EU ullumi Kalaallit Nunaat pillugu pingaarutilimmik aalajangiissaaq

EU-p ullumi piffissami 2014-imiit 2020-mut Kalaallit Nunaannik peqateqarnissani aalajangerpaa. EU-p Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa ullumi tallimanngornermi ulloq 14. marts 2014 Kalaallit Nunaannik qanimut ineriartortinneqarluarsimasumillu suleqateqarnini aalajangiiffigivippaa. Aalajangiineq sivisuumik utaqqineqarsimavoq ukiunilu arlalinni Kalaallit Nunaata, Danmarkip EU-llu akornanni isumaqatigiinniarnernik tunngaveqarsimalluni.

Ingerlatitseqqinnissaq uani pineqarpoq, kisiannili aamma ukiorpassuarni qanimut suleqatigiissimanerup nutarterneqarnera pineqarluni.

Suleqatigiinnissami Kalaallit Nunaanni ineriartorneq qitiutinneqassaaq, ingammillu ilinniartitaanerup kalaallit aningaasarsiornerannut qaffassaataanissaa.

Aalajangernerup kingunerisaanik soqutigisaqarfiit ataatsimut oqaloqatigiissutiginissaat siulittuutigineqarpoq, ilaatigut EU-p Issittumi inissisimanerup tungaatigut soqutigisai eqqarsaatigalugit.

Kiisalu Siunnersuisoqatigiinni aalajangernerup kingunerisaanik piffissami peqatigiinnissami tullermi 2014-imiit 2020-mut Kalaallit Nunaannut aningaasat 1,6 mia DKK-t missaanniittut aningaasaliissutigineqassapput. Aningaasat taama amerlatigisut takutippaat, EU-p Danmarki qanimut ataqatigiissaareqatigalugu Kalaallit Nunaannik suleqateqarnini pingaartikkaa.

Naalakkersuisut Siulittaasuat Aleqa Hammond ima oqarpoq:
”Ullumikkut ulloq angeqaaq. Kalaallit Nunaata angusaa kusanartoq naammagisimaaqaara, ingamillu atorfillit – ingammik Kalaallit Nunaata Bruxellesimi Sinniisoqarfianni atorfeqartut danskillu EU-mi sinniisoqarfiat – sivisuumik oqimaatsumillu suliaqarsimasut naammagisimaaqaakka.

Aningaasat maanna Kalaallit Nunaannut immikkoortinneqarput, taakkualu amerlaqataat piffissami peqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfiusumi kingullermi aningaasaliissutigineqarsimasut amerlaqatigaat.

Europami ajornartorsiorneq sipaarnissamillu piumasaqaateqarneq pissutigalugit EU-p ukiuni arlalinni missingersuutaanut 2014-2020-mut tunngatillugu, 2013-imi aalajangerneqarpoq, Kalaallit Nunaannut tapiissutigineqartartut – nunanut allanut tapiissutigineqartartut allat assigalugit – 17%-it missaannik annikillisinneqarnissaat.

EU-mit missingersuutitigut tapiissutigineqartartut missingersuutitsinnut pingaaruteqartuusut taamatut annikillilerneqarsimasuuppata, tamanna Kalaallit Nunaannut annertuumik kinguneqarnerlussimassagaluarpoq.

Kalaallit Nunaat Danmark peqatigalugu taamatut aalajangerneq allanngortinniarlugu annertuumik sulisimavoq.

Suliaq ilaatigut EU-mut decemberimi 2013-imi aamma januaarimi 2014-imi ataatsimeeqateqartarnikkut qaqittarsimavara, suliarlu danskit statsministeriannut aammalu nunanut allanut ministeriusimasunut – kingullermillu Martin Lidegaardimut pingasunngorpat oqaloqatigiissutigisimavara.

Maanna aalajangernerup pitsaasup Kalaallit Nunaanni atuutsinneqalernissaata qulakkeernissaa tullinnguuppoq. EU-mit ukiumoortumik aningaasaliissutit atorlugit ilinniartitaanerup qitiutinneqarnissaa anguniagarissavarput. Taassuma saniatigut Kommissioni suliassaqarfiit assigiinngitsut arlallit pillugit politikkikkut oqaloqateqarsinnaassaaq,
suliassaqarfiit immikkut ittumik silap allanngorneranut Issittumilu inissisimanitsinnik
qitiutitsisut.”

Nunanut Allanut Ministeri Martin Lidegaard oqarpoq:
"Nuannaarutigisorujussuuara, maanna Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni peqatigiinnermi pissutsit aalajaatsut ingerlateqqissagatsigit.

EU-p taamaasilluni Kalaallit Nunaannik suleqateqarnerminik qitiutitsinini pingaartitsininilu uppernarsarpai. Tamanna siunissami suleqatigiinnissamut pingaaruteqarpoq.

Suliami matumani Kalaallit Nunaannik suleqateqarsimanerput nuannaarutigisorujussuuara, tamannalu angusatsinnut aalajangiisuusimavoq."