Issittumi uumasut assigiinngisitaarnerat pillugu nalunaarusiaq

Issittumi uumasut assigiinngisitaarnerat pillugu nalunaarusiaq Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartorujussuuvoq

Naalakkersuisut suli isumaqarput issittumi uumasut assigiinngisitaarnerat pillugu nalunaarusiaq, Arctic Biodiversity Assessment-imut nalunaarusiaq, Kalaallit Nunaanni pinngortitamut ingerlatsivimmi aqutsinermut pingaaruteqartumik iluaqutaassasoq.

Silap pissusaata allanngoriartornera Issittumi pinngortitamut aarlerinartorsiortitsinerpaajusoq nalunaarusiami pingaarnertut inerniliissutigineqarpoq. Allanngoriartornerit taakkua malittaasunik arlalippassuarnik sunniuteqartussaapput, assersuutigalugu imaq seernarnerulerluni. Nalunaarusiami ilaasoq alla pingaaruteqartoq tassaavoq Issittumi uumasut ilai piniapilunneqarnerminni imaluunniit piniapilunneqarsimanerminni ulorianartorsiortinneqartut, kisiannili nalinginnaasumik, aamma Kalaallit Nunaanni, uumasunut ataasiakkaanut tunngatillugu ingerlatsivimmi aqutsinermi annertuumik pitsanngoriartoqarsimasoq.

Issittumi uumassusillit assigiinngisitaarnerisa isumannaarnissaanut 46-inik ilisimatusarnermik tunngaveqartumik inassuteqaateqarluni nalunaarusiaq Issittoq tamaat isigalugu, aamma Kalaallit Nunaanni, pinngortitami ingerlatsivimmi aqutsinermut attuumassuteqartorujussuuvoq aammalu pilersitsiviusumik tapertaassalluni. Nalunaarusiami ilisimatusarneq aammalu atuisut ilisimasaat annertuumik aamma ilaatinneqarput, tassani Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermik suliaqarnermi atuisut ilisimasaannik atorluaasarneq immikkut iluatsitsiviulluartumik pisoqarneranik oqaluttuarineqartuni erseqqissarneqarluni.

”Uggornarpoq Arctic Biodiversity Assessment-imut nalunaarusiaq pillugu oqallinneq, pimoorussilluta imarisaanik inassuteqaaterpassuinillu iluamik paasisaqanngitsugulluunniit, maani nunatsinni oqaannaraanni allarluinnarmut sangutinneqarmat.
Nalunaarusiaq maannakkut ingerlatsivimmi aqutsinermit aammalu siornatigut appanut, aarrinut qasigissanullu tunngatillugu piliarineqartarsimasunit annertunerujussuarnut tunngassuteqarpoq. Pinngortitarput aammalu uumasut, timmissat aalisakkallu avatangiisitsinniittut pillugit suliarujussuaq tassaniippoq.
ABA-mut nalunaarusiaq pimoorukkutsigu siunissami innuttaasuni, politikkerini ingerlatsivinnilu iluaqutigerujussuarsinnaavarput. Imatut atussallugu uanga eqqarsarpunga: Pinngortitatsinnut pisuussutitsinnullu paasinninnissamut aqutsinissamullu pimoorussisumik tapertaasussatut.”

Ullumi tusagassiortunik katersortitsinermi Kim Kielsen oqaluttuarpoq Naalakkersuisut, nalunaarusiap inassuteqaatai qanoq Kalaallit Nunaanni malitseqartinneqarsinnaanersut pilersarummik suliaqarnissamik suliakkerneqartussamik suleqatigiissitaliamik pilersitsilersaartut.

”Naalakkersuisut pinngortitamik allanngutsaaliuinerup aamma pisuussutitsinnik atorluaanerup akornanni akerleriittoqartoq takusinnaanngilaat. Suliassaraarput pisuussutinik uumassusilinnik aamma uumaatsunik atuinermi pinngortitamut avatangiisinullu mianersuussinissap qulakkeerneqarnissaa – tassani piujuartitsinissaq aammalu avatangiisini pitsaasumik pissusilersortarnissaq pingaarnertut oqaaserineqassallutik.. aallaaniarnermi ileqqorisartakkatta inuussutissarsiornermullu periarfissatta attatiinnarnissaat, peqatigisaanillu nutaanik isertitaqarfissanik nassaarniarnissaq Kalaallit Nunaanni kissaatigaarput. Nalunaarusiami inassuteqaateqartoqarnerani sumi qanorlu iliuuseqassanerluta qimerluuinissatsinnut ersarilluinnartunik tapertassaqalerpugut”

erseqqissaavoq Kim Kielsen.

Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisup Kim Kielsen-ip nalunaarusiap oqariartuutai pingaarnerit ullumi tusagassiortunik katersortitsinermi saqqummiuppai, tassani nalunaarusiami inassuteqaatit pingaarnertut sammineqarlutik. Kingusinnerusukkut upernaamut nalunaarusiap eqikkarneqarnera inassuteqaatillu kalaallisuunngorlugit nutserneqareerpata, Kim Kielsen-ip politikerit aalajangiisartut nalunaarusiaq tassanilu inassuteqaatit pillugit isumasioqatigiinnissamut aggersassavai. Tamatuma saniatigut pilersaarutaavoq qulequtaq taanna pillugu tamanut ammasumik ataatsimiititsisoqassasoq.

Nalunaarusiaq Arctic Biodiversity Assessment Issittumi Siunnersuisooqatigiit ataanni pilersinneqarpoq aammalu CAFF-imit (Conservation of Arctic Flora og Fauna) suliarineqarluni. Taanna ilisimatuut 253-it nunanit assigiinngitsunit 15-ineersut ukiut 7-it kingulliit ingerlaneranni immersueqataanerisigut suliarineqarpoq aammalu katillugit 20 millioner koruunit sinnerlugit akeqarluni. Ilisimatoorpassuit ilaatigut Pinngortitaleriffimmeersut aamma Århus Universitet-imeersut ilisimatusarnermit paasisanik suliaqarnernillu immersueqataapput. Nalunaarusiaq tuluttut CAFF-ip nittartagaani aaneqarsinnaavoq, www.caff.is. Imaluunniit.
http://www.arcticbiodiversity.is/