Australiamut paasissarsiorluni angalanissaq

JEK 300114

Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq Jens-Erik Kirkegaard aamma Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq Kim Kielsen Australiamut angalassapput

 

Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq Jens-Erik Kirkegaard aamma Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq Kim Kielsen qaammatip uuma naanerani Australiamut paasisassarsiorlutik angalassapput, angalaqatigissavaallu Inatsisartut Aatsitassaqarnermut Ataatsimiititaliaanni ilaasortat. Australiami aatsitassarsiorfinnik ingerlatseriaaseq ilisimasassarsiorfigineqassasoq Naalakkersuisoq Jens-Erik Kirkegaard Else Olsvigimut Tusagassiivimmeersumut oqarpoq:

 

Apersuineq tusarnaaruk.

 

Paasissutissat:

Naalakkersuisunut ilaasortat Australiamut angalanerminni takuniagassaannut ilaavoq aatsitassarsiorfik Olympic Dam, aatsitassarsiorfimmit BHP Billitonimit pigineqartoq. Aatsitassarsiorfik illoqarfissuup Adelaidep 560-kilometerinik avannaatungaaniippoq, tassanilu piiarneqartoq urani nunap iluani 350 meterinik atsissusilimmiittoq nunarsuarmi uraneqarfiusut anerpaartaattut ilisimaneqarpoq. Piaaffimmi uranip saniatigut kaanngussak, kuulti sølvilu aamma tunisassiarineqarput. Aatsitassarsiorfik nunap iluaniittuuvoq tassaniipporlu piiaanermik ingerlatsivik. Uraneqarfik 1975-imi Western Mining Corporation Ltd.-ip kanngussassarsiortuinit nassaarineqarpoq. 1979-imi suliniut British Petrolium Ltd peqatigalugu Joint Venturetut ineriartortinneqarpoq. 1985-imi suliniutip ingerlanneqarnissaa aalajangiunneqarpoq 1988-imilu tunisassiorfinngortinneqarluni.

Angalaqatigiit illoqarfik alakkagassaat ateqarpoq Roxby Downs aatsitassarsiorfimmit Olympic Dam-imit 16 km-inik ungasissusilimmiittoq. Innuttai 4500-pput nunanillu tamalaanit 40-neersuullutik.