Inuusuttut amerlanerit ilinniakkamik naammassinninnissaat

Inuusuttut amerlanerit ilinniakkamik naammassinninnissaat, aaqqissuusseqqinnerit qularnaassavaat

Naalakkersuisup ilinniartitaanermut pilersaarusiamini ilinniagaqarnersiutit ilinniartullu ineqarfiinik aaqqissuusseqinnerup, soqutigisaqartut tamaasa oqaloqatigalugit, naammassineqarnissaa anguniagassatut aalajangiuppaa. Aaqqissuusseqqinnermi anguniarneqartoq tassaavoq, ilinniartut aningaasaqarnikkut sanngiinerpaat nukittunerulersinnissaat, taamaalilluni amerlanerusut ilinniakkamik naammassinnissinnaanerat qularnaarniarlugu.

Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisup tamanna itisilerpaa:

”Inuusuttut ilinniakkamik aallartitsinermut atatillugu illoqarfitsik qimallugu nuuttut, sunngiffimmi suliffissarsisinnaaneq aamma taassuma ingerlasinnaanera akuttunngitsumik ajornartorsiutigisinnaasarmassuk nassuerutigisariaqarparput. Peqatigitillugu takuagut ilinniarnerni arlalinni ilinniartut ineqarfiini ilinniartut najugaqaqataasut, piffissaq tamakkerlugu suliffeqartut, taamaattumillu pitsaaneroqisumik aningaasaqarnikkut inissisimallutik. Piviusoq tassaavoq, ilinniartut ineqarfiini najugaqartunik gruppeqarmat, inoqutigiinnik ukiumut 500.000 koruunit sinnerlugit aningaasarsiaqartunik, ilinniartut ineqarfianni nutaami paarilluagaasumilu najugalinnik, aamma maannakkut malittarisassat malillugit qaammammut attartornermut taamaallaat 1.700 koruuninik akiliisartunik.

Taamatut takuarput ilinniartut gruppit ataatsit, ilinniarnersiutinik tamakkiisumik tigusartagallit, naak taakkua ukiumut 300.000 koruunit sinnerlugit akissarsisaraluarlutik.
Qaffasissumik tapiissuteqarnissamut pisortani aningaasaatigut killeqartut ilaqutariinnut ilinniartunullu malunnartumik imminnut pilersorsinnaasunut atussallugit isumaqanngilanga silatusaartumik atuinerusoq.

Illoqarfittaarisamut nuunnerup kingorna ingammik ukiut siulliit aningaasaqarnikkut amikkisaarfiusarpoq, isumaqarpunga gruppimut tassunga ilinniarnermut tunngasunut tapersersuinerput angusassamik pitsaaquteqartumik toraagalersinnaagipput.
Tamatuma aamma pilersissavaa, nunatsinni kikkunnut tamanut ilinniagaqarnissamut iserniavinnissaq pitsaanerusoq, aamma nunaqarfinniit illoqarfinniillu mikinerusunit illoqarfinnut ilinniarfiusunut ikaarsaariarneq ajornannginnerulersissavaa.”

Nick Nielsenip erseqqissarpaa, ilinniagaqarnersiutit ilinniartullu ineqarfiinik aaqqissuusseqinnerup siunertai pingaarnerit soqutigisaqartut tamaasa qanimut oqaloqatigalugit naammassineqassasut aamma aaqqissuusseqqinnerup aningaasartuutinut sunniuteqannginnissaa aallaavigineqassasoq. Naalakkersuinikkut anguniakkat pingaarnerit aalajangerneqarput, kisianni anguniakkap angunissaanut periaaseq piffissami aggersumi oqallisigineqassaaq.

Nick Nielsen tassunga uiggiullugu oqaaseqarpoq:

”Ilinniagaqarnersiutigut aamma ilinniartunut ineqarfiutigut najugaq, inooqatigiinni inissisimaneq aamma angajoqqaat aningaasarsiaannut tunngasut apeqqutaatinnagit ilinniarnissamut tamanut periarfissiisariaqarput.

Ilinniartitaanermut pilersaarutip suliarinerata ingerlannerani ilinniartut kattuffiinit, ilinniarfinnit suliffeqarnermilu illuatungeriinnit isummersuutinik apuussiffigineqarpunga.
Oqaloqatigiinneq taanna pingaartittorujussuuara, tamanna nanginniarpara aamma aaqqissuusseqinnerup suliarineqarnissaani aggersumi annertunerulersissavara.

2016-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut aaqqissuusseqqinnerit ilanngunneqarsinnaanissaat angorusuppara, tassalu sammisaq pillugu oqallinnissamut piffissaliilluarneruvoq.”