Berlingske Tidendemi allaatigisaq

NAALAGAAFFEQATIGIINNEQ NUTAALIAASOQ

Allattoq: Aleqa Hammond

Sapaatip akunnera kingulleq Folketingimi Naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallinneq malinnaaffigaara. Oqallinneq Ministeriunerup Helle Thorning-Schmidtip Berlingske Tidendemi ”Naalagaaffeqatigiinnermi naligiilluni suleqatigiinneq”-mik qulequtserlugu allaatigisaa sinaakkusiullugu. Allaatigisap aallaqqaataani Helle Thorning-Schmidtip ”Naalagaaffeqatigiinneq Danmarkip, Savalimmiut Nunattalu akornanni naalagaaffeqatigiinnertut assigiinngissutsitsinnik inissaqartitsisoq”-mik taasaa.
Naalagaaffeqatigiinnerup Folketingimi ukiumoortumik oqallisigineqartalernera nuannaarutigaara, aammalu inuiaat naalagaaffeqatigiinni pingasuni suleqatigiinnitsinni naligiinnissatsinnik oqartuartarneq nuannaarutigaara. Kingulliullugu taaneqartoq akornatsinni pereersunik naliliinertut isigaara, Nunatsinnimi naligiinneq taanna misigisimanngilarput. Taamatut naliliineq ajunngilluinnarpoq sulilu pisariaqarluni. Kisianni tamanna immini imatut paasisariaqarpoq, Nunarput Savalimmiullu aatsaat naligiissitaalivissasut, namminneerlutik aningaasaqarnikkut imminnut napatissinnaanngorunik.
Isuma taama ittoq oqaatiginikuuara, inuuninni Nunatta namminiilivinnissaata pinissaa tassaammat politikkikkut anguniagara. Anguniagaq tassaanngilaq Nunatta Danmarkillu suleqatigiinnerannik akerliuffiginninniarneq. Anguniagaq aamma tassaanngilaq Naalagaaffeqatigiinnermi pitsaasunit piusimasunit sulilu piusunit tamanit avissaavissorniarneq. Anguniagaq tassaavoq qilerutinit naligiissumik naalagaaffeqataasutut misiginissatsinnit ajornakusoortitsisunit pituussaarnissarput, Naalagaaffimmit nunarsuarmilu nunat tamalaat akornanni. Suna nunamut nunap allap ataaniittussatut sulilu aningaasaqarnikkut pinngitsuuisinnaanngitsutut inissisimasumut pissusissamisoornerua avissaarusunnermik kissaateqassaguni?
Qularinngilara, ullut arlaanni Nunatsinni danskit naalagaaffiannit tapiissutinik atorfissaqartitsiunnaarutta, danskinut kalaallinullu ulluussaaq aniguisitaanermik misigiffiusussaq. Tamanna Nunatta sapinngisaq tamakkerlugu aatsitassaatitsinnik iluaquteqarnissaata qulakkeerneqarnissaanik, kiisalu avatangiisitigut sillimaniarnikkullu illersorneqarsinnaassuseq tunngavigalugu tuaviornerpaamik pinissaa aalajangiusimanninninnut pissutit ilagaat.
Anguniakkap tamatuma orninnerani Nunatta ineriartornerani killiliussat Nalagaaffeqatigiinnermi piusut tunngavigalugit suleqatigiinnissaq pitsaasoq takusinnaavara, takorluugarinngilara Nunarput imminut aningaasatigut napatissinnaalerpat, Naalagaaffeqatigiinnermi suleqatigiinnerup kipitinnissaa. Paarlattuanik ataqatigiinneq nukittunerujussuaq pilersissinnaavarput, piumassuserput pisariaqartitarpuunngitsoq tunngavigalugu suleqatigiilerutta. Taamaattumik aamma ministeriunerup Naalagaaffeqatigiinnermik nutaaliaasumik naligiiffiusumillu kissaateqarnera isumaqatigaara.

Kisianni nunat pingasuulluta akornatsinni suleqatigiinnitsinni suleqatigiinnerup nutaaliaasup naligiinnerullu suuneranik paasinnittaaserput assigiippa?

Soorlu assersuutigalugu ataatsimoorfimmi nutaaliaasumi naligiimmik tamatta pisinnaatitaaffeqarpugut? Naalagaaffeqatigiinneq nutaaliaasutut taaneqarsinnaava, danskit naalakkersuisuisa danskit naalagaaffiata innuttaasut kalaallit pillugit suliamik naapertuilluanngitsumik qaqugukkut oqaloqatigiissutigineqarsinnaajunnaarneranik kisimiilluni aalajangiisinnaappat? Tamatumani apeqqutaatinngivillugu, innuttaasut eqqunngitsuliorfigineqartut uagullu taakkua qinigaat tamanna pillugu danskit oqartussaannik oqaloqateqarsinnaasimanngitsugut, naak oqaloqatigiinnissaq oqaatsitigut allakkatigullu qinnutigisimagaluaripput. Isumaqarpunga, isumaqatigiinniartariaqartugut ataqqeqatigiillutalu aaqqiissuteqartariaqartugut.
Nunatsinni innuttaasoqarpoq, inatsisitigut ataataqanngitsunik taagorneqartunik. Taakkua danskinit sivikitsumik Nunatsinniissimasunit meerarineqarput. Angutit, nunaminnut uteramik meeqqaminnik pisinnaatitaaffeqartinnagit qimatsisimasunik. Danmarkimi 30-kkunnili inatsisit meeqqanik taakkualu anaanaasa ikiorfeerullutik qimataanissaannik illersuisunik pilersinneqarput. Inatsisit taakkua piaaraluni aatsaat 1963-imi Nunatsinni atuutsinneqalerput. Taamaattumik meeqqat 1963-ip siorna inunngortunut ”asasara ataata”-mik oqartoqarsinnaanngilaq. Taakkua ullumikkut inuupput, ataataqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqaratik, ataatamik kinguliaanik atuisinnaatitaanatik imaluunniit ataataminnit kingornussassarsiassap ilaanik pisinnaatitaanatik. Maanna qujanartumik danskit tungaannit inatsisissatut siunnersuutissatut missingiusiortoqarpoq, tamannalu ajunngilluinnarpoq. Kisianni inatsisissatut siunnersuutissatut missingiutip suli, ataataasoq toqoreersimappat, inatsisitigut ataataqanngitsut suli kingornussisinnaatinngilai.
”Naammaginarpa, inatsimmik kingumoortumik akuersissuteqassalluni kingornussisussallu aningaasaatimik ilaannik qatanngutiminnut ”nutaanut” akileeqqullugit qinnuigissallugit? Isumaqarpunga, taamaanngitsoq”, Helle Thorning-Schmidt Berlingske Tidendemi allappoq. Uanga, kalaallillu sinniisui allat, aamma isumaqarpugut taamaanngitsoq, tamannalu ministeriunermut oqaatigisimasinnaagaluarpara, naaperusussimagaluarpanga. Inatsisitigut ataataqanngitsut qatanngutaannut, toqusup qimataannik agguarneqareersimasunut, kingornussinissamullu suliamik naammassereersimasumut, nalornisitsilerusunngilagut. Tamatumunnga taarsiullugu innuttaasunut inatsisip immikkoortitsisup annaasaqaateqartissimasaanut, inatsisikkut nutaakkut iluarsineqarsinnaanngitsumut, taartisititsinissaq kissaatigaarput. Helle Thorning-Schmidtip suliaq eqqartorneqareersimasutut taavaa, suliallu eqqartornissaanik noqqaassuteqarnikka oqaaseqarfiginagit. Isumaqarpunga, Naalagaaffeqatigiinni naalakkersuisuni siuttuusugut ataatsimeeqatigineqarumannginnerput naligiinnermik taaneqarsinnaanngitsoq, ajornartorsiutinik innuttarisatsinnut inuttut annertuumik kinguneqartunik eqqartuiniaraluartilluta. Nutaaliaanerusimassanngikkaluarnerluni, Nunatsinni danskit innarligaannut ullumi inuusunut tunngatillugu saammaateqatigiinnissaq siunertaralugu aaqqiissuteqarnissarput siunertaralugu oqaloqatigiissimasuugutta?
Maanna suliaq Folketingip Nunarput pillugu Ataatsimiititaliaanut saqqummiusimalerpara, tassanilu ilaasortat suliaq sukumiinerusumik misissornialerpaat. Tamanna Nunanni inatsisitigut ataataqanngitsorpassuit sinnerlugit nuannaarutigisorujussuuara. Taakkua inatsisissatut siunnersuutissatut missingiutikkut namminneerlutik Naalagaaffeqatigisaminni innuttaasut allat assigalugit pisinnaatitaaffeqanngillat pisinnaatitaaffeqalissanatillu. Taamaattumik taakkua allatut ikorfartorlugit iliuuseqarfigineqartariaqarput.



Namminersorlutik Oqartussaqarnerup ineriartornera ilutigalugu, innuttaasut pisinnaatitaaffimminnik soqutiginninnerat annertusiartorpoq. Tamanna inuiannut pissusissamisoorpoq. Nuna nukittooq inuiaallu nukittuut pisinnaatitaaffitik ilisimavaat naapertuuttumillu atorlugit. Danmarkimi taamaasiortarput, Nunatsinnilu taamaasiorpugut.
Namminersornermut inatsisikkut Nunatta Nunatsinni aatsitassaativut kisimiilluni oqartussaafigai. Taama innera danskit Folketingiata nammineerluni pilersinnikuuaa. Taamaattumik inatsisinut atuuttunut naapertuutinngilaq, danskit naalakkersuisuisa aatsitassaatitsinnik atuisinnaanerput tiguniarsarippassuk, aatsitassap Nunatsinni ”inissisimanera” pissutigalugu taamaasillunilu illersornissamut sillimaniarnermullu tunngatillugu kinguneqassasoq oqaatigalugu, neriuppungalu tamanna tassaanngitsoq, ministeriunerup ”Naalagaaffeqatigiinnermik eqeersimaartumik uummaarissumillu” oqarnermini eqqartugaa.
Naak inatsisitigut illersugaagaluarluta akueraarput, uranimik niueruteqarneq tassaasoq immikkut ittumik iliorneq. Uranimik avammut niueruteqalinnginnitsinni nunani tamalaani sillimaniarnikkut malittarisassat tamaasa atuutsinnissaat kissaatigaarput, tamannalu pillugu Danmarkimik suleqateqarnerput nuannaarutigaarput. Kisianni aatsitassat allat nunap iluaniittut immini imaluunniit Naalagaaffimmik ulorianartorsiortitsinngillat. Nammineeqqissaarluta aatsitassanik piiaanissaq niueruteqarnissarlu pisinnaatitaaffigaarput. Inatsit taama ippoq. Pissutsit piviusut eqqarsaatigalugit, Danmark nunallu avannarliit tassaapput nunarsuarmi tamarmi Nunatsinni qaarusummi aatsitassanik piiaanermi suleqatigerusunnerpaasagut. Danskit nunanilu avannarlermiut ilisarisimavagut, toqqissisimaffigivatsigit inuiaqatigiinnilu suleriaatsivut assigiipput. Kisianni uagut qaarusummi piiaanissamut akuersissutit neqeroorutigisakkavut nunarsuarmi niueqatigiinnermi atugassarititaasut tunngavigalugit nunallu tamalaat akornanni killilersugaanngitsumik niueqatigiinnermi malittarisassat naapertorlugit neqeroorutigisarpavut. EU-mik taamatut isumaqatigiissuteqarnikuuvugut. Danmarkip EU-lluunniit aatsitassaativut niuernermi atugassarititaasut naapertorlugit pisiarerusuppatigik, tuniniaanissamut piareersimavugut. Tamanna Naalagaaffeqatigiinnermi pitsaanerussanngila, Danmarkip inatsimmik nunallu tamalaat akornanni niueqatigiinnermi malittarisassat unioqqutillugit aalajangerniarsarinagu, sumik niueruteqassanersugut imaluunniit kikkunnik niueqateqassanersugut?
Naalakkersuisuuffigisama Naalakkersuisut danskit ikinngutivut suleqatigerusuttorujussuuaat. Uatsinnut illuatungeqanngilaq Nunarput namminiilivikkiartortoq aamma Danmarkimik Savalimmiullu suli ingerlalluarnerusumik ataatsimoorfeqarneq. Kisianni paasissallugu pingaaruteqarpoq, suleqatigiinnermik angusaqarfiulluartumik naligiissumillu kissaateqarnitsinni pilersitsiniassagutta oqaatsitigut, piorsarsimassutsikkut inuiaassutsitsigullu tunngavigisavut assigiinngitsorujussuummata. Naalagaaffeqatigiinneq tassaanngilaq kalaallinik savalimmiormiunillu danskinngortitsinissaq. Piffissaq tamanna qaangiutereerpoq. Naalagaaffeqatigiinnermi nutaaliaasumi isumaqatigiissutigisinnaasavut isumaqatigiinngissutivullu eqqartussallutigit inissaqartittariaqarpavut. Allaatigisanni matumani isumaqatigiinngissutivut annertujaamik eqqartorpakka, ministeriunerup allaatigisamini taakkua erseqqissarmagit. Kisianni qujanartumik ataatsimoorfeqarsinnaareerpugut, aammalu suli annertunerusunik nassaarisimanngisatsinnik, suli pisinnaavugut. Taamaattumik ataatsimoorluta ataatsimiititaliap ilaatigut Nunatta Danmarkillu akornanni inuussutissarsiutitigut iliuusissanik nutaanik periarfissanik ujarlertussap angusassai qilanaarisorujussuuakka. Nalagaaffeqatigiinnerup nutaaliaasorujussuanngortinnissaanut suliassat ikinngeqaat.