AG-imi 19. marts 2014 allaaserisaq

Aatsitassarsiorneq pingaartinneqarpoq – aamma nunanut allanut tunngatillugu

Aleqa Hammond, Naalakkersuisut Siulittaasuat

Sapaatip akunnerani matumani ukioq ataaseq qaangiuppoq, innuttaasorpassuit Naalakkersuisut siulii taakkualu iliuuseqarsinnaanngissusaat tunummatigit. Naalakkersuisut siuliisa ersarissumik iliuuseqannginnermikkut pingaarnersiuinnginnermikkullu inuiaqatigiit aningaasaqarneranni kiisalu Kalaallit Nunaanni innuttaasunut malunnaatilimmik pitsanngorsaataasinnaasunik angusaqarsinnaasimanngillat.

Qinersereernerup kingorna sakkortoorujussuarmik, ilaatigullu ima sakkortutigisumik, arlaannut annernartunngorlugu, pingaarnersiuisimavunga. Inatsisartut isumaqatigiissut suliassanut angisuunut inatsit aaqqissuussaq, Kalaallit Nunaanni siunissami pisariaqartitsisoqartillugu avataanit sulisartunik sulisoqarsinnaaneranik qulakkeerisussaq, akuersissutigaat, tamatumunngalu ilutigitillugu sulisartut illersugaanerat tamakkiisumik illersorneqassaaq, ataatsimut isigalugu avataanit suliartortunut nunatsinnilu sulisunut tunngatillugu. Uranimik aatsitassanillu allanik radiup qinngorneranik akulinnik atueqqusinnginnermik politikki, ukiorpassuarni pisuussutitsinnik uumaatsunik atorluaanerunissatsinnik killilersuisimasoq, ingammik aatsitassat qaqutigoortut aatsitassanik radiup qinngorneranik piiaaffinniikkajuttartunut tunngatillugu, atorunnaarsipparput.

Kalaallit Nunaanni uuliamut aatsitassanullu periusissaq ukiuni tulliuttuni tallimani atuuttussaq maanna Naalakkersuisunit akuersissutigineqarsimalerpoq. Uuliamut aatsitassanullu periusissap Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiornermut tunngatillugu ukiuni tullerni tallimani pingaarnersiugassaannik tikkuussissaaq.

Illuatungiliuttut periarfissanik allanik saqqummiussinngillat

Illuatungiliuttut tunngaviusumik qulakkiissallugu akisussaaffigaat, Naalakkersuisut peqqissumik iluatungilersornissaat – aamma Inatsisartut Upernaakkut Ataatsimiinneranni – taamaasillutik innuttaasut maannakkut Naalakkersuisuusut ukiuni sisamani aalajangigaannut tunngatillugu allanik periarfissaqarnissaat pillugu. Aatsaat taamaasiornikkut qinersisartut tullianik ukiut pingasut qaangiuppata qinersiartorunik siunnerfik suna siunnerfigineqarnersoq naliliiffiginiassammassuk – taamanikkussamut maannakkut Naalakkersuisuusut imaluunniit illuatungiliuttut siunnerfiat toqqassanerlugu.

Inatsisartut Upernaakkut Ataatsimiinneranni sapaatip akunnerani matumani aallartittussami aatsitassarsiornermut periusissiaq Inatsisartuni ilaasortanut agguaanneqassaaq. Illuatungiliuttut qinersinerup kingornali suut allaanerusumik ingerlassimassagaluarlugit nassuiaanissaminnut periarfissaqarsimapput – kiisalu suut allaanerusumik ingerlakkusunnerlugit, taamaasillutik qinersisartut ukiut pingasut qaangiuppata kikkunnik qinersiniarnerlutik aalajangiinissaannik periarfissillugit.

Aatsitassarsiornermut qaarusummi suliniutinut akuersissutinik tunniussinermut tunngatillugu Naalakkersuisut 2013-imi 2014-imilu pingaarutilinnik aalajangigaqarsimapput aalajangigaqartussaallutillu, tamatumanili illuatungiliuttut qinersisartut 2013-imi qinersimasuuppatsik pissaanerup sumut atornissaanut aalajangersimasunik siunnersuuteqarsimanngllat.

Isumaqarpunga, illuatungiliuttut Inatsisartut Ukiakkut Ataatsimiinneranni uranimik aatsitassanillu allanik radiup qinngorneranik akulinnik atueqqusiunnaarnerup inuit tamat oqartussaaqataanerannik innarliinermik inuillu pisinnaatitaaffiinik annertuumik unioqqutitsinertut isiginnittut innuttaasut akissuteqarfigisariaqaraat, aalajangerneq tamanna qinersivimmi tulliuttumi allanngortinniarnerlugu. Taamaasiornianngikkunillu, taava Inatsisartut Ukiakkut Ataatsimiinneranni oqariartuutinut tamanna sukkut attuumassuteqarpa?

Aamma isumaqarpunga, illutungiliuttut innuttaasut akisariaqaraat, Naalakkersuisut aatsitassanut periusissiaminni aalajangiussimasaat, eqqarsaatigilluakkamik uulianik pisuussutitsinnik ineriartortitsinissaq suli tunuliaqusersueqataaffiginerlugu. Ukiuni aggersumi suliarinnittussarsiuussisarnissatta ingerlanneqaqqinnissaa aalajangiupparput, tamannalu pisariaqarpoq, uuliasiornerup piffinnut neriunaateqarnerpaanut tikkuussineranut ilutigitillugu uuliasiornissamik akuersissutit piusut utertinneqartussaanerat pissutigalugu.

Illuatungiliuttut aatsitassarsiornermut tunngatillugu taamatut ineriartorneq, Naalakkersuisut aatsitassanut periusissiami eqqartugaat kissaatiginngikkunikku, isumaqarpunga, illuatungiliuttut innuttaasut oqaluttuuttariaqaraat, amerlanerusut soraarnerussutisiaqalernissaannut, ataatsimoortumillu tapiissutit annikillisikkiartuaarnissaanut atatillugu Nunap Karsiani aningaasat amigaataalersussat sumit aaneqassanersut.
Illuatungiliuttut Inatsisartut Ukiakkut Ataatsimiinneranni qaammatinilu kingullerni oqallinnermi aatsitassanut tunngatillugu atugassarititaasut periarfissallu pinnagit, suliassaqarfinni allani periarfissaasinnaasut annertuut atorneqanngitsut pingaarnerutissimavaat – soorlu takornariaqarnermut tunngasut, aalisarnermi pitsanngorsaatissat kiisalu IT-mik nunarsuaq tamakkerlugu tunisassiornermi serverinut ataatsimut katersuuffeqarnissamik siunnersuuteqarneq.

Taamaattumik illuatungiliuttut, aamma Inatsisartut Upernaakkut Ataatsimiinnissaanni maanna aallartittumi suliassaqarfinnut taakkununnga aalajangersimasunik siunnersuuteqarnissaat qilanaarisimagaluarpara.

Economist Magazinep Londonimi ”Arctic Summit”-imik aaqqissuussinerani peqataasimanera pillugu i London

Arctic Summitip ataatsimeersuarnerani Londonimi pisumi ulloq 4. marts oqalugiartunut pingaarnernut ilaavunga. Kuupik Kleist Sermitsiami sapaatip akunnerani kingullermi saqqummersumi maluginiarsimavaa, Naalakkersuisut uuliamut aatsitassanullu periusissaanut atatillugu ataatsimeersuarnermi eqqunngitsumik oqaaseqarsimasunga, oqarama uuliamut aatsitassanullu periusissiaq Inatsisartut Upernaakkut Ataatsimiinneranni akuersissutigineqartussaanera oqaatigisimagakku, oqaatiginagulu piviusoq Inatsisartut Upernaakkut Ataatsimiinngilaattaani periusissiap saqqummiunneqarnissaa. Periusissiaq pisarneq malillugu Naalakkersuisunit akuersissutigineqarsimavoq, pisarnerlu malillugu aamma Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaani Inatsisartunut agguaanneqassalluni. Tamanna aamma Kuupik Kleistip ilisimasariaqaraluarpaa.

Soorunami oqalugiaatinni oqaatsip ataatsip eqqunnginnera uggornarpoq. Kisianni isumaqarpunga, suli uggornarnerusoq, illuatungiliuttut kiisami Naalakkersuisut uuliamut aatsitassanullu tunngatillugu saqqummiussaannut qisuariakasikkamik, periusissiap imaa oqaaseqarfiginngiivissoramikku suli uggornarnerusoq.

Sermitsiap saqqummersup pineqartup oqalugiaammi pineqartumi kalaallit namminiilivinnissaannik Danmarkimullu avissaartuunnermik pilersitsiniarnermik siuarsaaniarluni nittarsaassinertut taaguinera tupigusuutigiinnarsinnaavara. Oqalugiaat tigulluarneqartoq nunallu tamalaat akornanni tusagassiutinit sammineqarluartoq tassaavoq periarfissanik Kalaallit Nunaanniittunik aatsitassarsiornermi samminninnitsinni aningaasaleerusuttunut saqqummiussineq. Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa ataatsimeersuarnermi oqalugiaatinniluunniit qulequtaanngillat. Oqaatsit sammineranni, oqalugiaat – aamma Sermitsiami – atuarneqarsinnaavoq, tassanilu uppernarsarneqarsinnaavoq oqaaseq “namminiilivinnissaq” oqalugiaammi eqqartorneqanngilluinnarmat.

Danmarkimut tunngatillugu, avissaartuunnissamik kissaateqarnerarniagaanera pillugu, tupigusuinnarsinnaavunga. Kalaallit Nunaanni suliassaqarfiit tamakkiisumik tigusimasat pillugit ukiunilu arlalinni piusimasoq tassaavoq – aamma nunat tamalaat akornanni – Kalaallit Nunaat nammineerluni imminut sinnerluni oqaaseqartarpoq – aamma aatsitassanut tunngatillugu. Danmarkimit ataatsimeersuarnermi Kunngeqarfiup Issittumi Aallartitaa peqataavoq, taannalu Londonimi ataatsimeersuarnermi ullup ilaa aamma saqqummiussivoq. Nunanut Allanut Pisortaqarfimma danskit nunanut allanut ministereqarfiat qanimut oqaloqatigiuarpaa, tamatumani Kalaallit Nunaata aatsitassarsiornermut aningaasaliisussanik kajumilersitsiniarluni kissaateqarnerani isumaqatigiinngitsoqaranilu avissaartuuttoqanngilaq.

Kalaallit Nunaata aningaasaliissutit pisariaqartippai

Kalaallit Nunaat qaarusummi aatsitassarsiorfittut uuliasiortutullu inissisimalernissaminut annertuunik periarfissaqarpoq. Tamannali pissappat, avataanit aningaasaliisoqarnissaa pisariaqartipparput.

Taamaattumik Naalakkersuisut Siulittaasuattut nunarsuarmi angalanissara Kalaallit Nunaatalu qanoq isikkoqarneranik, periarfissatta qanoq innerannik kiisalu inuiaqatigiit aaqqissugaanerannik nassuaajartornissara pisariaqarpoq, tamatumani pingaarnersiukkat ilanngullugit nassuiaatigissallugit, inuiaqatigiit sakkutuujunngitsut nukittuut, eqqartuussiveqarneq, inuit tamat oqartussaaqataanerannik nakkutiginninneq aamma avatangiisnik peqqissutsimillu illersuineq.

Ukiuni makkunani nunat tamalaat akornanni aatsitassat akingi Kalaallit Nunaannut pitsaasuunngillat, taamaattumillu Kalaallit Nunaata neqeroorutigisinnaasai pillugit maluginiarneqarneq paasinninnerlu pisariaqartut pillugit assoroorluta sulisariaqarpugut. Taamaattumik qinersinerup kingulliup kingorna aatsitassarsiornermut tunngatillugu oqariartuutit pingaarutillit pillugit nunat tamalaat akornanniinnissara pingaartissallugu aalajangersimavunga. Siornali ukiakkut Reykjavikkimi, Halifaximi, Københavnimi, Bruxellesimi, Tromsømi Londonimilu oqalugiarsimavunga kiisalu tusagassiortunik nunanit tamalaanersunik apersorneqarsimallunga.

Sulinerput iliuutsivullu nunat tamalaat akornanni akuerineqariartuaarput, tamannalu pingaaruteqarpoq. 2013-imi decemberimi nunarsuarmi qaarusunni piiaaffinnik ingerlatsinermi Europami qarusuit piiaaffiit pillugit aningaasaliisunut ataatsimeersuarnermi annerpaamit ”Mines and Money”-mit pitsaanerpaatut kiisalu Canadmiut Fraser Institutiannit Kalaallit Nunaat Policy Perception Indeximik taaneqartartoq (tassaasoq nunat aatsitassarsiornermi killingititat pillugit piumasaqaataannik ataatsimut naliliisarneq) naapertorlugu nunanit qaarusummi piiaaffittut/nunat immikkoortuini qaarusummi piiaaffittut nunat 112-t akornanni nr. 23-tut toqqarneqarpoq.

Tamanna nunamut siunissami uuliamik aatsitassanillu tunngaveqarluni siunissaqartussamut aatsaat arloriallattaalersumut maluginiagassaavoq annertooq.

Uuliamut Aatsitassanullu Periusissiatsinni allassimasutut, Naalakkersuisut aatsitassaqarnermut tunngatillugu ineriartornerup sulissutiginerata nanginnissaa eqqarsaatigaat.