Sanaartugassanut aqutsinerup pitsaanerulernissaa anguniarneqarpoq

Kalaallit Nunatsinni sanaartornermi pitsaassuseq naammaginartumik naammassiniaruminaatsinneqarpoq. Tamanna iliuuseqarfiginiarlugu Namminersorlutik Oqartussat siunnerfilimmik suliniuteqalerpoq. Ineqarnermut Naalakkersuisoqarfiup Naalagaaffiup sanaartorneq pillugu ilisimatusarfiata misissueqqissaartarfia (SBi-analyse) aammalu Byggecentrum suleqatigalugit ilinniartitsineq aallartippaat, tamatumalu malitsigisaanik Kalaallit Nunatsinni sanaartukkat pitsaanerulernerannik kinguneqassaaq.

”Pissusiviusuuvoq, Namminersorlutik Oqartussat sanaartortitsisutut arlaleriarlutik nutaamik sanaartortitsinermi sanaartukkat pitsaassusiisa appasippallaarnerat misigisarmassuk allaat akuersaarneqarsinnaanngitsumik annertussuseqarsinnaasartumik.

Taamaalilluni sanaartornermi kukkussutit amigaatillu iluarsiniarnissaannut inuiaqatigiinnut piffissamik annertuumik aningaasarpassuarnillu naleqartariaqartarput, tassanilu sanaartornermi aqutsinerup sumiginnarneqarsimanera annertuumik pissutaaqataasarpoq.

Pisunimi arlalinni allaat pisortat sanaartortitsisutut nakkutilliinermik suliaqartitaannit taamaattoqarnera toqqaannartumik nassuerutigineqartarpoq.”

Taamak toqqaannartigisumik paatsuugassaanngitsigisumillu Ineqarnermut Naalakkersuisoq Siverth K. Heilmann aallarniivoq, majip naajartornerani ulluni arlalinni “Kalaallit Nunaanni sanaartornermik aqutsinerup pitsaanerulersinneqarnissaa”-nik qulequtserlugu aallarniigami.

 

Ineriartornerup suleqatigiinnerullu annertusarneqarnissaat Namminersorlutik Oqartussat kissaatigaat

Kalaallit Nunatsinni sanaartornermi ersarissumik ajornartorsiuteqartoqartoq miserratigineqarsinnaanngilaq, Namminersorlutik Oqartussat tungaannit tikkuarneqarpoq, pitsaassutsimik qulakkeerinninniarnerup ajornartorsiutaaneranut pissutaasut ilagilluinnaraat sanaartornermi suliassat pitsaanngitsumik amigartumillu aqutsisoqartarnera.

Tamanna Namminersorlutik Oqartussat tungaannit sukumiisumik aammalu siunissamut isiginnittumik iliuuseqarfigalugu aallartippaat.

Suliniummut aallarniutaasumik Namminersorlutik Oqartussat tungaannit Naalagaaffiup sanaartornermut tunngatillugu ilisimatusarfia qinnuigaat pitsaassutsimik ajornartorsiuteqarnerup suussusersinissaat pillugu misissueqqissaartoqassasoq. Misissueqqissaarnerup maannamut killiffigigallagaani ersersippaa, ajornartorsiuteqartoqartoq annikillisarneqarsinnaasumik sanaartornermik suliaqartut assigiinngitsutigut aqutsisuisa piginnaasaasa qaffassarneqarnerisigut.

“Sanaartortitsisut piginnaasaat”-nik taallugu Byggecentrum-ip ilinniartitsissutigisartagaata, siunertarerpiarpaa piginnaasat aammalu suleqatigeeriaatsit ujartorneqartut nukittorsassallugit. Ilinniartitaaneq Danmarkimi ukiut 15-it iluatsilluartumik maanna ingerlasimalereerpoq. Taamaammat Namminersorlutik Oqartussat aammalu Byggecentrum Naalagaaffiup sanaartorneq pillugu ilisimatusarfia suleqatigalugu ulluni arlalinni ingerlanneqartartunik pikkorissarnernik ineriartortitsipput, “Sanaartortitsisut piginnaasaat” Naalagaaffiup sanaartorneq pillugu ilisimatusarfiata misissueqqissaarnera aammalu minnerunngitsumik Namminersorlutik Oqartussat misilittagaat tunngavigalugit pikkorissaanikkut ineriartorneq kissaatigineqartoq aallartinneqassaaq.

 

Ilinniartitsineq aallarniutaavoq

Pikkorissaaneq nunatsinni sumiiffinnit assigiinngitsunit aggersunit peqataaffigineqartoq ulluni 20. – 22. maj Nuummi ingerlanneqarpoq. Pikkorissaanermilu saqqummiussisut tassaapput Naalagaaffiup sanaartorneq pillugu ilisimatusarfia, Dansk Byggeri, Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik, DTU Management, emcon aammalu eqqartuussissuserisut Malling & Hansen Damm.

Pikkorissaaneq aallarniutaavoq Kalaallit Nunatsinni sanaartornermi suliassat aqunneqarnerisa pitsaanerulersinneqarnissaannik suliniuteqarnermi, tassani sanaartortitsisut, siunnersuisartut aammalu suliffeqarfiit sanaartornermik ingerlataqartut susassaqarfiit suliassaqarfiillu akimorlugit suleqatigiillutik Kalaallit Nunatsinni sanaartornerup pitsaanerulersinneqarnissaanik tunngavileeqatigiissinneqarput. Ineqarnermut Naalakkersuisup anguniagaanut naapertuuttumik Kalaallit Nunatsinni sanaartorneq pitsaanerulersinneqartariaqarpoq, Ineqarnermullu Naalakkersuisup pikkorissarneq ammarlugu oqaaseqarnermini aammalu pikkorissarneq naammassimmat pikkorissarsimanermik uppernarsaatinik agguaassinermini erseqqissarpaa imatut:

”Naalakkersuisut tungitsinniit nalilerparput sanaartornermik suliaqartunut suleqatigiinnissamik assatsinnik isaassinerusoq. Kissaaterput nalorninaatsoq tassaavoq pitsaanerusumik sanaartortoqarnissaa anguniarlugu ineriartortitsisoqarnissaanik aqqutissiuussinissaq. Taamatut ineriartortitsineq aqqutigalugu anguniarneqarpoq sanaartukkat pitsaanngitsut allaallu sumiginnagarujussuit malunnaatilimmik ikilisinneqarnissaat.”

 

Aqqut ingerlaqqiffissaq

Pikkorissarnerup naammassinerani inerniliussat ilagaat sanaartornermi aqutsineq immikkut eqqumaffigineqartariaqartoq aammalu taakku nunaqavissunik sulisoqarnerat aqqutigalugu qulakkeerniarneqassasoq sanaartukkat Kalaallit Nunatsinni kulturitsinnut naleqquttut aammalu minnerunngitsumik sumiiffinni silap qanoq issusianut naleqquttut sanaartorneqartarnissaat.  Aqutsisut allannguinermi aqutsinissaminnut piginnaasaat aammalu suleqatigiissinnaassuseqarnerat pingaartillugit sammineqarput tamatumalu saniatigut suliassani ataasiakkaani qarasaasiat atorlugit aaqqiissutissat sammineqarlutik.

Pikkorissaanermi aqutsisut pingasuusut ilaat, DTU Management-imi lektor-itut sulisitaq Ib Steen Olsen, tikkuaavoq immikkut eqqumaffigineqarsimasut ilaannik tassalu ”sanaartortitsisup sanaartornermi akisussaasutut inissisimaffiata nukittorsarneqarnissaa tamannalu pisinnaavoq aaqqissuussinerup ataqatigiissaarluarneqarneratigut, suliariumannittussarsiuussisarnermi, suliap ingerlanerani susassaqartut tamarmik ataqatigiissuunissaannik isumannaarinninneq aammalu sanaartornerup ingerlatsinerullu ataqatigiissinneqarnerisigut”. Pikkorissarnermi aqutseqataasup, sanaartortitsisunut siunnersuisartup emcon-imeersup Tora Fridell-ip, nalilerpaa, sulinerup ingerlaqqinnerani sanaartugassat pillugit susassaqartut tamarmik qanoq inissisimasarnerat aammalu suliap ingerlanneqartarnera qanoq aaqqissuussaasarnersoq annertuumik immikkut eqqumaffigineqassasoq, matumani sanaartugassatut suliniutaasut aallaqqaataaniilli suleqatigiissutigilluarneqartarnissaat, suliniummi anguniakkat ataatsimoortuutinneqarnissaat aammalu sanaartugassatut suliniutaasut ingerlanerini nutaatut suleqataalersartut pitsaasumik suliamut pulatinneqartarnissaat ilanngullugit isumannaagassaasut.

Suliaqarnermi aqutseriaaseq LEAN, Pitsaanerpaamik sanaartorneq aammalu sanaartornerup ataqatigiissaagaalluarnera siunissami aqutsinerup pitsaanerulersinneqarnissaanut sakkussat ilagilluinnaraat ilanngullugu naqissuserneqarpoq, tassani erseqqissaatigineqarluni sineriassuarmi isorartuumi pissutsit assigiinngeqimmata aammalu silap pissusaata pilersitaanik unammilligassat Danmarkimut sanilliullugu allaaneroqimmata.

Pikkorissarnermi aqutsisoq, ilisimatooq Niels Haldor Bertelsen, SBi, nassuiaavoq, pikkorissarnerup malitsigisaanik tigussaasumik inerniliussaq sanaartornerup pitsaanerulersinneqarnissaa siunertaralugu sulinerup ingerlaqqinnissaanut qanoq ittuussanersoq:

”Pikkorissarnermi sanaartortitsisut, siunnersuisartut aammalu suliffeqarfiit sanaartornermik ingerlataqartut akornanni ataatsimoorneq ineriartortitsinermi peqatigiiffigineqarluartussaq pilersinneqarpoq taannalu nangittumik ineriartortinneqassaaq.

Siullermik aqutsinerup pitsaanerulersinneqarnissaa aammalu ineriartortitsineq nukittorsarneqarsinnaapput suliassat takussutissatut atugassat toqqakkat misilerarneqarneratigut, tassani nutaaliorneq nalilersuinertalik suliariumannittussarsiuussinermi siunnersortinut suliffeqarfinnullu sanaartornermik suliaqartunut piumasaqaatitut ilaatinneqassaaq.

 

Aappassaannik aqutsisunut ilinniartitsineq immikkoortukkaatut (modulikkaatut) aaqqissuussaq sanaartortitsisunut, siunnersuisartunut aammalu suliffeqarfinnut sanaartornermik suliaqartunut ataatsimoorussassaq pilersinneqarsinnaavoq, taannalu ilinniartitaanermut neqeroorutaareersut qaavisigut neqeroorutitut aaqqissorneqarsinnaavoq, aammalu takussutissiatut sanaartukkat ilinniartitaanerni taakkunani sammineqarsinnaallutik.

Pingajussaattut ineriartortitsinissaq siunertaralugu ataqatigiissaarisoqarsinnaavoq tassani peqataassallutik sanaartortitsisut nutaaliortut, siunnersuisartut aammalu suliffeqarfiit sanaartornermik suliaqartut, taakku Kalaallit Nunatsinni sanaartornerup pitsanngorsarneqarnerani salliusutut inissisimasinnaapput, aammalu takussutissiatut sanaartukkat kiisalu ilinniartitaanerup immikkoortukkaanut aaqqissuussap ingerlanneqarnerini misilittakanik avitseqatigiissinnaassallutik.”

 

Sanaartornermik suliaqartut tamarmik ilaassapput

Suliniutit taakkartorneqartut tassaapput ingerlaqqittussat tamannalu pissaaq Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugit. Aammalu sulinermi Kalaallit Nunatsinni sanaartornermik ingerlataqartut tamarmik peqataatinneqassapput.

Pikkorissarnermi peqataasut amerlanerpaat sanaartortitsisuupput siunnersuisartuullutillu, aammali pingaaruteqarpoq suliffeqarfiit sanaartornermik ingerlataqartut peqataatinneqarluinnarnissaat. Pikkorissarnermi ilinniartitsisoq, siunnersortaaneq Flemming Grangaard Dansk Byggeri-meersoq nassuiaavoq: ”Siunissami piginnaasat annertusarneqarnissaannut pingaaruteqassaaq, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat aqqutigalugu suliffeqarfiit sanaartornermik suliaqartut amerlanerusut siammasinnerusullu suliniummut peqataatinneqalernissaat, taamaaliornikkullu sanaartugassat ingerlanneqartarneranni attuumassuteqartut tamarmik pitsaanerusumik sanaartortoqalernissaa ammanerusumik siammasinnerusumillu akuersaarneqartutut naqissuserneqassammat.

Soorunami ineriartortitsineq taanna ilinniartitaanerup iluani periarfissaareersunut tulluartuusunut tapertatut ingerlanneqassaaq, taannalu Dansk Byggeri-p aammalu Sulisitsisut Peqatigiiffiata akornanni suleqatigiinnerup ingerlanneqareersup iluani pissusissamisoortumik ingerlanneqarsinnaavoq.”

Ineqarnermut Naalakkersuisup pikkorissarnermut atatillugu erseqqissarpaa pingaaruteqarluinnartoq, sulinerup ingerlaqqinnissaani sanaartornermi suliassaqarfiit assigiinngitsut akornanni suleqatigiinnerup ineriartortinneqarnissaa, tassalu sanaartortitsisut, siunnersuisartut aammalu suliffeqarfiit sanaartornermik suliaqartut akornanni allannguineq kissaatigineqartoq timitalersorneqassalluni:

”Angusassatut kissaatigineqartoq aatsaat anguneqarsinnaavoq suliassaqarfiup iluani attuumassuteqartut siunnerfilimmik peqataanerisigut.

Peqataarusussuseqarnersi Naalakkersuisut  nuannaarutigaat”, Naalakkersuisoq oqarpoq – naggasiivorlu: ”Soorunami kissaatigaara, sanaartornerup iluani suliaqartut tamarmik massakkut alloriarnerput tapersersussagaat aammalu suleqatigiikkusussusermik takutitsissasut taamaaliornikkullu sanaartornermi kukkussutaasartut sumiginnaasarnerullu akiorniarneqarnerannut peqataallutik.”

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

 

Siverth K. Heilmann

 

Sukumiinerusumik paasisaqarusuttunut:

Ineqarnermut Naalakkersuisoq attavigissallugu kissaateqaraanni: Naalakkersuisup allattaa Jensine Bertelsen:

jebe@nanoq.gl +299 56 23 03

Suliassaqarfimmut tunngatillugu itisiliisitserusukkaanni: Civilingeniør/Suliamik aqutsisoq Lars Tangaa-Andersen:  lta@byggecentrum.dk  +45 23 43 12 43