Nungusaataanngitsumik atorluaaneq

Nunarsuarmi silaannaap allanngoriartorfiani nungusaataanngitsumik atorluaanermi inissinniagassat

Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq Kim Kielsen ullumi Danmarkimi Kalaallit Nunaata Aallartitaqarfiani ilassinnippoq. Nalunaarut, nunani issittuni uumassusillit amerlassusiinik naliliinermut tunngasuusoq – Arctic Biodiversity Assessment (ABA) – tunngavigineqarpoq.

Assitaa: Kim Kielsen aamma doktor scient Hans Meltofte, Aarhus Universitet.

Assiliisoq: Cartsen Egevang.

2013-imi maajimi Issittumi Isumasioqatigiinni ministerit ataatsimiinnerminni ilisimatusarnermut nalunaarusiaagallartoq, nunani issittuni pinngortitami killiffinnik ineriartornermillu eqikkaaviusoq tamanut ammasumik saqqummiuppaat. Taanna nunani issittuni suleqatigiinnermi killiffittut angisuutut pingaarutilittullu isigineqarpoq.

Silap pissusiata allannguutai atuuttut nunani issittuni pinngortitamut ulorianartorsiortitsinerpaasut nalunaarummi pingaarnertut inerniliissutigineqarpoq. Nunani issittuni pinngortitami ataqatigiit uumasooqatigiillu nunarsuarmi allanut naleqqiullutik silap pissusiata allannguutaannut qajannaannerugunaraluartut, silap allannguutissaattut naatsorsuutigineqartut uumasooqatigiit naleqqussarsinnaassusiannut naleqqiullutik annertunerunissaat ilimagineqarpoq. Aamma aqutsineq ingerlanneqarluaraluartoq piniapilunnerup kingunerisaanik uumasooqatigiinnik toqqaannartumik ulorianartorsiortinneqartunik suli peqartoq nalunaarusiami inerniliissutigineqarpoq.

Pinngortitami uumassusillit amerlassusiisa qulakkeerneqarnissaat siunertaralugu, kiisalu ilisimasat siunissami nunani issittuni pinngortitami aqutsinissamut tunngaviusussat naammannissaat anguniarlugu nalunaarusiami arlalinnik inassuteqartoqarpoq. Uumasooqatigiit amerlassutsimikkut peqqissuunissaasa qajannaatsuunissaasalu anguneqarnissaanik qulakkeerinissaq, taamaalillunilu uumasooqatigiit taakku silap pissusiata allannguutaanut annertuunut akiuussinnaanissaat inassuteqaatigineqartunut ilaavoq.

Saqqummersitsineq iluatsillugu Naalakkersuisup suleqataasimasut suliarujussuarmut ilassuteqarsimanerannut qutsavigerusuppai, taakkununngalu ilisimatusartut suliniaqatigiiffiillu ilaapput.

Naalakkersuisoq Kim Kielsen oqarpoq: ”Silap pissusiata allannguutai pinngortitamut ulorianartorsiortitsinerpaasut ABA-mi inerniliissutigineqarpoq.

Ajoraluartumilli uumasooqatigiinnik, nungusaataanngitsumik atorluarneqanngitsunik suli peqarpoq. Pinngortitami iliuuseqartarnitsinni inuit pisuussuteqarfigisartagaat erseqqissassallugit pingaaruteqarpoq. Silap pissusiata allannguutai, aammalu tamatumunnga atatillugu naleqqussaanerit suliassagut allaapput. Aamma uumasooqatigiinnik assigiinngitsunik nungusaataanngitsumik atorluaannginnerput allaavoq. Tamatuma aqunneqarnerani nungusaataanngitsumik atorluaanissaq siunnerfigalugu sulilluartoqaraluartoq suli uumasooqatigiit ilaanni ikiliartortoqartoq nalunaarusiami takutinneqarpoq. Pinngortitaq aammalu pisuussutivut uumassusillit inooqatigalugit ataqqillugillu inuunissarput aamma uannut pingaaruteqarpoq. Tassungaannarlu killinnginnissarput uannut pingaaruteqarpoq, nalunaarusiamilu suliniuteqarluarneq iluaqutaasartoq erseqqissarneqarpoq. Pisuussutsit uumassusillit pigisatta nungusaataanngitsumik atorluarneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa anguniarusuttorujussuusimavarput – aammalu siumut ingerlavugut, taamatullu ingerlanerput ingerlatiinnassavarput”, Naalakkersuisoq Kim Kielsen naggasiivoq.

Nalunaarusiaq Issittumi Isumasioqatigiinni suleqatigiissitap Conservation of Arctic Flora and Fauna-p (CAFF) saqqummiuppaa. 2006-imiit 2009-mut Kalaallit Nunaata siulittaasuutitaqarnerata nalaani suliarujussuaq taanna aallartinneqarpoq, inuit 250-it sinnerlugit nunanit 15-ineersut ilassuteqarsimallutik. Nalunaarusiap naammassineqarnissaanut ukiut arfinillit sinnerlugit atorneqarsimapput, aammalu suliarinera 20 mio. koruunit sinnerlugit akeqarsimalluni.

Kim Kielsenip oqalugiaataa.

 

Nalunaarut uani atuarsinnaavat.