EU-mi avatangiisinut kommissærip ataatsimeeqatigineqarnera

Aleqa Hammond og Janez Potočnik

EU-mi avatangiisinut kommissærip Janez Potočnik-ip puisit arferillu pillugit ataatsimeeqatigineqarnera

Naalakkersuisut Siulittaasuata Aleqa Hammond-ip pingasunngorneq 15. januar, Bruxelles-imi Kalaallit Nunaata Ukiortaami ilassinninnissaa sioqqutitsiarlugu, EU-mi avatangiisinut kommissæri Janez Potočnik, EU-p Bruxelles-imi qullersaqarfiani ataatsimeeqatigaa.

EU-p puisit amiinut inerteqquteqarnera inuit ilaatinneqannginnissaannik ilaqartoq pillugu WTO-mi aalajangiineq kiisalu Kalaallit Nunaata arfattassaat aamma IWC-imik suleqateqarneq oqallisiginiarlugit Naalakkersuisut Siulittaasuat aamma EU-mi avatangiisinut kommissæri pingasunngormat ataatsimeeqatigiipput.

Nunaqarfinni inuuniarnissamut tunngaviusut Kalaallit Nunaanni attanneqaannarnissaannut arfanniartarnerup puisinniartarnerullu pingaaruteqarnerat Naalakkersuisut Siulittaasuata erseqqissarpaa. Kalaallit Nunaanni uumasunik taakkuninnga piniartarneq piujuartitsinissamut tunngaviusoq tamakkiisumik maleqqissaarlugu ingerlanneqartuaannarsimavoq. Ataqqinassuseqartumik inuunerup ingerlatiinnarsinnaanissaanut pisanit isertitassat kalaallit piniartut qanoq pinngitsoorsinnaanngitsigigaat Naalakkersuisut Siulittaasuata nassuiarpaa. Puisit amiinut inerteqquteqarnerup atuutilersinneqalerneranut EU-mi aalajangiineq aammalu IWC-imi politikki atuutsinneqartoq kalaallit piniartut aningaasaqarnerannut annertoorujussuarnik sunniuteqarpoq.

Pingaartumik 2009-imi puisit amiinut inerteqquteqarnerup atuutsinneqalernera Kalaallit Nunaannut aseruisumik sunniuteqarpoq, aammalu EU-p puisit amiinut inerteqquteqarnermi inuit ilaatinneqannginnissaannik atuutsitsilernera arriippallaarsimavoq. Aatsaat 2013-imi Kalaallit Nunaat EU-mi niuerfimmi puisit amiinik tuniniaanissamut akuersissummik allagartaqartinneqalerpoq, maannakkullu EU-p puisit amiinut inerteqquteqarneq inuit ilaatinneqannginnissaannik ilaqartoq pillugu WTO-imi aalajangiinermi EU-p maleruagassaasa inatsisinut naapertuunnerat apeqquserneqarpoq.

EU-mi avatangiisinut kommissærip EU-mi siunertaasut nassuiarpai – piujuartitsinissaq pillugu tunngaviusunik tunngaveqartoq – tassani pineqarlutik puisit aammalu arferit. Taamaattoq inuiaqatigiinnut kalaallinut sunniuteqarnerlussimanera nassuiaatigineqartoq sakkortuumik attortissutigaa.

WTO-p tungaanut inuit ilaatinneqannginnissaat sakkortuumik illersussallugu EU-mi eqqarsartoqarpoq, pissutigalugu EU-mi isumaqartoqarmat inerteqquteqarnermi inuit ilaatinneqannginnerannik ilaqartumi WTO-mi maleruagassat malinneqartut. Kalaallit Nunaata IWC-imit aninissaa EU-mit kissaatigineqanngilaq.

Naalakkersuisut Siulittaasuat Aleqa Hammond, EU-mi puisit amiinut inerteqquteqarnermut WTO-p aalajangiinera pillugu ataatsimeereernerup kingorna oqarpoq:

“EU-mi tunngaviusut piujuartitsinissamut tunngasut pingaartillugit oqaatigineqarmat pingaaruteqartorujussuuvoq, aalajangiinerit EU-mi politikkikkut aalajangiunneqartut aamma EU-p nammineerluni tunngavigisaannut naapertuutissasut.

Nuannaarutigaara puisit amiinik eqqussinissamut EU-p inerteqquteqarnerata sunniuteqarnerlunneranut tunngatillugu tunngavilersuutivut maannakkut EU-mi Kommissionimit tusaaniarneqarnissaat piareersimaffigineqalermat. Inuiaqatigiit kalaallit inerteqquteqarnermit annertoorujussuarmik sunnerneqarput.

Puisit amiinut inerteqquteqarnermi inuit ilaatinneqannginnissaannut tunngatillugu ajorseriartitseqqittoqannginnissaa kiisalu puisit amiinut Europami niuerfimmi pissutsit ukiuni aggersuni annertuumik pitsanngoriartinneqarnissaat EU-mi Kommissionip sulissutigisariaqarpaa.”

Ataatsimiinnermi aamma nannut kiisalu EU-p Issittumi Siunnersuisooqatigiinni tusarnaartutut inissisimalernissamik kissaateqarnera oqallisigineqarput.