Ministeriunermik ataatsimeeqateqarneq

Formand for Naalakkersuisut Aleqa Hammond og Statsminister Helle Thorning Smith

Naalakkersuisut Siulittaasuata Aleqa Hammondip pingasunngornermi januarip arfineq pingajuanni danskit ministeriunerat Københavnimi ataatsimeeqatigaa.

Naalakkersuisut Siulittaasuata danskillu ministeriunerat Helle Thorning-Shmidt Kalaallit Nunaata Danmarkillu akunnerminni suliat ingerlasut pillugit ullumikkut ataatsi-meeqatigiipput. Ilaatigut eqqartorneqartut tassaallutik saammaateqatigiinnissaq pillugu ataatsimiititaq, inatsisit naapertorlugit ataataqanngitsut, EU-mut tunngasut, uran pillugu suleqatigiinnissap malitseqartinneqarnera kiisalu Kunngeqarfiup nunaviup immap naqqatigut avalassaanganeranik toqqavianut piumasaqaatit.

Inatsisit naapertorlugit ataataqanngitsut inissisimanerat pillugu Naalakkersuisut Siulit-taasuata erseqqissaatigaa pingaaruteqarluinnartoq tigussaasumik inatsisit naaperorlugit ataataqanngitsut naapertuutinngitsumik pineqarnerat pillugu, ataataasup toqoreersimaneratigut naalagaaffimmit qanoq ilillutik taarsiiffigineqarsinnaanerat ersarissarneqassasoq.

EU-mut tunngatillugu Naalakkersuisut Siulittaasuat danskillu ministeriunerata isu-maqatigiissutigaat EU-mi nunat ilaasortaasut puisit amiinik eqqusseqqusiunnaarnerup Kalaallit Nunaanni innuttaasunut aningaasaqarnikkullu kingunerisaat ersarissaavigi-neqassasut eqqumaffiginiarneqartariaqartullu. Maannakkut pisumut, tassani EU-p puisi-nik eqqusseqqusseqqusiunnaarnermi Inuit immikkut ammaassiffigineqarsimaneranut atatillugu WHO-p unioqqutitsisoqarneranik aalajangernera pillugu Kalaallit Nunaata pisariaqartitaat pingaartillugit Danmarkip ilungersuutigissagaattaaq isumaqatigiissutigi-neqarpoq.

Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit ataatsimiinnermi danskit ministeriunerannit up-pernarsarneqarpoq, aatsitassat pillugit akisussaaffiup Namminersorneq pillugu inatsim-mi 2009-mi atuutilersoq aallaavigalugu, taamatullu aatsitassaqarnermi akisussaaffiup 2010-mi tiguneratigut pisussaaffik tamakkiisoq Kalaallit Nunaata akisussaaffigigaat. Taamaalilluni danskit ministeriunerata akueraa akisussaaffik pillugu ataatsimoorus-samik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiortoqartariaqanngitsoq.

Uran pillugu Naalakkersuisut Siulittaasuata danskillu ministeriunerata isumaqatigiis-sutigaat kalaallit/danskillu suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiinniarneq anner-tusarneqassasoq, anguniarneqarlunilu isumaqatigiissutissaq 2014-ip ukiuata affaata aappaanni piareerneqassasoq, taamatullu nunap iluani pisariaqartunik naleqqussaasoqassasoq, nunanilu tamalaani piumasaqaatit naalagaaffeqatigiinnermut kalluisuusussat ukiuni tulliuttuni marlunni piareerneqassasut. Pingaartumik ava-tangiisimut peqqinnermullu tunngassuteqartuni Naalakkersuisut Siulittaasuata pingaartil-lugu erseqqissarpaa nunat tamalaat piumasaqaataat sakkortunerpaat aallaavigalugit qulakkeerinnittoqassasoq, tamannalu Kalaallit Nunaanni suliaqartut tamarmik maleqqissaassagaat.

Kunngeqarfiup nunaviup immap naqqatigut avalassaanganeranik toqqavianut pi-umasaqaataa Kalaallit Nunaata avaannaaniittoq ataatsimiinnermi eqqartorneqarportaaq. Naalakkersuisut Siulittasuata danskillu ministeriunerata isumaqatigiissutigaat Kalaallit Nunaata avannaani sumiiffik pillugu suliat ingerlaavartut nunanit allanittaaq sumiiffimmi tassaniittuni suliarineqartut nakkutigilluarneqarnissaat pingaaruteqarluinnartuusoq.

Ataatsimeereernerup kingorna Naalakkersuisut Siulittaasuat Aleqa Hammond ima oqaaseqarpoq:

”Kalaallit Nunaata Danmarkillu suliat ingerlasut pillugit ullumi ataatsimeeqatigiinnerput pitsaasutut kinguneqartussatullu ingerlavoq.

Saammaateqatigiinnissaq pillugu suliniarneq Inatsisartut akuersissutigisaat pillugu ul-lumi ataatsimiinnermi eqqartugarput isumaqarpunga pingaaruteqarluinnartuusoq. Isu-maqarpunga suliap ingerlanneqarnissaanut Danmarki pingaaruteqarluinnartumik inissi-simasoq.

Inatsisit naapertorlugit ataataqanngitsut pillugit danskit ministeriunerannut erseqqissaatigaara inatsisit naapertorlugit ataataqanngitsut ataataasup toqoreersimaneratigut qanoq pisoqarnissaa ersarissarneqassasoq. Pissusissamisoortutut isiginngilara Danmarkip tungaanit eqqunngitsumik pineqareernerup kingorna pitsanngoriaatissamik aalajangiisoqannginnera.

Kalaallit Nunaata aatsitassanut oqartussaanerup tamakkiisumik akisussaaffigineqarnera danskit ministeriunerata ersersimmagu, taamatullu uran pillugu apeqqut ataatsimut paaseqatigiiffiusumik qulaajaaffigineqarnissaa nuannaarutigaara. Aatsitassanut tunngasunik suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiortoqartariaqarneranik danskit mi-nisteriunerata ersersitsinera maluginiarpara. Tassunga atatillugu pingaaruteqarpoq Ole Spiermannip uran pillugu pisinnaatitaaffimmut apeqqut immikkut ilisimasalittut nassuiaa-taa siunissami uran pillugu suleqatigiinnissamut atorluarsinnaasatsinnik Danmarkip isumasiorneranut apeqqummut qanilleriarnerput.”