Ilanngussamut isornartumut akissut

Kalaallit Nunaanni pinngortitami isumalluutinik iluaquteqarneq pillugu ilanngussamut isornartumut akissut

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisutut Arctic Biodiversity Assessmentip (ABA) nalunaarusiaa suliaq taamak kusanartigisoq nalunaarusiap nammineq Ilisimatuussutsikkut aqutsisuanit aaqqissuisuanillu Hans Meltofte-miit, Aarhus Universitet, Danmarkimeersumit taamatut pineqarnera pakatsissutigaara.

Hans Meltoftep isornartorsiuinera qujanartumik amerlanertigut tunngavissaqanngilaq, tassa qasigissanik aavernillu Kalaallit Nunaata aqutsinera ajunngitsumik sammiveqalersimammat, nassuerutigisariaqarluguli appanut tunngatillugu isornartorsiuineq tunngavissaqarsinnaammat, appaqarfiit ilai ajorseriarsimasut eqqartussagutsigit. Appaqarfiit tamarmik kinguarianngillat aamma kinguariarfiusuni suliniuteqartoqalereerpoq.

Toqqaannartumik eqqunngitsuuvoq isumalluutit uumassusillit nakkutigineqanngitsut imaluunniit Kalaallit Nunaanni nakkutilliisoqarsimanngitsoq Politikenimik atuartartut isumaqartilerneqassappata. Akerlianilli piniagaasartut pillugit killilersuinernik eqqussisoqarnissaa pillugu annertuumik sulisoqarsimalluni.

ABA-mi nalunaarusiami allassimasoqanngilaq issittumi nunanit allaniit Kalaallit Nunaanni ajornerusumik aqutsisoqartoq – tassa Hans Meltoftep inuttut isumaa.

Uumasuni taaneqartunut tunngatillugu kinguariarnermut pissutaasut arlalissuupput, uumasullu taaneqartut oqaluttuassartaat piniarnermut pissutaasut annersaat Politiken-imi saqqummiunneqartumi taamaallaat piniapilunnermik tunngaveqarneragaaneraniit allaanerujussuulluni. Tamakkiisumik isigalugu uumasunut tamanut akornusersuisarnerit Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani nutaajunerusumi innuttaasut malunnartumik amerlinerisigut sakkortunerulersimapput angallannikkut periarfissat pitsannerulersimanerisa malitsigisaanik.

Isumalluutinik uumassusilinnik nakkutilliinermi piujuartitsinermik tunngaveqarneq pingaartinneqarpoq
Isumalluutinik uumassusilinnik nakkutilliineq aqutsinerlu pillugit Naalakkersuisut ingerlatsinerat annertuumik ineriartorsimavoq, taamaalilluni manna tikillugu angusat tanngassimaarutigisinnaallutigit, nalunngilaralu suli unammilligassaqartoq. Suliniutilli aallartinneqarsimasut aqussinnaavagut. Aammattaaq piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat aamma uumasut ataasiakkaat pillugit nalunaarutit tunuliaqutaralugit Kalaallit Nunaat killilersuinermi arlalinnik nutaalianik maleruagassaqarluni. Inatsimmi siunertarineqartoq tassaavoq piniagassat naleqquttumik uumassusillillu eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik iluaqutiginissaasa qulakkeerneqarnissaat.

Inatsimmik aqutsineq eqqarsaatigalugu isumalluutit allanngortinnginnissaat amerliartoqqissinnaanerallu pillugit biologit innersuussinerat, piniarnermik inuussutissarsiornerup tassungalu atasut inuussutissarsiutit iluanni aningaasarsiornikkut suliffeqarnikkullu eqqarsaatigisassat, inuussutissarsiutitigut soqutigisat allat kiisalu innuttaasut asiartarnermikkut pisariaqartitaat naapertorlugit isumatuumik ukiullu qanoq ilinerani pitsaanerpaamik iluaqutiginissaat pingaartinneqassapput.

Piniarnermut aallaaniarnermullu pissutsinik aqutsinermut atatillugu piniartut atuisullu ilisimasaasa ilaatinneqarnissaat pingaartinneqassaaq ilaatigut pingaarnertut kattuffiit attuumassuteqartut kiisalu Piniarnermut Siunnersuisoqatigiit aqqutigalugit piviusunngortinneqartussat.

Nunarsuup ilaani, nunat marluk akornanni aamma nunani tamalaani isumaqatigiissutit aqqutigalugit issittumi uumasorpassuit Kalaallit Nunaata nunat sanilini qaninnerusut avitseqatigai, taamaalilluta piniagassanik nungusaataanngitsumik iluaquteqarnissaq siunertaralugu nunani tamalaani pisussaaffigut isumagalutigit.

Aarrit
Allaaserisaq malillugu aaveq tassaavoq uumasut ilaat politikerinit kinguneqartumik iliuuseqarfiginissaanut pinaaserfigineqartoq. Piviusorli tassaavoq aarrit amerliartoqqilersimammata. Aavernik pisassiisarneq 2006-imi eqqunneqarpoq, Kalaallillu Nunaanni aaveqarfinni pingasuni pisarineqartartut ikilisinneqarlutik. Tamanna illersorneqarsinnaasumik naleqquttumillu nakkutilliinermit suliniuteqarnermit angusaavoq.

Killilersuineq
1998-imi Kalaallit Nunaanni nalinginnaasumik killilersuineq siulleq atulersinneqarpoq, paasineqarmalli tamanna naammanngitsoq, 2006-imi aarrinik pisassiissutit eqqunneqarput. Tamanna pivoq aavernik illersuineq piniarnerlu pillugit nalunaarut nr. 20 2006-imeersukkut. Taanna tunuliaqutaralugu pisassiissutit aalajangersarneqarput biologit siunnersuinerat malinneqalerluni. Nalunaarutip saniatigut kommunit ataasiakkaat kommunini ileqqoreqqusatigut piniarnernik killilersuisimapput.

Inatsisit aallaavigalugit kinaluunniit sulereernerup kingorna aallarluni aaffanniarsinnaa-titaanngilaq. Aaffanniarniaraanni aamma uumasunik allanik pisassiiffiusunik piniarniaraanni inuussutissarsiutigalugu piniarnissamut allagartaqartariaqarpoq. Killilersuinerit ilaat tassaavoq Kalaallit Nunaanni arnavissanik piaralinnik piniarnissap inerteqqutaanera, Qaanaap eqqaa ilanngunnagu. Piniarnikkut atugassat eqqarsaatigalugit nunap immikkoortuini aamma assigiinngitsoqarpoq, taamaalilluni Qaanaami piniartut aaffanniarfissaminnut aamma Qaanaap avannaani Inglefield Landimi tuttunniarfinnut angalanissaminnut ullut marluk-pingasut atortarpaat.

Kalaallit Nunaanni aaveqarfiit pingasut
Qaanaap eqqaani aarrinik pisassiisoqartalernera sioqqullugu uumasut 100-t qaangertarsimavaat, pisassiissutitigut killilersuisoqalermat ukiuni kingullerni uumasut 60-it sinnilaarlugit pisarineqartalerlutik. Qaanaap eqqaani aarrinut tunngatillugu biologit innersuutaat kingulleq uumasunik 29-nik ilaneqarpoq uumasut amerlanerpaamik 93-it pisarineqarsinnaalerlutik (Canadami Grise fjordimi uumasut aqqanillit ilanngullugit).

Kalaallit Nunaata kitaani aarrit eqqarsaatigalugit aappassaannik (2009-mut kiisalu 2014-mut siunnersuinermi) biologit innersuussinerminni pisassiissutit amerlineqarnissaat inassutigaat. 2006 tikillugu pisat ukiumut uumasut 100-t qaangersimavaat, pisassiisalernerilli aallartinneqarmata pisat ukiumut uumasut 65-it missaaniilersimapput. Piffissamut pisassiiffiusumut 2014-2018-mut (Nunavut/Canadalu avinneqartut) Kingullermik innersuummi ukiumut uumasut amerlanerpaamik 100-t pisarineqarsinnaapput. Innersuussutip takutippaa aavernik pisassiissutit sunniuteqarsimasut aamma Kalaallit Nunaata Kitaani aarrini immikkoortut marluk amerleriarsimasut.

Tunumi aarrit eqqarsaatigalugit kingullermik innersuussutinut naleqqiullugu biologiniit nutaanik paasissutissanik peqanngilaq. Uumasunik 20-nik pisassiissuteqarnissaq pillugu innersuut taamaattumik uteqqinneqarpoq. 2006-imi pisassiissutit eqqunneqarmatali Tunumi pisat biologit innersuutigisimasaannit tamatigut ikinnerusarsimapput. Assersuutigalugu 2011-mi uumasut tallimat pisarineqarput, 2013-mi uumasut sisamat aamma 2013-mi uumasut arfineq pingasut. Tamaani aarrit imminut napatissinnaalersimapput.

Appat
2001-imi timmissat pillugit nalunaarummi sukaterisoqarpoq paasititsiniaasoqarlunilu, appat pisarineqartartut annertuumik ikileriarnerannik kinguneqartumik. Immikkoortunili tamani sukaterinerup kissaatigineqartutut sunniuteqarnera ajoraluartumik takuneqarsimanngilaq. Erseqqissumik paasineqanngilaq sukaterinerup sunniutaa sooq takuneqanngitsoornersut, isumaqartoqarlunili tamanna ilaatigut unioqqutitsilluni piniarnermik, mannissarnermik allatigullu piaqqiornerup nalaani upernaakkut akornusersuinermik pissuteqartoq. Namminersorlutik Oqartussat taamatut isornartumik inissisimasoqalernera arajutsimanngilluinnarpaat, appat amerlassutsimikkut ikiliartupiloormata. 2013-mi upernaami aasamilu Namminersorlutik Oqartussat paasititsiniaapput, appat manniinik mannissarnermi unioqqutitsillunilu piniarnermi ajornartorsiutit erseqqissarneqarlutik, taannalu 2014-mi nanginneqassalluni. Taamatulli inuit paasinnilernissaannut paasititsiniaaneq sivisusinnaavoq.

Appaqarfiilli tamarmik annertuumik kinguariarfiunngillat. Qaanaap eqqaani piaqqisartut allanngunngillat annikitsumillu amerleriarsimallutik. Takuneqarsinnaasorinarpoq Kalaallit Nunaanni piaqqiornissamut atugassaritaasut pitsaasuusut, timmissallu neriniartarfinnik nassaarsinnaalluarlutik piaqqallu aniguisartut alliartorlutik.

2014-mi Namminersorlutik Oqartussat timmissat pillugit nalunaarummik nutarterisussanngorput, tassani taamaalilluni ilaatigut appanniarneq mannissarnerillu suli annerusumik sillimaffigineqassallutik. Timmissat pillugit nalunaarutip nutarterneranik sulineq Pinngortitaleriffiup ukiuni kingullerni timmissanik illersuiffiit, pisassiiffiusunik piniarneq illersuinerlu, tassani ilaatigut appat, kiisalu timmissanik allanik biologiniit innersuummut qanittuaraassaaq aammalu timmissat pillugit suleqatigiissitap inassuteqaatissai. Suleqatigisat attuumassuteqartut, tassunga ilanngullugit KNAPK aamma KANUKOKA, Naalakkersuisut isummerfigisassaanni nakkutilliinikkut suliniutini ilaatinneqarumaarput. Siunertarineqartoq tassaavoq ajornartorsiuteqarfiusumik pitsaanngitsumik ingerlanerup mumisinneqarnissaa.

Qasigiaq
Qasigissat tamakkiisumik eqqissisimatinneqarnissaat pillugu North Atlantic Marine Mammal Commission-imiit aamma Pinngortitaleriffimmiit siunnersuuteqartoqarneratigut Naalakkersuisut 2010-mi aalajangerput Kalaallit Nunaat tamakkerlugu qasigissat tamakkiisumik eqqissisimatinneqassasut. Nungusaataanngitsumik iluaquteqarnissaq pillugu nutaamik siunnersuuteqartoqarnissaata tungaanut eqqissisimatitsineq ingerlassaaq.

Kalaallit Nunaanni qasigiaqarfiunerusoq tassaavoq issittup kiannerulaartortaa (imartami issittup imartaata nillertup aamma Atlankup imartaanik akuleruffiani).

Qasigiaq ukiuni untritilinni kingullerni piffissami ilaannaaniluunniit qasigissat Kalaallit Nunaanni iluamik amerlasimanngillat. Pisat nalunaarutigineqarsimasut 1950-ikkut naalerneranni ukiumut puisit 200-niit 1970-ikkut naalerneranni puisunut 50-it missaannut apparsimapput. Ikileriarnermut takuneqartumut allanut naleqqiullugu taamatut annikitsigisunik pisaqartarneq pingaarnertut pissutaasimappat taava 1950-ikkunni Kalaallit Nunaata eqqaani qasigissat 3000-inik amerlanerusimassanngillat. Qasigissat amerlanerusimappata pissutsini nalinginnaasuni qasigissat taamak amerlatigisut pisaqartarsimanerat ajoqutaasimassanngikkaluarpoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Finn Karlsen

Paasissutit piviusut pillugit ilanngussaq takujuk