Eqqumiitsuliornermut kulturimullu tunngatillugu eqqarsaatersuutit, juni 2014

Naalakkersuisut 2013-imi aalajangerput eqqumiitsuliornikkut kulturikkullu ukiuni aggersuni suliniutaasussat pillugit anguniakkanik suliaqartoqassasoq. Anguniagassanut missingersuusiaq januarimi aamma februarimi ukioq manna tusarniaassutigineqarpoq, tamatumalu kingorna oqallisaasimalluni, ilaatigut eqqumiitsuliortut kulturikkullu suliniuteqartartut Katuami maajip arfernani ukioq manna seminareqartinneqarnerat aqqutigalugu.

Seminareqartitsinermi anguniakkat imarisaat oqaluuserissallugit periarfissaqarsimavoq, minnerunngitsumillu takorluukkat naleqartitallu suliassaqarfimmi uani siunissami suliniuteqarnermi tunngavigineqartussat eqqarsaatigalugit. Kommuninit ataasiakkaanit suliniuteqartartut allaffissornikkullu ingerlatsisuusut suleqatigiissitani – workshops-ini – naapillutik oqallissinnaasimapput, naggasiullugulu iliuusissatut tigussaasutut namminneq siunnersuutissaminnik partiit assigiinngitsut sinniisaannut saqqummiussinissaminnut periarfissaqarsimallutik.

Eqqarsaatit amerlasuut pitsaasullu saqqummiussorneqarput seminareqarnermilu oqallisigineqarlutik, anguniakkanullu allassimaffimmi iliuusissatut pilersaarutitaqartumi ilanngunneqassallutik, Inatsisartut ukioq manna 2014-imi ukiakkut ataatsimiinneranni agguaanneqarumaartunik.

Inuiaqatigiit ukiuni kingullerni pingaaruteqartumik ineriartorsimapput. Nunarsuarmioqatigiinnitta annertusiartornera immitsinnullu susassareqatigiinnitta alliartornerata nunat allat nunarsuatta avannaanut soqutiginninnerat annertusiartortissimavaa, tassuunalu nalilersorneqarluni uagut qanoq ittutigut nunarsuarmioqatitsinnut neqeroorutissaqarnersugut. Tamaattumik Naalakkersuisut kissaatigaat kulturikkut naleqartitagut puigutsaaliussagigut ineriartortillugillu, taakkuummatami inuiaat inuit inuiaqatigiittut ingerlaasiannut pingaaruteqartumik ilinniutissagut, aammalu kinaassutitsinut ataatsimoortumillu inuuneqarnitsinnut misigissusilersuisut, uagut inuiattut kinaassutitsinnut piffissamut nutaajusumut ingerlaqqinnitsinni ilisarnaatigisagut.

Eqqumiitsuliorneq kulturilu tassaanngillat allannguuteqartanngitsut, kisiannili tassaallutik pisunut paasinninnerput, allanngoriartortuartoq. Qanga pisimasunut inuunermullu tunngasutigut ilisimasaqarneq ullutsinni inuunitsinnut inooqataaffigisatsinnut paasinninnissatsinnut tunngaviupput. Sorlatsinnik kinaassutitsinnillu ilisimasaqarneq unammilligassanut nutaanut illinernillu nutaanik atuinissamut piumassuseqarnerulersitsisarput. Kissaatigaarput eqqumiitsuliortortagut imminnut isummersortuullutillu ilinniarfigeqatigiittassasut, misilittakkaminnik paarlaasseqaatigiittassasut, kinguaariinnullu tullernut ileqquliussanik ingerlatitseqqittarlutik. Neriuutigaarput taamaaliornikkut saqqummiusseriaatsinik nutaanik pilersitsisoqartassasoq, eqqumiitsuliornerup kulturittalu ineriartuutigalugulu nukittorsaatigisinnaasaanik, ataatsimooqatigiinnitsinnut, inuiaqatigiinnut, kalaallisullu kinaassutitsinnut iluaqutaasumik.

Taamaattumillu Naalakkersuisut aamma pingaartitaraat inissaqartitsisoqassasoq periarfissaqartitsisoqassasorlu saqqummiusseriaatsinut nutaanut, ileqqutoqqanik tunngaveqartunik, nutaamik eqqarsartaaseqarnermik tunngaveqartunik, aamma isumassarsiorsinnaassutsimik pilersitsisinnaassutsimillu tunngaveqartunik. Anguniakkat naleqartitanik tallimaasunik aallaaveqarput, taakkualu nunatsinni eqqumiitsuliornikkut kulturikkullu ineriartornermut tunngavileeqataassapput, nunatsinni kulturikkut ileqqutoqqagut naleqarluartut akiginngikkaluarlugit. Naleqartitat tallimat tassaapput: ilikkariartorneq, nutaaliorneq, piujuaannartitsineq, oqallititsineq aamma ataatsimoorneq.

Taaguut ilikkariartorneq uunga atatillugu pikkorissiartornertut ilinniartitaanerit nammineq avataanni pisutut paasineqassaaq. Ilikkariartorneq sumiluunniit pisinnaavoq, inuuneq tamaat, aammalu misilittakkanik ilisimasanillu paarlaasseqatigiittarnikkut pisinnaalluni, qaammarsaanikkoorsinnaa-lluni, ilisimateqatigiittarnikkoorsinnaalluni, ilinniartinneqarnikkoorsinnaalluni, kaammattor-neqarnikkoorsinnaalluni isummersorneqarnikkuusinnaallunilu.

Ilikkariartorneq aamma isummersuineq nutaaliornissamut tunngaviliisarput, pioreersut aamma ileqquusut teknikkimik nutaamik isummanillu nutaanik naapitsinerisigut nutaaliorfiuleraangata. Nutaanillu pilersoqarneratigut, - aamma inuit akornanni, - piujuaannartitsineq pilersinneqartarpoq, tassuunalu isumannaarneqartarluni nukiit nutaat kulturitsinni eqqumiitsuliornitsinnilu nutaaliornissaat ineriartortitsinissaallu.

Kisianni eqqumiitsuliorneq kulturilu uisaallatitsisarput, nutaanik isumaliulersitsisarlutik ineriartortuarlutillu. Taamaattumik oqallititsiffiusumik ingerlatseriaaseqarneq pissusissamisoortumik pisariaqartumillu kulturikkut eqqumiitsuliornikkullu inuunitsinni ilaavoq. – Tamannalu ataatsimoornitta – tamatta ilaaffigisatta - ineriartorneranut iluaqutaavoq.

Naalakkersuisuniit kissaatigaarput amerlasuut aammalumi suli amerlanerujuartuinnartut nunatsinni eqqumiitsuliornikkut kulturikkullu tamatigoortuusumik inuiaqatigiinnik kalaallinik ineriartornitsinni pilersitseqataallutillu peqataassasut.