Tammajuitsussanik piniartitsisarneq


Kalaallit Nunaanni ukiut tamaasa akiliisitsilluni piniagassanik pisassiisoqartarpoq.  Tammajuitsussanik Piniartitsisarneq kiisalu tammajuitsussanik piniartitsisartunik pikkorissaasarnerit pillugit Øystein Slettemark, Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmi Akiliisitsilluni piniartitsisarnermut sammisalik,  Tusagassiivimmeersup Else Olsvigip uani oqaluttuartippaa.

Øystein Slettemark:- Nunarsuarmi sumiiffit ilaani piniagassanik piniarneq ajornartorujussuuvoq. Taamaammat inuit ilaqartarput allaat akiliillutik piniagassanik piniarusussuseqartunik. Akileeqqaarluni piniarsinnaanerit nunat ilaanni periarfissaapput. Taamakkaluartoq Kalaallit Nunaanni akiliisitsilluni piniartitsisinnaaneq periarfissanngornikuuvoq avammullu neqeroorutigineqartarluni. Kusanartumik nunaqarpugut tuttulimmik umimmalimmillu, tamakkualu nunatsinnut takornariat ilarpassuisa misigerusuttarpaat. Taamaammat akiliisitsilluni piniartitsisarneq periarfissanngornikuuvoq isertitassatigut tapertaalluarsinnaasoq.

Nunatta avataaneersut akiliillutik pisaqarusuttut kisimiillutik piniartinneqarneq ajorput, nuna piniarfigisaq imaannaanngitsuusarmat.

Øystein Slettemark:- Kalaalllit Nunaanni pinngortitami angalanissaq avataaneersut ilisimasaqarfigivallaartanngilaat, taamaammat akilillutik piniassagunik piniartitsisumik ilaqarnissaat piumasaqaataasarpoq. Piniartitsisoq kisimiinneq ajorpoq, piniartitsinermi ikiorteqartarpoq takornariap sapinngisamik pitsaanerpaamik misigisaqarnissaa anguniarlugu suleqaasussanik. Takornarniap nerisarissaarnissaa, pisami pitsaasumik suliarineqarnissaa isumannaatsumillu nassiunneqarnissaa pisariaqartittarpai. Taamaattumik piniartitsisarneq inuit arlallit aningaasatigut isertitaqarnerannik kinguneqartarpoq.

Takornarianik akiliillutik piniariartunik angallassisartut  piniariartitsinermik ilisimasaqartariaqarput.

Øystein Slettemark:- Akiliillutik piniariartunut angallassisarneq takornarianik angallassinernut nalinginnaanerusunut naleqqiulluni allaaneruvoq nammineerlunilu piniarnermiit allaanerusumik ingerlattariaqarluni.  Kalaallit Nunaat pinerrarissunik ulikkaarpoq, kisianni takornarianik piniartitsisarneq nammineq piniariarnerminngarnit allaanerusumik ingerlasarpoq  akiliilluni piniariap pisariaqartitai tassani salliutinneqartarmata. Akiliilluni piniartup pisariaqartitaasa kissaatigisaasalu qulakkeernissaat eqqumaffigeqqissaartariaqarput. Piniagassamik qanoq ittumik pisaqarusunnera ilanngullugu.

Takornarianut akiliillutik piniarusuttunut angallassinermik soqutigisaqartut aallussaqarusuttullu taamaattumik immikkut pikkorissartinneqartarput.

Øystein Slettemark:- Maannamut pikkorissaanerit tallimat angullugit ingerlannikuuagut ilaatigut Kangerlussuarmi, Nuummi Ilulissanilu. Pikkorissaanernut peqataasartut inuussutissarsiutigalugu imaluunniit sunngiffimmi saniatigooralugu piniartuunerusarput. Piniartitsisarnermik avammut neqerooruteqartarnerit, angallassisarnerit kiisalu ilaatigut  tammajuitsussatut pisanik aggueriaatsit pikkorissaanerni sammisarpaat. Pisat  niaquisa, tassa tammajuitsussarsiap takussutissartaatut suliarinissaat nassiussinnissaat takornariamillu angallassinissaq – tamaasa -  ilinniartarpaat. Aamma ilaatigut pisariaqartarpoq allamiut oqaasiinik ilisimasaqarnissaq. Tassa kikkut tamarmik piumassuseqartut tammajuitsussarsianiartunut angallassisartunngorsinnaapput, kisianni inuussutissarsiutigalugu soqutigisaraluagulu piniartut piniartartullu suliamut tamatumunnga naleqqunnerpaajupput, piniarnermut piniakkunullu tunngasunik misilittagaqarluarlutillu ilisimasaqareertaramik sumiiffinnullu tunngasunik aamma ilisimasaqareertarlutik. Piumasaqaataavoq Kalaallit Nunaanni innuttaasuunissaq, najugaqartuunissaq akileraartarttuunissarlu. Piniartitsisartunngorniaraanni pikkorissarsimasaqarpoq. Piniartitsisartunngorniarluni qinnuteqaat Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut nassiunneqartarpoq, akuerisaagaannilu akiliisitsilluni piniagassatut pisassiissutaasut qinnutigineqarsinnaalertarput. Umimmannut tuttunullu pisassiisoqartarpoq piniagassanullu minnerusut eqqarsaatigut pisassiinissaq pisariaqartanngilaq. Qinnuteqartut suliassamut naleqquttuunerat soorunami nalilersorluarneqaqqaartarpoq, tassami akiliillutik piniarumasut annertuunik piumasaqaateqartarput piumasaqaataallu pitsaanerpaamik naammassisinnaasariaqarput.

Akiliisitsilluni piniartitsisartunik pikkorissaaneq kingulleq Ilulissani ingerlanneqartoq ullunik sisamanik sivisussuseqarsimavoq, ullullu pikkorissaaviusut ikimmata pikkunangaatsiartumik ingerlanneqarsimavoq. Taamaattumik  pikkorissaasarnerit sivisussuserisartagaat imarisamikkullu allanik ilaneqarsinnaanerat nalilersoqqinneqassaaq.

Pikkorissaaneq iluatsilluartut oqaatigisariaqartoq Øystein Slettemark oqarpoq. Pikkorissaanermut peqataasut pissarsiaqarluarput ilaatigullu ikioqatigiissinnaanermut suleqatigiissinnaanermullu tunngasunik pissarsiaqarlutik. Pikkorissartitsinermut peqaasut amerlanersaat inuussutissarsiutigalu piniartuupput ataaseq saniatigooralugu piniartuulluni. Sisimiunit, Ilulissanit, Ilulissat eqqaaniit, Upernavimmit, Qaanaamiit kujataanillu peqataasoqarpoq.

Akiliilluni piniarneq akisuujuvoq.

Øystein Slettemark:- Akiliilutik piniariarniartut ilaatigut 30.000 kr-inik imal. 40.000 kr.-inik akiliisarput. Taama annertutigusumik akiliigaangamik soorunami piumasaqaataat annertusarput. Ineqarneq, angallanneqarneq piniarnerlu pitsaalluinnartumik ingerlanneqartariaqarput.

Nunatsinni akiliisitsillutik piniartitsisartut amerlanersaat inuussutissarsiutigalugu piniarnertuupput, piniarnikkut isertitaminnut tapertarlugu piniartitsisartuusut. Aningaasat tammajuitsussarsiniartut akiliutigisartagaat assigiinngitsunut nakkartarput.

Øystein Slettemark:- Aningaasat ilaat tammajuitsussarsianiarnermi akileraarutinut 1000 - 2000 kr-iusunut akiulitaapput, angallasisoq, ikiortai, ineqarneq aamma akiliummat ilaapput. Tammajuitsussarniarnermi aaqqissuisup isumagisussaavai tammajuitsussarsiap  pitsaasumik suliaritineqarnera ilaatalu  isumannaatsumik nassiunneqarnissaa.

Øystein Slettemark:- Tammajuitsussarsiassatut pisassiissutaasut pisassiissutinit tamarmiusunit ilanngaataasaraluartut allatut inuiqatigiinnut iluaqutaasarput, inuit arlallit aningaasannannerannik nassataqartaramik. Aamma tammajuitsuissarsianiarlutik piniartartut soqutigisarpaat pannernik imaluunniit angutivissanik angisuunik nerissallugit mamarnerpaajunnaarsimasunik takuminartunilli pisaqarnissartik. Taamaattumik oqaatigineqarsinnaavoq tammajuitsussarsiniartitsisarneq annaasaqaataanermit pissarsiaqartitsinerusarpoq. Tammajuitsussarsiniartitsisarnermi 130-140-llu akornanni pisarineqartarput.

Tammajuitsussamik pisaqartut pisaasa annersaat nunatsinut qimanneqartarput qimminullu nerisassiarineqartarlutik.

Nunatta avataanit nunatsinnut tammajuitsussarsiniarlutik piniariarusuttut nunarsuarmi aningaasaqarnikkut ajornartorsiornerup nalaani ikinnerulersimagaluartut aningaasarsiorneq siumut aallaqqimmat amerliartoqqilersimasut Øystein Slettermark oqarpoq.

- Tammajuitsussarsiniartut ilaat aningaasaatilissuusarput ilaqartarpulli aamma pisoorsuunngikkaluarlutik katersilluariarlutilli piniariartartunik.

Tammajuitsussanik piniartitsisarneq piniartitsisartut namminneerlutik avammut neqeroorutigalugulu nittarsaattarpaat.

Øystein Slettemark:- Naalakkersuisoqarfik avammut piseqqusaaruteqarsinnaanngilaq inatsisitigulli sinaakkutissanik suliaqartuulluni. Taamaattumik soorlu Visit Greenlandip nunani allani takornariaqarnikkut nittarsaassineranut piniartitsisarnerit ilanngunneqartarput. Aamma pitsaanerpaamik piniartitsisarnerit iluaqutigalugit avammut nittarssaanneq ingerlanneqarluarsinnaavoq, akiliillutimmi piniariarsimasut allanut attaveqarfigisaminnullu unnersiortarmata. Tamatuma saniatigut akiliisitsillutik piniariartitsisartut nunani allani attaveqartarput nittarsaassisartoqartarlutilluunniit.