Uummasut assigiinngitsut iluaqutigisavut ilumut taama ajortigisumik inissisimappat?

Appat lomvier

Una allaaserisaq Hans Meltoftip AG-mi 2. Juli 2014 allaaserisaanut oqaaseqaataavoq. Isornartorsiuisup siusinnerusukkut allaaserisaanut sanilliullugu nutaartaqanngilaq.

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiulli nassuerutigaa Hans Meltofte’p isumaa naapertorlugu Kalaallit Nunaanni timmissat aamma imarmiut miluumasut amerlanerujussuusinnaagaluartut.

Kisianni 1990-it aallartinnerannili naalakkersuisoqarfikkoortumik suliniutit aallartinneqarsimapput, pingaartumik qilalukkat qaqortat aamma qernertat, aarrit nannullu pisarineqarsinnaanerisa killilersorneqalernerisigut, tassungalu tunngatillugu piniagassanut assigiinngitsunut nalunaarutit tunngassuteqartut suliarineqarnerisigut.

Taaneqareersut saniatigut nalunaarutit atuutereersut arlallit nutarsarneqaqqissimapput, taamaalilluni Kalaallit Nunaat inatsiseqarnikkut naleqqussakkanik, suliassalli ataasiakkaat piffissamut aggersumut utaqqissunneqarput. Nalunaarutit atuuttut tamarmik piujuaannartitsinissamik siunertalimmik atuinissaq pillugu killissarititaasunik piumasaqaatinik naammassinnittuupput.

Arferit mikinerit allat eqqaassanngikkaanni qilalukkat qaqortat aamma qernertat pillugit malittarisassat atuuttussanngortinneqarsimapput killilersuinerit aamma /imaluunniit aalajangersimasumik annertussusilinnik pisassiisarnerit eqqarsaatigalugit. Tamannalu aamma sunniuteqarsimavoq.

Maannakkut takusinnaalersimavarput immami uumasut miluumasut aamma timmissat kigaakkaluartumik amerliartulersimasut, tamannalu patajaatsumik ingerlasoq. Assersuutissaalluarpoq miteq.

Ukiualunnguit qaangiupput meqqit ernumanartumik ikiliartuleraluarmata. 2001-imi timmissat pillugit nalunaarut sukateriffigineqarpoq, tamatumalu kingunerisaanik piffissat aallaaniarfiusinnaasut sivikillineqarput.

Ullumikkut meqqit amerlassutsimikkut ernumanarunnaarsimapput, aammalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup piffissat aallaaniarfiusinnaasut sivitsoqqinneqarnissaat suliniutigaa. Assersuutissaq alla tassaavoq qilalukkat qaqortat qernertallu.

2004-mi pisassanik killilersuinerup eqqunneqarnerata kingorna qilalukkat amerlassutsimikkut ikiliartornerat ukiuni 20-ni aatsaat siullermeerluni unippoq, amerliartoqqilersimallutillu imaluunniit amerlassutsimikkut patajaallisimallutik. Kisiannili ukiut 20-it matuma siornatigut amerlassutsimittut suli amerlassuseqalinngillat.

Pisuussutit uumassusillit pillugit ingerlatsiveqarfik politikkikkut- aamma inuiaqatigiit tungaanniit sakkortuumik tatisimaneqarpoq, tassami kissaatigineqartuarmat pisassiissutit amerlineqarnissaat. Tamatta pisuussutit uumassusillit nungusaataanngitsumik atorneqarnissaannut aammalu inatsisinik atuuttunik maleruaanissamut akisussaaqataaffeqarpugut. Assersuutissaavoq Hans Meltofte’p ersersitaata assinga, tassalu unioqqutitsilluni piniarneq, ilaatigut aamma appat manniinik katersineq. Manninnik katersineq tunngaviatigut inerteqqutaavoq aammalu 2009-p kingornali inerteqqutaalluni, timmissat ilai ikittunnguit kisimik pineqaratik.

Aarrit aamma appat, Hans Meltofte’p piniagassatut ernumanartutut ersersinniagai, pillugit aaqqissuussinerit kinguliini eqqartussavavut.

Aaveq

Inuussutissarsiutigalugu piniartunut pisassiissutit saniatigut aarrit Kalaallit Nunaanni eqqissisitaapput, tak. kalaallit nunaanni aavernik illersuineq piniarnerlu pillugit nalunaarummi 2006-imeersumi § 2. Aarrit nunamiittut imaluunniit nunalittarfinniittut, suiaassutsimikkut ukioqqortussutsimikkullu suugaluarpataluunniit, piniaqqusaanngilluinnarput. Qaanaami aqutsiveqarfik kisiat pinnagu piaqqat arnavissanik ingerlaqatillit aamma arnavissat piniaqqusaanngilluinnarput.

Inuit piniarsinnaanermut akuersissummik pigisallit kisimik aavermik pisaqarsinnaapput, tak. § 5.

Aarrit pillugit nalunaarummi § 3 malillugu piffissat piniarfiusinnaasut imatut aaqqissuunneqarsimapput, tamatumani isiginiarneqartarlutik erniorneri aamma piffissaq aarrit nuliusarfiat, imaappoq piffissat piniarfiusinnaasut piffissamut aalajangersimasumut inissitaapput. Kalaallit Nunaata kitaani Qeqertarsuup avannaa tikillugu pisassiisoqartarpoq piniarfissamut 1. martsimiit 30. april ilanngullugulu.

Kitaata sinnerani Qeqertarsuup avannaaniit Qaanaaq tikillugu aqutsiveqarfimmi piffissap piniarfissaq tassaavoq 1. oktoberimiit 30. juni ilanngullugu. Tunumi piniarfissaq tassaavoq 1. oktoberimiit 30. juni ilanngullugu.

Aarrit 2006-2007-imiilli piujuaannartitsinissamik ingerlatsinerup aallaavigisarpaa pisassiissutissanut tunngatillugu aalajangiinermi siunnersorneqartarneq aamma atorluaanissaq. Pinngortitalerinikkut siunnersuisarnerup siunertaraa aarrit amerlassutsimikkut patajaatsuunissaat aamma amerliartornissaat.

Pinngortitalerinikkut siunnersuinerup kingullerpaap takutippaa, piffimmut Qaanaap eqqaaniittumut pisassiissutissat annerpaamik 93-nut amerlineqarnissaat siunnersuutigineqarsimasoq (Canadamiut aavertassaat sisamat ilanngullugit), tamatumanilu siunnersuinermut siulianut sanilliullugu amerleriaataapput aarrit 29-t.

Kalaallit Nunaata kitaata aaveqassusianut tunngatillugu aappassaanik ( 2009-mi aamma 2014-imit siunnersuinerit), pinngortitalerinikkut siunnersuinerup innersuussutigaa pisassiissutit aavernik 8-nik amerlineqassasut. Siunnersuinerup takutippaa, aavernik killilersuineq sunniuteqarsimasoq aammalu Kalaallit Nunaata kitaani piffinni marluusuni aarrit amerliartortut.

Kalaalit Nunaata kangianut (Tunumut) tunngatillugu kingullermik siunnersuinermut sanilliullugu pinngortitalerinikkut paasissutissanik nutaanik saqqummiussaqartoqanngilaq. Taamaattumik aaffattassanik 20-nik pisassiinissamik innersuussineq nangeqqinneqarpoq.

2006-imili pisassiisarneq atuutilersinneqarmat Kalaallit Nunaata kangianut pisassiissutit pinngortitalerinikkut innersuussutigineqartunit tamatigut ikinnerusarsimapput. Assersuutigalugu 2011-mi pisarineqarsimapput aarrit tallimat, 2012-mi aarrit sisamat aamma 2013-mi aarrit 8-t. Aarrit taakkua pinngortitalerinikkut piujuaannartitsinissamut killissarititat angusimavaat.

Ilumoorpoq Kalaallit Nunaanni aavernit nunalittarfiit tamarmik atorneqarunnaarsimammata, kisiannili Kalaallit Nunaata kangiani nunalittarfiit suli atugaapput, aammalu sumiiffinni inoqarfiusuni.

Appat

Pissutsit ullumikkut atuuttut aallaavigalugit tunngaviatigut timmissat tamarmik eqqissisimatitaapput, tak. timmissat illersorneqarnerat piniagaanerallu pillugit nalunaarut nr. 8, 2. marts 2009-meersoq.

Appanulli tunngatillugu ukiakkut aamma ukiukkut piniarneq inerteqqutaanngilaq, aamma Qaanaap Ittoqqortoormiillu ingerlatsiviini upernaakkut piniarneq inerteqqutaanngilaq, tak. §§ 4-5. Akerlianilli timmiaqarfinni timmiaqarfiilluunniit eqqaanni aallaammik igeriarneq imaluunniit pisariaqanngitsumik eqqissiviilliortitsineq, nutaamik ulluliani imaluunniit ullunik najugarineqartuni, manninnik piaqqanilluunniit akornusersuinissaq inerteqqutaavoq aamma taakkua saniatigut inerteqqutaavoq manninnik, ilaatigut appat aamma imeqqutaallat manniinik mannissarniarneq, tak. §§ 7 aamma 10.

Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffik (GN) september 2013-mi pinngortitalerinikkut siunnersuinermini allappoq, kalaallit nunaanni appaqarfiit amerlanerpaartaanni peqassutsikkut ikiliartorneqartoq imaluunniit ernumanartumik ikiliartortoqartoq. Tamanna tikkuussivoq, ikiliartornerinut pissutsit ilagigaat unioqqutitsinikkut aallaaniartarneq, mannissarniartarneq, upernaakkut aamma manniliorfiup nalaani allatut akornusersuisarneq kiisalu silaannaap allanngoriartornera. Silaannaap allanngoriartornerisa sunnersinnaavaat pingaartumik appat nerisaasa katitigaanerat, maannalu takusinnaalereerpagut Kalaallit Nunaata kitaata kujasissortaani appat nerisakilliornermikkut sanigornikut nukillaangasullu.

Naalakkersuisut aamma APNN-ip sakkortunerpaamik piumasarissavaat, inuit tamarmik inatsisit ataqqissagaat, timmissat piaqqiorneranni eqqissisimatillugit, timmiaqarfinnik, ullunik, manninnik aamma piaqqanik akornusersuinatik. Piumasaqaat manna aamma atuuppoq takornarialerisunut, tak. assit AG/Sermitsiaq-imi nittarneqartut takutitsisullu takornarialerisut umiatsiarlutik timmiaqarfiit tikivillugit angallammik ingerlassisut. Tamanna inerteqqutaavoq.

2014-ip ingerlanerani APNN-ip suliaraa timmissanut nalunaarutip nutarsarneqarnera.Tamatumani APNN-ip appat ikiliartornerata ajornartorsiutaanera sammissavaa oqallisigalugulu timmiaatitta nujuartat piujuaannartitsinissamik tunaartaqarluta atorluaanissatta ingerlattuarnissaa angujumallugu ingerlatsiveqarfimmi suliniutit suut aallartinneqarnissaat pisariaqarnersut. Taassuma saniatigut APNN-ip suliaraa piffinnik timmissanik illersuiffinnik suli amerlanerusunik toqqartuinissaq aammalu piffiit timmissanik illersuiffiit sumiinnerat tamanut paasiuminarsarlugit.

Erseqqinnerusumik paasissutissat piniarneqarsinnaapput Immikkoortortami Pisortaq Amalie Jessen-imut amalie@nanoq.gl – tlf. + 299 34 53 04, saaffiginninnikkut.