Najukkami tamat oqartussaaqataaneranni suna ajorami?

Politikkinimi ilanngutassiamut qisuariaat: “Kalaallit Nunaat pinngortitamik atuipilunnerarlugu isornartorsiorneqartoq”, allattoq Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq Kim Kielsen.

Uannik ilisarisimannittut tamarmik nalunngilaat pinngortitami angalaarneq nuannarigiga, aammalu aallaaniartarneq inuuninni pissusissamisoortumik ilaalluinnartoq. Ullormi siullermi allaffimmi issiareerluni aqagukkut puisiniarluni aallartarneq imaanngilaq ataqatigiissinneqarsinnaanngitsut. Immikkuullarissutigissavara imaluunniit pinngortitamik alianaatsorsiorpallaartutut inississutigissavara? Naamik. Immikkut ittutut inississutigissavara? Naamik, nalinginnaalluinnartutut inississutigissavara. Maani nunatsinni. Pinngortitaq atugassiaavoq – isumatusaartumik.

Pisuussutivut uumassusillit nungusaataanngitsumik tunngaveqarluta atornissaasa qulakkeernissaa pisussaaffigaarput. Tamatumunnga qulakkeeriniarluta pinngortitamik aqutsivipput suleriaatsimik, biologit siunnersuisarnerinik ilaqartinneqartumik ineriartortitsisimavoq, aammalu soqutigisaqaqatigiinnik inuussutissarsiornermillu ingerlataqartunik oqaloqateqarnermik pilersitsisimalluni. Tamanna akisussaassuseqannginnitsinnik isumaqarpa? Naamik, inuiaqatigiittut oqartussaaqatigiittut inissiffigaarput, tassanilu atuisut aalajangiisartullu pinngortitamik qanoq atuinissatsinnut akisussaaqataalersinneqarput, taama oqarpoq Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq Kim Kielsen, kalaallit pisuussutsinut uumassusilinnut namminneerlutik aalajangersinnaanerannut isornartorsiuisoqarneranut tunngatillugu.

Una ataasiaannarlugu oqaatigeriartigu. Ilisimatusarnikkut siunnersuisartut, soqutigisaqaqatigiiffiit, inuussutissarsiutinik ingerlataqartut sunngiffimmilu aallaaniartartut suleqatigalugit pinngortitamik najukkatsinnik pisuussutsitsinnillu uumassusilinnik nungusaataanngitsumik atuinissarput allanngutsaaliuinissarpullu qulakkiissallugu pisussaavugut. Pinngortitaq angerlarsimaffigaarput, suliffigaarput, sunngiffimmi sammisaqarfigaarput, akissarsiorfigaarput nerisaqarfigalugulu – aammalu angisoorsuuvoq.

Isumaga ersarippoq. Uanga naalakkersuinermik suliaqarnermi naammassisaqarusuttuuvunga. Pinngortitamik aqutsinermut isummertarnera ilisimatusarnikkut siunnersuinermik, atuisut ilisimasaannik aammalu nunat tamalaat suleqatigiinnerisa ilaaffigisatta inernerinik tunngaveqarpoq. Tamatumunnga atatillugu maluginiassallugu pingaaruteqarpoq, naluneqanngitsutut Kalaallit Nunaanni avataanilu appat ikiliartortut paasineqarsimammat, aammalu piniapilunnerup saniatigut aamma silap pissusaa uumassusillillu appat ikiliartornerannut pisooqataammata. Kisiannili peqqutaasut assigiinngitsut apeqqutaatinnagit kinguariartorneq tamanna siumut saatinniarlugu Kalaallit Nunaanni qanoq iliorsinnaanerluta oqallinnissamut piareersimasariaqarpugut. Kalaallit Nunaata iluani, kisiannili aamma nunani issuttuni allani suleqativut peqatigalugit.

Kalaallit Nunaanni pinngortitamik illersuinermi pinngortitamik allanngutsaaliuinermut inatsiserput politikkikkut tunngavigineqarpoq aallaavigineqarlunilu. Tassani ersarissorujussuarmik allassimavoq, pinngortitamik najukkatsinnik atuinerput mianersortumik pissusilersornissamik tunngaveqarluta, aammalu inuit inuunerannut atugassarititaasut, aammalu uumasut naasullu pigiinnarnissaat ataqqillugit nungusaataanngitsumik ingerlanneqassasoq. Pinngortitamik nungusaataanngitsumik atuinissamik qulakkeerinitsigut, kinguaassatta pinngortitap tunniussinnaasaannik pissaqarluarnissaannik qulakkeersinnaanissarput anguniassavarput. Uagut nammineerluta kinguaassagullu eqqarsaatigalugit taamatut pisariaqarpagut.

Aqutsinermi ilisimasanut katersat amerlanerpaat tunngavigineqarnissaat qulakkeerniarlugu, biologit siunnersuisarneranni atuisut ilisimasaat annertunerpaamik ilaatinneqartassapput, taamatullu atuisut suliniaqatigiiffii Aalisarnermut Piniarnermullu Siunnersuisoqatigiinnut, pisuussutsitsinnik uumassusilinnik atuinermut atatillugu Naalakkersuisunut siunnersuisartunut aammalu Pinngortitaleriffiup siulersuisuinut ilaatitaqarput. Taakku saniatigut ilisimatusaatitut misissuinerit arlallit biologit aammalu piniartut aalisartullu suleqatigalugit ingerlanneqarput. Ilisimatusartut atuisut ilisimasaat pisuussutsivut uumassusillit nungusaataanngitsumik atorneqarnissaat pillugu sulinerminni siunnersuisarnermilu atugarilluarpaat.

Pinngortitamik aqutsinitsinni ilisimasatigut tunngavissanik biologillu siunnersuisarnerannik patajaatsunik qulakkeeriniarnitta saniatigut aamma ukiuni qulikkaani kingullerni nunat tamalaat, ilaatigut Issittumi Isumasioqatigiinni pinngortitamik allanngutsaaliuiniarlutik suleqatigiinnerannut nukippassuit atorsimavagut. Maani Kalaallit Nunaanni pisuussutsitsinnit uumassusilinnik amerlasuut, soorlu timmissat imaanilu uumasut miluumasut, nunani issittuni sanilitsinni uumasuupput. Taamaattumik aamma pisuussutsinik aqutsinermi suleqatigiinnerput pissusissamisuuginnarpoq.

Taamatuttaaq nunat tamalaat suleqatigiinnerannut peqataanerput pinngortitami pisuussutinik uumassusilinnik atuinerput pillugu ilisimasatsinnut siunnersuisarnermullu tunngaviusunut tapertaammat annertusaaqataallunilu avaqqunneqarsinnaanngilaq. Pinngortitaleriffik ullumikkut nunat tamalaat oqalliffiini arlalissuarni peqataatitaqarpoq, aammalu Pinngortitaleriffik nunani issittuni pinngortitamik pisuussutinillu nungusaataanngitsumik atuinermut ilisimatusarfittut ilisimasaqarfittullu pingaarutilittut qitiulerluni ineriartorsimavoq.

Qujanartumik aqutsinermi suliniutit iluaqutaasut uumasoqatigiit amerlanersaanni takusinnaavarput. Aalisakkat, uumasut, timmissat il.il. amerliartornissaannut suleqataanissamut siunnerfeqarfigisatsinni suleqataavugut.

Imaani uumasut miluumasut pillugit aqutsineq nunani tamalaani pinngortitamik aqutsinermi Kalaallit Nunaanni suliniutitsinnut nutaaliaasunut assersuutissaavoq. Nunani tamalaani ilisimatusarnikkut siunnersuisarnermik atuilluartuuvugut – allaammi imaani uumasut miluumasut pillugit ilisimatuut ilisimasaannik pitsanngorsaanermut suleqataavugut. Sulinermilu aqutsiveqarfiup nunani tamalaani ilisimatusarfiit maanilu pinngortitamik atuisut qanillugit suleqatigai. Taakku inerneri ersarilluarput – arferit puisillu najukkatsinniittut arlallit amerliartortut takusinnaavarput. Kisiannili qasigiaq suli ulorianartorsiorpoq, taamaattumillu piniaqqusaanani.

Timmissanut tunngatillugu 2001-imili timmissani ikiliartortuni (taakkununnga mitit appallu ilaallutik) ineriartorneq siumut saatinniarlugu suliniutinik aallartitsisoqarpoq. Miternut suliniutivut sunniuteqarput, meqqit amerlingaatsiarput, kisiannili suli appanut tunngatillugu siumut saatitsinissarput suli iluatsinngilarput. Taamaattoqarnera ilisimaneqartutut oqalliseqataaffigerusuppara.

Kisiannili ataatsimut isigalugu isumaqarpunga, pisuussutsinik uumassusilinnik aqutseriaaserput tulluusimaarutigisinnaagipput. Pinngortitamik pisuussutinillu aqutsinitsinni siuariarnerit amerlasuut takutissinnaagatsigit. Kisiannili aamma akisussaaffik tigusimagatsigu – Kalaallit Nunaanni pinngortitaq aamma Kalaallit Nunaanni pisuussutit uumassusillit Kalaallit Nunaanni aqunneqarunik pitsaaneruvoq.

Inuit ilisimasaqarnerusutut isumaqarfigisavut tusagassiorfiit aqqutigalugit pisuussutitsinnik uumassusilinnik aqutsisinnaanngitsutut isummerfigisarmatigut pissusissamisuunngilluinnarpoq. Ungasissorsuarmiittut pinngortitami isumalluutitsinnik atuinitsinnut aalajangiisarpata pitsaanerujussuussasoq isumaqartut. Eqqarsartaaseq taanna itsarnisaavallaaqaaq, tamatumunngalu sukkulluunniit tapersiisinnaanngilanga.

Siullermik pinngortitamit tunissutinik katersuisarneq uagut kultureraarput inuussutissarsiutigalugulu. Siunissami nungusaataanngitsumik atuinissaq qulakkiissagutsigu, inuit atuisuusut qanittumik suleqatigineqartariaqarput.

Aappaattut siusinnerusukkut pisartunit takusareerparput, isumalluutitsinnik uumassusilinnik ungasianiit aqutsineq pitsaanngitsorujussuarnik inerneqartartoq. Pisuussutsivut uumassusillit amerlassutsimikkut annertuunik annikitsunillu allannguuteqartarmata amerlasuunit puigoqqajaaneqartarpoq – tassa akisussaaffimmik taassuminnga Kalaallit Nunaanni tigusinissarput sioqqullugu kingornagullu. Ilaanni tamanna pinngortitap pilersitarisarpaa – ilaannilu pisuussutsinik akisussaassuseqanngitsumik aqutsinerup kingunerisarlugu.

Assersuutigalugulu eqqarsaatigeriartigu ullumikkut suli arfernik mikisunik angisuunillu piniarnaveersaartariaqaratta, europamiut ukiuni qulikkaani Imarpiup avannaani taamatullu imartatsinni piniapilunnerisa kingunerisaanik arferit ikilisimasut amerlitinniarlugit.

Inuit allat isumaqarnerattut nammineerluni aalajangiisinnaaneq akisussaassuseqarnermut illuatungiliuttuunngilaq. Tamanna akisussaassuseqarnissamut pisariaqarluinnarpoq! Pinngortitami pisuussutit innuttaasut inuussutissarsiutinillu ingerlataqartut suleqatigalugit uatsinnit aqunneqaannarnissaat uannut pingaaruteqarluinnarpoq. Uumasoqatigiit ilaat kissaatigisatsitut atugaqanngillat, kiisalu uumasoqatigiit allat ingerlalluartorujussuupput. Siumut ingerlanerput qularutiginngilluinnarpara: Pinngortitamik isumalluutinillu aqutsinermut nutaaliaasumut ilisimatusartut siunnersuisarnerat, atuisut ilisimasaat suleqatigiinnerlu tunngaviupput. Tamanna najukkami tamat oqartussaaqataanerannik taaneqartarpoq.