Finn Karlsen ataatsimiititalianut ilisimatitsivoq

Finn Karlsen ataatsimiititalianut ilaasortanut: Kingusinaartinnata nunarsuarmioqatigiittut ataqatigiinnissaq qanoq ittoq atorneqassanersoq oqaloqatigiissutigineqartariaqarpoq.

-Taamaattumik isumaqarpunga piffissanngortoq allatut iliuuseqassalluni. Piffissanngorpoq kingusinaartinnata oqaloqatigiissutigissallugu nunarsuarmioqatigiittut ataqatigiinnissaq qanoq ittoq atorneqassanersoq. Puisimit tunisassiat niuernikkut akimmisaartinneqarnerata illuatungilerniarnera kisiat pinnagu aammali Inuit Peqqussummi immikkut isiginiarneqarnerat nunarsuarmioqatitsinnut paasisitsiniutigisariaqarparput nukigut kattullugit ataatsimoorluta, taama Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Finn Karlsen, aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliamut, aningaasaqarnermut akileraartarnermullu ataatsimiititaliamut aamma nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliamut puisinniartarneq pillugu paasititsiniaanermut, Inuit Sila, pillugu ullumi ilisimatitsigami oqarpoq.

Aajuna Finn Karlsenip ataatsimiititalianut oqalugiaataa:

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut puisinniartarnerup aamma puisinniarneq pillugu paasisitsiniaanerup pingaarutaa

Asasakka ataatsimiitsitaliami ilaasortat, KNAPK, Inuit Sila aammalu saqqummiisussat.

Nuannaarutigaara Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut puisinniartarneq pillugu paasisitsiniaanerup kalaallit puisinniartarnerannut aamma inuiaqatigiinnut pingaarutaa pillugu ilisimatitsissutinik oqariartuuteqarnissamut periarfissinneqarama.

Siullertut oqariartuutigisariaqarpara Naalakkersuisuni pisuussutit nungusaataanngitsumik atorluarneqarnissaat tapersersoratsigu. Piniarneq nungusaataanngitsumik ingerlanneqarpat, nioqqutissiarineqarsinnaasut tamarmik avammut tuniniarsinnaasariaqarput, puisinit nioqqutissiat ilanngullugit, niuernikkut akimmisaarfeqanngitsumik.

Matumunnga atatillugu naqissusertariaqarpara pingaaruteqarmat peqqissaartumik pinngortitap allanngorarnera nerisaqaqatigiinneq naapertorlugu imartatsinni pisuussutinik atuineq ingerlanneqartariaqarmat. Sineriatta imartaani puisit amerliartornerat aalisartunut piniartunullu unammillertit annersarivaat.

Peqassutsip annertusiartornera ilutigalugu puisit akornanni nappaalalersinnaaneq aarlerinarsiartorsinnaavoq tamannalu puisinut uumasunullu allanut peqqissutsikkut ulorianaateqarsinaavoq. Kiisalu naggataagut inunnut atuisunut sunniuteqarnerlussinnaalluni.

Puisit nunani avannarlerni tassaapput pisuussutit annertuut atorneqarnermigut annertusarneqarsinnaasoq annertusartariaqartorlu. FAO-p naatsorsuusiaani nunarsuaq tamakkerlugu nerisassatigut nioqqutissiornerup aappaata affaanik annertutigisumik qaffasinnerusariaqarnerata tikkuuppaatigut nunami immamilu inuussutissat atorneqanngitsut aammalu tamakkiisumik atorneqanngitsut mississortariaqarnerinik.

Namminersorlutik Oqartussat ukiut 25-it sinnerlugit puisit amiinik tunisinermut Aningaasanut Inatsit aqqutigalugu tapiissutitut aningaasaliissuteqartarsimapput. 1983-imi aammalu 2009-mi EU-p amernik eqqusseqqusiunnaarnera amernik tunisassiortunit sakkortuumik qisuariarfigineqarpoq. Ukioq manna aningaasaliissutit 26,7 mio. koruuniupput. EU-p amernik eqqusseqqusiunnaarnerata kingunerisai Great Greenland-ip naatsorsuutaani takuneqarsiinnaapput, tassami 2005-imi EU-p eqqusseqqusiunnaarnera ukiumik ataatsimik sioqqullugu 63 mio. koruuniusimammata. 2013-imi kaaviiaartitat taamaallaat 15 mio. kr.-niusut sanilliussinnaavagut.

Ullumikkut imatut inissisimavugut piniartortatta isertitaqarsinnaanerat qulakkeerniarlugu ilaatigullu ileqqutta attatiinnarnissaat aammalu puisip passunneqarneranut ilisimasat attatiinnarniarlugit qanoq iliuuseqartariaqarluta. Puisit amiisa tuniniarnerini aningaasat isertitat tassaapput Kalaallit Nunaanni ilaqutariippassuit, ingammillu avinngarusimasuni inuuniarnerminni toqqammavii. Ajoraluartumilli takusinnaavarput ukiut amerlanngitsut ingerlanerini amminik tunisinermi isertitat annikilleriarujussuarsimasut tamatumunnga peqqutaallutik nunani tamani puisit amiisa akitigut appariartorneri, puisinik illersuiniarluni iliuuseqaqattaarnerit aammalu nunani suliffissuaqarfiusunik niuernikkut akimmisaartitsinerit.

Inuit puisimit tunisassiaasa immikkut isigineqarnerat peqqutaalluni suli puisit amiinik Kalaallit Nunaanneersunik EU-mut suli tuniniaasinnaavugut aammalu ineriartortitsilluta puisit amii 2010-mi peqqussummut naleqquttumik ilisarnaaserneqarsimappata. Taamaakkaluartoq ukiuni marlussunni kingullerni aammalu Inuit puisimit tunisassiaat immikkut isiginiarneqaraluartut paasinarsivoq Peqqussut Kalaallit Nunaata puisinik tunisassiornermiit aningaasaqarniarnerata ilaanut eqquinerluttoq – aningaasaqarniarnerup ilaa piujuaannartitsinissamik tunngaveqarluni naammattunik immami piniagassaqarnermut tunngasoq.

Taamaattumik isumaqarpunga piffissanngortoq allatut iliuuseqassalluni. Piffissanngorpoq kingusinaartinnata oqaloqatigiissutigissallugu nunarsuarmioqatigiittut ataqatigiinnissaq qanoq ittoq atorneqassanersoq. Puisimit tunisassiat niuernikkut akimmisaartinneqarnerata illuatungilerniarnera kisiat pinnagu aammali Inuit Peqqussummi immikkut isiginiarneqarnerat nunarsuarmioqatitsinnut paasisitsiniutigisariaqarparput nukigut kattullugit ataatsimoorluta.

Puisimit tunisassiat annertunerusumik tunisassiarineqarnerisigut tamanna aningaasatigut iluaqutaasumik kinguneqarsinnaavoq. Tamatumunnga attuumassuteqartillugu Naalakkersuisut paasisitsiniaaneq ”piniartut tapersersukkit”, ”Inuit Sila” 2013-imiit taperserpaat Aningaasanut Inatsimmiit aningaasaliiffigalugu.

Kisiannili 2014-imut Aningaasanut inatsimmi kontomi pingaarnermi attuumassutilimmi (50.01.20) takuneqarsinnaavoq ukiumi missingersuusiorfiusumi 2015-imi ukiut pingajuannut naggataannullu "Puisit amiinut piniarnermullu tunngatillugit paasititsiniaaneq"-mut illikartitsisoqarsimanngitsoq suli. Suliaq tamanna sulissutigaara.

Suliniutit kingulliit ilagaat Folketingip Kalaallit Nunaat Pillugu Ataatsimiitaliaani 13. marts 2014-imi tusarniaaneq, ilaatigut ataani atsiortoq, Folketingimi ilaasortat Siumumeersoq Doris Jakobsen aamma IA-p ilaasortortaatitaa Sara Olsvigimit peqataaffigineqartoq. Tassuunakkut Naalakkersuisut Inuit Silamut nunallu tamalaat akornanni paasisitsiniaanermut peqataanertik uppernersarpaat. Tusarniaanermi peqartumi Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit nalunaaruteqarpunga suleqatigiissitamik pilersitsinissamut suleqataaniarlunga. Apeqqullu taanna aamma § 37 naapertorlugu apeqquteqaatikkut akissuteqarninni oqaatigaara. APNN-imi sulissutigineqarpoq suleqatigiissitassap suleriassaqarfii aammalu pilersaarutissai.

Tusarniaaneq Højbro Pladsimi akerliussutsimik takutitsinermik malitseqartinneqarpoq. Taanna ornigarneqarluarsimaqaaq, tassanilu siunertarineqarluni puisit pillugit inerteqqummut kiisalu Inuit immikkut pineqarnissaannik aalajangersakkamik qallunaanut inuinnarnut paasisitsiniaanissaq.

2010-mi EU-p eqqussuinissamik inerteqquteqarnera atuutilermalli assigiinngitsutigut Kalaallit Nunaata puisinik imaatigullu isumalluutinik atuinerata ilisimaneqarnera siammarterniarlugu sulisoqarpoq. EU-mut allakkatigut uppernarsaasiisaraluarluta kiisalu arlaleriarlugit ornillugillu tusarniaaffigisaraluarlugit paasinarsiavoq politikkikkut ingerlatsisuni innuttaasunilu nalinginnaasuni ilisimasaqanngitsoqartoq. Inuit Sila-p ajornartorsiut taanna ikiorsiiviginiartussaavaa, taannalu Namminersorlutik Oqartussanit nammineq sulianut tunngasunik ilinniarluarsimasunillu suleqatigineqartut aqqutigalugit suliarineqarsinnaanngilaq.

Paasisitsiniaanermi pissaaneqarnerit aningaasaqarnikkullu nukittunerit suliniummi peqataatinnissat ukiuni marlussunni ilanngunniarneqarniarsaripput, matumani Kopenhagen Fur (KF) aamma International Fur Trade Federation (IFTF). Siornatigut KF peqataagaagami Namminersorlutik Oqartussanit nammineq akileeqataanissaq piumasaqaataasimavoq. Suliniutip ingerlanneqarnera tamakkerlugu aningaasanik immikkoortitsisoqartanngippat paasititsiniaaneq qataginnassaaq, siunissamilu suliaqarfiup iluani suleqatigiumaagassat Namminersorlutik Oqartussat tatigiunnaarsinnaavaat, suliniummik aallartitaminnik naammassinnissinnaanngitsutut isigalugit.

Puisinit nioqqutissiatta siuarsarniarlugit suliniutigeriikkatta saniatigut kissaatigaarput suli nunarsuarmut tamarmut siaruarsimasumik paasisitsiniaanissarput, nunarsuarmi amernik tuniniaasartut akulerunnerisigut.

Neriuppunga tamassi ”Inuit Sila” pillugu sulineq ullumi saqqummiussinikkut paasissutissat kingulliit ilanngullugit paasisimasaqalersimasusi.

Qujanaq tusarnaarassi.

Finn Karlsen