuussaanermik aaqqissuusseqqinnerup killiffia pillugu ataatsimiipput.

Tassunga atatillugu KANUKOKA-p siulittaasua Martha Abelsen ima oqaaseqarpoq:

”Kommunit nutaat annerusut aalajaallisarneqarnerannik sullissinerullu assigiinnerulernissaanik aqqutissiuussinermik suliassarujussuaq kommunit isumagisimavaat. Aaqqissuussaanerup aaqqissuuteqqinneqarnerata immikkoortuisa ilaat ataaseq ataatsimut isigalugu naammassilluarneqarpoq”

Kommunit maannamut suliassat killiliinnaat tigusimavaat. Matumani angusaqarluarniarnerusariaqarpugut, taamaalilluni aaqqissuusseqqinnermi suliassat innuttaasut qaninnerullugit suliarineqarnissaannik anguniagaq piviusunngortinneqarniassammat. Suliassanik nuussinissanik piareersaanissaq, tassunga ilanngullugit kommunini tigooqqaassutit suliassanik amerlanerusunik isumaginninnissamut piareersarnissaat kommunit ataatsimut akisussaaffigaat. 

Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq oqaaseqarpoq:

”Aaqqissuusseqqinnermik naliliinerput ukiup tulliata ingerlanerani pilersaarutitut naammassissavarput. Pisortat suliassaqarfiata naleqqussarneqartariaqarnera, kiisalu isertitaqaleriartorfiunngitsumik aningaasartuuteqaleriartorfiusumillu inissisimalluni kommunini sisamaasuni tamani siuarsaasariaqarneq angusarilersimasat naapertorlugu erseqqissaatigineqarpoq.

Taamaattumik pisortat suliassaqarfiannik, aamma namminersorlutik oqartussat kommunillu akornanni sulianik agguataarinermik ilusilersuinissaq ukiuni tulliuttuni sammineqalissaaq. Naliliinikkut tamanna pillugu attuumassutilimmik ilisimasaqalernissaq taperserneqassaaq. Inerniliussaagallartut ilagaat aqutsinitsinnut aalajangiinitsinnullu tunngavissanik paasissutissanik eqqornerusunik qularnaarisariaqartugut pisortanilu piginnaasanik ineriartortitsineq sammineqarnerusariaqartoq.

Innuttaasut pitsaanerusumik sullinneqarnissaat innuttaaqataalluartitsinissallu qularnaarneqarnissaa suleqqinnissami qitiussapput. Innuttaasut suliassanik isumaginninnermi peqataalluartinneqarnerisa sulinermilu oqartussaaqataatitsiviusumi peqataatitsinerulernerup iluaqutaanerat Danmarkimi kommuninik kattussuussinermi misilittagarineqarput. Tamanna aamma ataatsimuussutsimut iluaqutaasussamik nukissat amerlanerusut akuutinniarlugit nunatsinni maani atuuppoq”.

Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Ministeri Margrethe Vestager ullumi ataatsimiinnermi peqataavoq Danmarkimilu kommuninik aaqqissuusseqqinnermit misilittakkat nassuiaatigalugit. Tassunga atatillugu Margrethe Vestager ima oqaluttuarpoq:

”Danmarkimi aaqqissuusseqqinneq kommuninut nunallu immikkoortuinut piumasaqarfiusimavoq. Sulinerit ilarpassui kinguneqarsimapput. Aaqqissuusseqqinnermi anguniakkat piviusunngortinnissaat suli naammassinngilarput, aaqqitassaqartoq naliliinitsinni paasinarsivoq. Tamanna politikikkut arlalitsigut isumaqatigiissuteqarfigaarput – tassami innuttaasut pisortat suliassaqarfiisa imminnut atuuttuunerannik misiginissaat anguniagaavoq. Tamatumani ilinniartitaaneq, peqqinnissaq imaluunniit innuttaasunut ajornartorsiulersinnaasunut sanngiitsunullu isumassuineq pineqarnersoq apeqqutaatinneqanngilaq. ” Margrethe Vestager nangippoq: ”Oqartussaaqataanerulissaagut. Pingaartumik najukkami oqartussaaqataanermi aporfissaqarpoq – iliuuseqarfigaarpulli! Innuttaasut peqataaffigisaannik politikerit innuttaasullu oqartussaaqataalluartoqarnissaa kissaatigaat. Kommunimut qinersinermi kingullermi peqataasut 6 procentpointinik qaffapput – tassami qinersinerup innuttaasunit akuuffigineqarnissaa sulissutigigatsigu. Tamanna pingaaruteqarluinnarpoq.”

Sukumiinerusumik paasisaqarusukkuit uunga attaveqarit: KANUKOKA-p siulittaasua Martha Abelsen, Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq.