Partiinut illuatungiliuttunut: Pisariaqanngitsumik isornartorsiuineq

Suliffissaaleqisut pillugit kisitsisit ajorsiartuinnarneranni Naalakkersuisut assatik sarliaannaraat tamanut ammasumik oqariartuuteqarneq partiit illuatungiliuttut akornanni sammissallugu nuannarineqarluinnarpoq. Allanik eqqunnginnerusoqarsinnaanngilaq.

Naalakkersuisut ukioq ataaseq qaangilaaraa naalakkersuisunngormatali, suliffissaaleqisut ikilisinnissaat ersarissumik siunertaralugu suliniutit malittuinnaat aallartittarpavut. Maannakkut naalakkersuisooqatigiit tassaagunarput Naalakkersuisut ullutsinni nutaanerusuni suliffissaaleqisut suliffissaqartinneqalernissaannut iliuuseqarnerpaajusut.

”Tassami illuatungiliuttut naalakkersuisut.gl-imi malinnaasimagunik, Naalakkersuisut suliniutinik suliffissaqartitsiniarnermik siuarsaasussanik, piffissami qanittumi aammalu ungasissumi suliffissaqartitsinermik pilersitsiviusussanik amerlasoorpassuarnik suliaqarsimasut, paasisimassagaluarpaat”, oqarpoq Jens-Erik Kirkegaard, Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq, taamaalillunilu isumaqarani illuatungiliuttut oqariartuutaat tunngavissaqanngitsut.

Ukioq manna sanaartornermut aningaasaliinernut, maannakkorpiaq suliffissaqartitsiviulertussanut 174,2 millioner koruunit immikkoortinneqarnissaat pillugu Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerat ilaatigut oqaatigaa. Ilaatigut nunaqarfippassuarni umiarsualiveqarfinnik pitsanngorsaanissaq. Tamatuma saniatigut sanaartornermut aningaasaliinerit taakkua malunnaatilimmik suliffissaqartitsiniarnermut sunniuteqassallutik. Aamma innuttaasut inuuniarnerminni atugaannik pitsaanerulersitsiniarput, ilaatigut nunarput tamakkerlugu illoqarfinni nunaqarfinnilu avatangiisini pissutsit pitsaanerulersinnerisigut aammalu najukkani illuliortiternernik iluarsaassinernillu suliassat malunnaatilimmik amerlassallutik.

Suliniutini allani suliffissaqartitsiniarnermut periusissarput qanittumi tusarniaassutigineqassaaq – naatsumik oqaatigalugu inuusuttunut tunngasumik suliniuteqarneq qanoq nukittorsarneqassanersoq pillugu suliniuteqarnissamut tunngassuteqartoq, taaguuteqarluni ”Nuna, suliffeqarneq”, suliffeqanngitsunut sulisunullu (suliffissarsiuussisarfinni) tunngatillugu allaffissornikkut suleriaatsinik arlalinnik pisariinnerulersitsillunilu pitsaanerulersitsisussaq, aammalu PKU-mi pikkorissaanerni tiguneqartartut amerlanerulissallutik.

Tamatuma saniatigut immikkut ittumik suliniuteqarneq aallartipparput, tassani Namminersorlutik Oqartussat aamma kommunit ataatsimoorlutik 35 millioner koruuninik immikkoortitsillutik. Aningaasat suliffissaaleqisunut aamma piginnaanngorsaqqittunut sivisuumik pikkorissaanernut atorneqassapput. Aammalu puiussanngilarput Naalakkersuisut piiaanissamut akuersissutinik marlunnik tunniussimmata (London Mining aamma True North Gems), siunissami suliffissaqartitsiviulertussanik. Kingulliullugu taaneqartup sanaartornermut immikkoortumi aasamut aallartissasoq naatsorsuutigineqarpoq.

Aammattaarli Naalakkersuisut 2014-imiit 2018-imut Uuliasiornermut Aatsitassanullu periusissaq suliaraat, tassani ilaatigut suliffissat annertoorujussuarmik amerlineqarnissaat aammalu aningaasaqarnikkut siuariartortitsinissaq siunertaallutik.

Kisianni suliniutit naalakkersuisoqarfinnuinnaq killeqanngillat – naalakkersuisoqarfiit allat aamma pitsaasunik aalajangersimasunillu suliniuteqarlutik malinnaapput. Pingaarnerpaat taalaassavakka:

  • Aalisarneq: Imaani nunamilu suliffissaqartitsiniarnermik siuarsaasussanik suliniutinik suliniuteqarnernillu arlalippassuarnik Naalakkersuisut aallartitsipput akuersissuteqarlutillu. Assersuutigalugu Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffinnut marlunnut Tunumi misileraalluni aalisarnissamut periarfissiillutik akuersipput. Misileraalluni aalisarnermut annerpaaffissaliilluni killiliisoqanngilaq. Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffinnut marlunnut saarullinniarnissamut akuersissummik tunniussipput. Taakkua pisaat nunamut 100 procentimik tulaanneqassapput. Tassani pineqarput Nanortalik, Qaqortoq, Alluitsup Paa aamma Paamiut. Tunitsiviit pioreersut saniatigut Qeqertarsuatsiaaniit Sisimiunut sumiiffimmi saarullinniarnissamut umiarsuaq tunitsiviusussaq akuersissuteqarfigineqarpoq. Suliniuteqarnermi saarullittassiissutit sunniuteqarluartumik aalisarneqarnissaat siuarsarniarneqarpoq. Royal Greenland Baffin Bugtimi 1.500 tonsinik qaleralittassinneqarpoq, Maniitsumi tunitsivimmi 100 procentimik tunineqartartussanik.
  • Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut nunaqarfinni avannarlerni (Kullorsuaq, Nuussuaq aamma Aappilattoq) umiarsuarnut tunitsiviusussanut marlunnut akuersissummik tunniussipput. Suliniutit tamarmik suliffissaqartitsinerup annertusinissaanik imaqarput. Sumiiffimmi Uummannap aamma Upernaviup eqqaanni taamatuttaaq saattuarniarnermut angallat tunitsiviusussaq akuersissuteqarfigineqarpoq.
  • Aammattaarli Naalakkersuisut pisinnaatitsissutinut nalunaarutip allannguuteqartinneqarnissaa sulissutigaat, taamaalilluni tassani aalisartut inuusunnerusut Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami aamma Upernavimmi ingerlatsiviusuni qaleralinniarnermi peqataasinnaanissaannut periarfissanik siuarsaasoqarluni.
  • Royal Greenland (RG): RG-ip AGF-ip nunaqarfinni tunitsivippassui tigugamigit, RG annertuunik iluarsaassivoq, taamaalillutik taakkua siunertamut ullutsinnut naleqquttunngorlutik. Tassani nuannerpoq RG tunitsivinni makkunani iluarsaassileruttormat: Attu (minnerpaamik 1,1 million koruunit), Qaanaaq (1,5 million koruunit) aamma Aappilattoq (minnerpaamik 2.9 million koruunit). Imminermini suliffissaqartitsiniarnermik siuarsaaviusumik iluarsaassinerup saniatigut, tunitsiviit iluarsaanneqartut annertunerusumik suliaqarsinnaalersitsissapput – taamaalillutillu sumiiffinni najukkani pineqartuni suliffissaqartitsineq annertunerulissalluni.
  • Nunaqarfiit pillugit ataatsimeersuarneq: Ilulissani nunaqarfiit pillugit pissarsiaqarfiulluartumik ataatsimeersuaqqammerpugut, tassani nunaqarfinnit immersuissuterpassuarnik pitsaasunik pissarsilluta, nunaqarfinni suliffissaaleqisut qanoq iliorluni ikilisinneqarsinnaanersut – aamma isorliunerusuni sulianik suliffissaqartitsinermik siuarsaaviusussanik pilersitsisoqarsinnaanersoq. Isumassarsiarpassuit ataatsimoortilerniarlugit ataqatigiissaarniarlugillu, Naalakkersuisut siunnersuutinik misissueqqissaartussamik aammalu nunaqarfinni isorliunerusunilu suliffissaqartitsiniarnerup qanoq siuarsarneqarsinnaaneranut pilersaarummik saqqummiussisussamik suleqatigiissitaliamik pilersitsipput.
  • Suliffissaqartitsinermi iluanaarutaasussat: Ataasiakkaat suliffeqalerlutik iluanaarutissaasa annertunerulernissaat Naalakkersuisut sulissutigaat. Tamanna ilaatigut akileraartarnermut isumaginninnermullu suliassaqarfinni iluarsaaqqinnissamik pilersaarutigineqartussanut, 2015-imi Inatsisartunut saqqummiunneqartussanut, ilaatillugu pissaat. Kisianni ukioq manna Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni isumassarsiarineqartut saqqummiunneqariissapput. Iluarsaaqqinnerit siunissami ungasissumi suliffissaaleqisut ikilisinneqarnissaannut iluaqutaassapput.
    Suliniutit matuma siuliani taaneqartut tamarmik nunatsinnut tamarmut iluaqutaasussaapput – illoqarfinnut toqqartukkanuinnaanngitsoq. Suliffissaaleqineq anigorniassagutsigu, ingerlatanut suliffissaqartitsiniarnermik siuarsaasussanut illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik ilaatinneqartariaqartut Naalakkersuisut qularutiginngilluinnarpaat.

Eqqorpoq suliffissaaleqisut ikilisimanngimmata. Aammalu tamanna ullormiit ullormut pilersimanngilaq. Kisianni iliuuseqarfigivarput, aammalu suliniutit ilarpassui suliffissaqartitsiniarnermut pimoorullugu sunniuteqarlualernissaannut piffissaq ingerlaqqaartussaavoq. Naalakkersuisut tungaanniit qularutiginngilluinnarparput suliniuterpassuit taakkua suliffissaaleqinermut pitsaasumik sunniuteqassasut.

Saassussineq amerlanertigut pitsaanerpaatut illersuutissaasarpoq. Tassami – oqaatigineqareersutut – ukioq kingulliinnaanngitsoq – kisianni piffissaq Naalakkersuisut siulitta naalakkersuisuunerat tamaat, suliffissaaleqineq annertusiartuinnarsimasoq qanoq anigorsinnaaneripput siunnersuummik nammineerluni saqqummiussinissamit Naalakkersuisunut saassussinissaq ajornannginneruvoq. Suliffissaaleqineq annertoorujussuaq qanoq iliorluni akiorniarsinnaaneripput piviusumik siunnersuuteqaraluarussi illuatungiliuttunut tamanna ataqqinaataanerussagaluarpoq, tassami ataatsimoorluta tamanna akisussaaffigaarput, ataatsimoorluta aaqqiissuteqarnissarput pisariaqarluni.

Tusarnaarusuppassi – aammalu allaffiga kaffisoriartortussanut ammasuaannarpoq. Tassami kinaassusersiunngitsumik suliniutit suulluunniit suliffissaaleqisunik ikilisitsisinnaasut - uanga imaluunniit Naalakkersuisunut ilaasortat sinnerisa naalaartuarusuppaat.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Jens-Erik Kirkegaard, Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq