Isumaliutersuut: Aarrit aamma silap pissusaata allanngoriartornera

Allattoq: Kim Kielsen

Aarrit Qaanaap eqqaani kangerlunnut ilorpariartorput, aammalu aarrit puisinik qimaatitsisartut piniartut oqaluttuarput. Tamanna piniartut kangerlunni puisinni-arsinnaanerannik ajornarnerulersitsivoq. Aamma piniartut siornatigumut naleqqiullugu nannunik amerlanerusunik, kisiannili salunnerusunik takusaqartalersimapput. Immap sikua siornatigornerit saannerusarpoq, aammalu sikumiit aalisartoqartalersimavoq.

Silap pissusaata allanngoriartornera atuutiinnalertussanngorluni atuuppoq. Naleqqussartariaqarpugut, tamannalu aamma qangaaniilli ileqqoraarput. Kiinarlerluta isumakulunnissamut taarsiullugu, silap pissusaata allanngornera iluaqutigalutigu pitsaanerpaamik atorluarnissaanut periarfissavut qimerloorniartigit.

Sapaatit akunneranni kingullermi Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfimmiit Qaanaami silap pissusaata allanngoriartornera pillugu innuttaasut ataatsimiitinneqarnerinut peqataapput. Tassani WWF (Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffik) silap pissusaata allanngoriartornera eqqarsaatigalugu Avannaarsuata imartaani siunissaq pillugu oqallinnissamut qaaqqusisuuvoq.

Tassunga atatillugu allanngoriartornerit nunatta avannarpasinnerusortaani piniartut misigisartagaat oqaasertalerneqarput. Piniartut, aalisartut innuttaasullu takkuttut allat silap pissusaata allanngoriartornerata ulluinnarni inuunerminnut sunniutai oqaluttuaraat, aammalu sumiiffimmi inuuffigisaminni minnerunngitsumillu isumalluuteqarfigisaminni ingerlatsineq qanoq isumaqarfiginerlugu saqqummiussillutik.

Qaanaami piniartut nersornartumik silap pissusaanut allanngoriartortumut naleqqussarput. Siornatigut sikup sinaanut aaffanniartarsimagaluarlutik, maannakkut sikuunerani illoqarfimmut qanittumi sikumiit qaleralinniarsinnaalersimapput. Tamanna imaani uumasunik miluumasunik piniartarnermut, allanngorarnerusunik pisaqarfiusartumut tapertaavoq pitsaasoq tutsuiginartorlu. Tamannalu isertitaqarfigisartakkanik siaruartitsinerunikkut allannguutinut akiuusinnaanerunermut assersuutissaavoq pitsaasoq.

Qaanaami innuttaasut ataatsimiitinneqarnerinut najukkatta, silap pissusaata allanngori-artornera eqqarsaatigalugu misilittakkat tusarnaarnissaasa, aammalu unammilligassat periarfissallu pillugit annertuumik oqallinnissap pingaaruteqarnerat pissutaavoq. Sorpassuimmi atuaannarluni paasineq ajornartarput. Najukkani inuiaqatigiinni inuit kall-uarneqartut ammasumik oqalliseqatiginissaat pisariaqarpoq.

Pisassiissutinut, pingaartumik aarrinut tunngasunut sunniutit aammalu uumasut assigiinngitsut pinngortitami ataqatigiinnut sunniutaat piniartunit eqqumaffigineqartorujussuupput. Aarrit pisassiinikkut killilersorneqarnerat iluaqutaasoq piniartut oqaatigaat. 2006-imi pisassiisarnerup atuutsinneqalernerata kingorna Qaanaap eqqaa aaveqarnerulersimavoq. Piniartut maluginiagaat kisitsinermi kingullermi Pinngortitaleriffimmiit ingerlanneqartumi uppernarsineqarput, tassanilu pisassiissutit amerlineqarsinnaasut taperserneqarpoq. Taamaattumik ingerlatsinermi pisassiisarnitta ingerlatiinnarnissaa pingaaruteqarpoq. Tamatumunnga aarrit assersuutigineqarsinnaapput. Pisassiisarnerit qilalukkanut qaqortanut qernertanullu iluaqutaanera assersuutitut allatut taaneqarsinnaavoq, tassanilu aamma pisassiisarnermut 2004-mi atuutilersumut naleqqiullugu pisassat amerlineqarnissaat inissaqartinneqarpoq.

Avannaarsuata imartaani pinngortitap ataqatigiinnerata aammattaaq siunissami peqqissuunissata, piniagassanillu sinnilinnik, najukkami innuttaasunit pissarsiarineqarsinnaasunik peqarnissaata qulakkeernissaa pingaaruteqarpoq. Avannaarsuata imartaanik tassanilu isumalluutinik siunissami ingerlatsinermi, najugaqarfimmi soqutigisat assigiinngitsut naammassineqarsinnaanissaat, aammalu sumiiffimmi suliat najukkami innuttaasut pisuussutillu uumassusillit ataqqillugit maleruagassiuunneqarnissaat qulakkeerneqassaaq.

Innuttaasut akuutinneqarnerat najukkanilu ilisimasat, siunissami ingerlatsinissamut nutaanillu suliniuteqarnissamut aalajangiisarnissatsinnut, ilisimatusarnikkut siunnersuisarneq peqatigalugu pitsanngorsaaqataassapput. Taamaanngippat tunngavissat pingaarutillit takunngitsoorneqarsinnaapput. Taamaattumik ataatsimoorluta aammattaaq siunissami pinngortitap pissaqartitsilluartup peqqinnartullu iluarisimaarutiginissaanut suliniuteqarta. Taamaalilluta silap pissusaata allanngoriartornerata periarfissarititaasa unammilligassarititaasalu anigornissaannut nukittunerujussuanngussaagut. Aatsaat taamaaliorutta piujuartitsiviusumik siunissamullu ungasissumut siunnerfilimik ineriartortitsinissaq qulakkeersinnaavarput.

Silap pissusaani ilisimatusarnerup siunissami silap pissusaanut suut naatsorsuutigisin-naanerivut oqaluttuussinnaavaatigut. Kisiannili innuttaasut namminneerlutik allannguutit ulluinnarni inuunerminni qanoq atornerlugit ilisimavaat. Ingerlaavartumik silap pissusaanut naleqqussarnissamut atatillugu najukkani misilittakkat ilisimasallu pingaaruteqartorujussuupput. Silap pissusaata allanngoriartornera assigiinngitsunik eqquisarpoq, sumiinneq aammalu sunik suliaqarneq apeqqutaallutik. Taamaattumik ingerlatsivimmi pissutsit immikkut ittut najukkanilu ilisimasat tusarnaarnissaat eqqarsaatiginissaallu pingaaruteqarpoq.

Avannaarsuata imartaa, Qaanaap Canadallu akornanniittoq, najukkamut nunanullu tamanut pingaaruteqarnini peqqutigalugu sumiiffinnut, inunnut uumasunullu immikkut annertuumik pingaaruteqartunut Naalakkersuisut allattorsimaffiutaanni qaffasissumi inis-sisimavoq.


Paasissutissat:

Avannaarsuata imartaa imaannarsuarmiittoq Qaanaap aamma Canadap akornanniippoq. Avannaarsuata imartaa uumassusilinnit annertuumik kinguaassiorfiuvoq, aammalu timmissanut imarmiunut imaanilu uumasunut miluumasunut arlalissuarnut pingaaruteqarluni. Avannaarsuata imartaata pisussutinik uumassusilinnik peqarluarnera arlalitsigut Inuit Canadamiit Kalaallit Nunaannut nuuttarnerinut tunngaviusarsimavoq, aammalu ullumikkut suli Qaanaami eqqaanilu inuunermut pingaaruteqarluarluni. 

Assiliisoq: Martin Schiøtz