OLT-mi ministerit Bruxellesimi ataatsimeeqatigaai

Gruppebilled OLT møde

Naalakkersuisut Siulittaasuat Aleqa Hammond EU parlamentimi oqalugiarpoq OLT-llu ministerii 26 Bruxellesimi ataatsimeeqatigalugit.

OLT-mut isumaqatigiissuttip nutarterneqarnissaa aamma Kalaallit Nunaata EU-mut isumaqatigiissutaata aningaasalerneqarnerata nutarternissaa OLT ministerianik kiisalu ineriartortitsinermut kommissæri Andris Piebalgsimik ataatsimeeqateqarnerni oqallisigineqarput.

Naalakkersuisut Siulittaasuat Aleqa Hammond sapaatit akunneranni matumani EU-mi Nunasiaataasimasut (OLT) ukiumoortumik ministerrit ataatsimiinnerannut peqataavoq, taamatuttaarlu Nunasiaataasimasut EU-p kommissærianik ineriartortitsinermut akisussaasumik, Andris Piebalgsimik, ataatsimeeqateqarluni.

EU parlamentimi Aleqa Hammond OLT-ni naalakkersuisut qullersaasa ataatsimoorlutik saqqummiussineranni peqataavoq, nunat nunasiaataasimasut EU-mut nunarsuarmi iliuuseqartarnernut pingaarutaat oqallisiginiarlugu. Nunasiaataasimasut nunagisaminni pingaarutilinnik ilisimasaqarput, nunatullu EU-mut iluaqutaasinnaasutut isigineqartariaqarlutik, ilaatigut pissutigalugu Nunasiaataasimasut nunanik sanileqarmata EU-mut pingaaruteqarlutik suleqataasunik. Isumasioqatigiissitsisuupput EU parlamentip siulittaasuata tullia Miguel Angel Martínez Martínez aamma EU parlamentimut ilaasortaq Maurice Ponga Ny Kaledoniameersoq, aammattaaq nunasiaataasimasumit. Parlamenti OLT pillugu aalajangiinerup 1. januar 2014-imi atuutilersussap akuersissutigineqarnissaanut tusarniaavigineqarsimavoq. Taamaammat EU parlamentimut soqutigineqarsimavoq OLT-mut tunngasut sammineqarnissaat minnerunngitsumillu Parlamentimut ilaasortaq Ponga Nunasiaataasimasut EU-p tulleriiaarinerini sammineqarnerisa qulakkeerneqarnissaannik aalajangiusimaneqarnissaannillu immikkut soqutigisaqartoq pissutigalugu. Maurice Ponga nammineq Ny Kaledoniameersuuvoq EU parlamentimullu ilaasortaalluni franskit inissaat atorlugu. Aleqa Hammondip naalakkersuisut qullersaat Arubameersoq, Britiske Jomfruøerineersoq, St Pierre & Miquelonimeersoq kiisalu Ny Kaledoniameersoq saqqummiusseqatigai. Aleqa Hammondip saqqummiussinermini silap pissusaata allanngorneratigut Kalaallit Nunaata kalaallillu inuiaqatigiit periarfissariligassaat oqaluttuarai. Taamatuttaaq erseqqissarpaa; "Silap pissusaata allanngorneri inooriaatsitsinnut unammilligassanik nassataqarput. Aalisarneq, piniarneq aammalu sikumi imaanilu pissutsit tamarmik sunnerneqartussaapput. Taamaakkaluartoq tamatuma nutaaliornissatsinnut nutaanillu ataavartumik ineriartortitsinissatsinnut periarfissippaatigut. Allanngornerit tamakku isertitassanut suliffissanullu nutaanik periarfissiillutik.”
Isumasioqatigiinneq Bruxellesimi OLT-mi attaveqaqatigiittartunit ornigarneqarluarpoq OLT-nilu ministerit ukiumoortumik ulloq 4. decembarimi qullersatut ataatsimiinnerannut aamma ulluni 5-6. decembarimi OLT EU Forumimut atatillugu naalakkersuinikkut oqallinnissaanut aallarniilluni.

OLT-ni ministerit ataatsimiinneranni siulittaasup St Pierre & Miquelonimeersup aalajangersakkat ministerit oqallisigisassaat akuersissutigisassaallu saqqummiuppai. Siulittaasup pingaarnertut sammivai unammillersinnaassuseqarneq piujuartitsinissamik tunngaveqarlunilu ineriartortitsineq. Kiisalu ministerit OLT-it soqutigisaasa EU-mi naalakkersuinikkut saqqumilaarnerat annertusiniarlugu suliassat nutaat akueraat, tassa nutaamik ilusiliilluni naalakkersuisut qullersaasa siunnersuisoqatigiivinik, taakkuullutik EU-mi suliffeqarfinnik nunanillu ilaasortaasunik ataavaartumik oqaloqateqartarnissamik qulakkeerinnittussanik. Kalaallit Nunaata maannamutut OLT-p siulersuisuini taamatuttaaq inissisimanissani qulakkeerpaa.

OLT EU forumimi EU-p kommissæriata Andris Piebalgsip OLT-mi inaarutaasumik qanittukkullu akuerisaasumik aalajangiineq saqqummiuppaa.
Tassani inatsisit pineqarput 2014-imiit 2020-mut atuuttussat. Taakkunuungatigut qulakkeerneqassaaq OLT piujuartitsinissamik tunngaveqarlutik ineriartornissaannut nunallu akornanni nunat ataasiakkaat suleqatigiinnissaannut aningaasaliisoqarnissaa. Kiisalu nutaamik OLT-nut aaqqissuussineq EU-mi ingerlanneqartunut nunatut EU-mut ilaasortaasutulli pisinnaatitsilissaaq. Aaqqissuussinikkut nutaakkut peqatigitillugu EU-mit tapiissutit atugassanngortinneqartarnerannut allaffissornikkut suliassat oqilisarneqassapput taamaalillunilu EU kommissionimut nalunaaruteqartarnermut periaatsit ajornannginnerulernissaat qulakkeerneqarluni. Oqilisaassineq taanna aammattaaq Kalaallit Nunaata iluaqutigissavaa, tassami Kalaallit Nunaannut ukiumut 200 mio. koruuninik tapiissuteqartarnermi malittarisassat taakku malinneqartussaammata. Tamakku saniatigut nalilerneqarpoq niuerfinnut Kalaallit Nunaata akitsuusigaanngitsunik atuisinnaanera ukiumut 200 mio. koruunit missarluinnaannik naleqartartoq. Kiisalu EU-p ingerlataanut peqataasinnaaneq isumaqarpoq suliniutinut EU-mi neqeroorutigineqartunut Kalaallit Nunaat peqataasinnaallunilu sunniisinnaasoq..

Ataatsimiinnerit avataasigut EU kommissionip aamma Kalaallit Nunaata taamatullu Danmarkip akornanni immikkut ataatsimiittoqarpoq. Kalaallit Nunaata EU-mik suleqateqarnerata nutarterneqarnissaanut killiffiup oqallisigineqarnissaa siunertaralugu.
EU'p missingersuutai ilanngarfigineqarsimaneri Kalaallit Nunaata EU-mik suleqateqarnermut isumaqatigiissutaanut annertuumik kinguneqarsimassagaluarput Kalaallit Nunaat Danmark peqatigalugu suleqatigiinnerup aalajangiusimaneqaannarnissaanik ingerlaqqinnissaanillu sulissutiginnissimanngikkaluarpat. Kalaallit Nunaanni aningaasanut inatsimmut EU-p aningaasaliissutai aalajangiisuullutik pingaaruteqarput, taakkununngami ilaammata aalisarneq pillugu isumaqatigiissutsip aningaasartai taamatullu maannammut siunissamilu suleqatigiinneq pillugu isumaqatigiissummut aningaasaliissutit katillutik ukiumut 320 mio. koruunit missarluinnaanniittut.