Oqaaseqaat DR P1 Orienteringimut

DR P1 Orientering decemberip 16-anni aallakaatinneqartoq tunngavigalugu tusagassiorfinnut nalunaarut

DR P1imi radiokkut aallakaatitassiami orienteringimi decemberip 16-anni aallakaatinneqartumi, IBISimeersup Lars Kochip apersorneqarnerani, London Mining Greenland A/Simut akuersissummik tunniussisoqarneranut tunngatillugu tamanut saqqummiunneqartut eqqartoqaneqarput. 

 

Isornartorsiuinerit kinguneqarsinnaasut, siammasinnerusumik isiginnilersitsisinnaasut aamma pitsaanerusumik paasissutissiisalernissatsinnut tikkuussisut Naalakkersuisuniit nuannaarutigisarpagut. Radiokkulli aallakaatitassiami matumani pineqartumi kukkunerit arlaqarmata qisuariartariaqartutut misigisimavunga.

 

Siullermik assut eqqumiiginartippara aallakaatitassiami Namminersorlutik Oqartussat ilanngunneqarsimanngimmata, ilanngunneqarsimasuugaluarpatami kukkusumik paasissutissiinerit aamma kukkunerit kamanaatsut pinaveersaartinneqarsimassangaluarput. Aamakkulu pissutsit erseqqissarumasakka.

 

1)London Mining Greenland A/Simut akuersissut aallakaatitassiami aalajangiunneqareerluni “Namminersorlutik Oqartussat aamma London Miningip akornanni isumaqatigiissummik” taagorneqaqattaarpoq.

Isumaqatigiissutaanngilaq kisianni aalajangersaqqissaakkanik atugassaqartitsilluni akuersissuteqarneruvoq, nunami aalajangersimasumik sumiiffilikkami aatsitassamik aalajangersimasumik piianissamut pisinnaatitsissutaalluni. Isumaqatigiissuteqarnermi illuatungeriittut oqimaaqatigiimmik atugassaqarnissartik angusarpaat. Akuersissummilli tunniussinermi, nunamik piginnittup akuersissummik tunniussineratigut illuatungiliuttoq nunamik atuinissamut piginnaatitaaffilerneqartarpoq.

 

2)Aallakaatitassiami oqaatigineqarpoq, paasissutissat soorlu aningaasaqarnermut tunngasut akuersissummik tunniussisoqarneranut tunngatillugu tamanut saqqummiunneqartuni peerneqarsimasut.

 

Royaltiesinik akileraarutip %-itaa allamut tunngatillugu saqqummiunneqareerpoq. Tamannalu aamma aallakaatitassiami oqaatigineqarpoq. Ilumoorpoq aningaasat amerlassusiat aamma royaltiesinik akileraarutinik naatsorsueriaatsit akuersissummik tunniussisoqarneranut atatillugu saqqummiussaniit peerneqarsimammata. Tamannalu ingerlatseqatigiiffinnut allanut royaltiesinik akileraarutissanik maanna isumaqatigiinniartoqarneranik tunngaveqarpoq, Naalakkersuisullu isumaqatigiinniarnerni killilersorneqannginnissartik kissaatigaat tamannalu tunngavigalugu saqqummiusserusunngillat. Royaltiesinik akileraarutit pillugit aalajangersakkat upernaamut saqqummiunneqarumaarput, ingerlatseqatigiiffinnut allanut isumaqatigiinniarnerit maanna ingerlasut naammassineqareeriarpata. 

 

3) Aallakaatitassiami oqaatiginiarneqarpoq, ”London Mining saviminissamik piiaavissamik piginnittuusoq akileraarutikiffimmit Jerseymit siulersorneqartoq”

 

Tamanna kukkuneruvoq, tassami akuersissummik pigisaqartut taamaallaat sumiiffimmi saviminissamik atuinissaminnut pisinnaatitaaffeqarput, aamma akuersissummi allaaserineqarpoq akuersissummik pigisaqartoq London Mining Greenland A/S Nuummi Imaneq 33-mit ingerlanneqartoq.

London Mining Greenland A/S aktieanik piginneqatigiiffiuvoq Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasoq aamma Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsit aamma akileraartarnermut inatsit malittussaavaat.

 

4) Aallakaatitassiami oqaatiginiarneqarpoq, akuersissummi innersuussutigineqartoq, royaltiesinik akileraarutit Kalaallit Nunaanni inatsisit naapertorlugit naatsorsorneqartartut.

 

Akuersissummi sumiluunniit allassimanngilaq, Kalaallit Nunaanni inatsisit naapertorlugit royaltiesinik akileraarutit naatsorsorneqartut. Tamanna akuersissummi aalajangersarneqartarpoq, atugassarititaasutullu isigineqartariaqarpoq. Qulaani taaneqareersutut %-tai allamut tunngatillugu saqqummiuneqareerput, naatsorsueriaatsilli peerneqarsimapput, Namminersorlutik Oqartussat suliniuteqartunut allanut isumaqatigiinniarneranut killiffik pissutaalluni.

 

5) Aallakaatitassiami aamma oqaatiginiarneqarpoq, akuersissut ilaatigut, soorlu naatsorsuutinik saqqummiussinermut, tunisassiornermut aamma akileraarutinik akiliisarnermut tunngasuni nunanut assigiinngitsunut sanilliussagaanni appasinnerusumik inissisimasoq.

 

Oqaatigineqareersutuut ingerlatseqatigiiffik Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffiusutut nalunaarsorneqarsimavoq. Ukiumoortumik nalunaarusiortarnissamut malittarisassat naapertorlugit naatsorsuutinik saqqummiussisartussaalluni. Aatsitassanut inatsit annerusumik aamma piumasaqaatitaqarpoq uku periarfissat eqqarsaatigalugit ataatsimut akileraarusiineq, ingerlatseqatigiiffinnik suliffeqarfissuartut immikkoortortalittut isikkulinnik niueqateqarneq. Aatsitassanut oqartussat aamma tunngavissaqarput nakkutiginninnermut atatillugu paasissutissanik pisariaqartitaminnik piumasaqarnissaminnut.

 

6) Aallakaatitassiami aamma oqaatigineqarpoq, ukiuni tallimani sivisussuseqartussamik paasissutissat tunisassiornermut tunngasut, akileraartarutinik akiliisarnermut tunngasut aallarpassuillu oqaatigineqassanngitsut, tamannalu nunat assigiinngitsut akornannut sanilliussagaanni aamma appasissoq.

 

Tamanna aalajangersakkamik article 16-imik kukkusumik nassuiaaneruvoq, tassani pineqarpoq article 13(1) naapertorlugu nalunaarusiornermi ukiuni tallimani sivisussuseqartumik oqaaseqaqqusinnginneq.

 

Article 13(1) aamma aatsitassanut inatsimmi §86, imm. 4 naapertorlugit nalunaarusiat tunniunneqartartussaapput, nalunaarusiallu imarai ingerlatsinermut tunngasut nalunaarsuutit imaluunniit paasissutissat, taakkualu Namminersorlutik Oqartussanit akuersissummik pigisaqartoq akuersiteqqaartinnagu saqqummiunneqarsinnaanngillat.

 

Aalajangersakkani tunisassiornermut tunngasunik paasissutissanik imaluunniit akileraarutinik akiliuteqartarnermut tunngasunik immikkoortitsisoqanngilaq, taakkualu ataavartumik naatsorsuutini saqqummiunneqartassapput aamma Naalakkersuisut ukiumoortumik nalunaarusiaanni saqqummiunneqartassapput. Aamma 16(4)-imik takkuitsuuisoqarsimavoq, taanna tunngavigalugu aatsitassanut oqartussat nalunaarusianiit paasissutissanik siammasissumik tigusinissaminnut taakkuninngalu tamanut nalunaaruteqarlutik saqqummiussinissaminnut periarfissaqarput.

 

Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik aamma Inuussutissarsiornermut, Aatsitassaqarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aatsitassanut attuumassuteqartunik paasissutissanik nalunaaruteqartuarput. Paasissutissallu tamakku soqutiginnittunit tamanit pisarsiarineqarsinnaapput uani www.naalakkersuisut.gl imaluunniit www.bmp.gl –imi.     

 

Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanut suliniutinit isertitaannut paasissutissat aamma ilanngunneqarput uani: http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Publications/Raastof/DK/Regnskab%20for%20r%c3%a5stofindt%c3%a6gter%202012%20-%20underskrevet.pdf.

 

Kalaallit Nunaanni aatsitassanut suliniutinik soqutiginnittunut innersuussutigisinnaavakka nittartakkat qulaani taaneqartut, taakku siammasissunik paasissutissanik imaqarput aamma immikkut taarusuppakka ukiumoortumik nalunaarutit, taakku suliniutit pillugit pingaarutilinnik paasissutissanik aamma ukiumi pineqartumi suliniutaasimasunik imaqartarput. http://naalakkersuisut.gl/da/Naalakkersuisut/Departementer/Raastoffer-og-Erhverv/Raastofstyrelsen/Udgivelser.

 

Naggataatigut erseqqissaatigerusuppara Namminersorlutik Oqartussat 2010-mili EITIp Norgemi allattoqarfianut tapersersuinini pillugu nalunaaruteqareermat, EITAmi tunngaviusut tapersersorlugit aamma Danmark peqatigalugu tapersersuisutut taamanili ilaasortaammat. 

 

Aamma Kalaallit Nunaata EITAmut peqataanera Inatsisartuni UPA2013/127 suliarineqarpoq, tassanilu tapersersuisumiit nunatut peqataasutut periarfissat aamma ikaarsarnerup kingunissaasa misissorneqarnissaat amerlasuut tapersersorpaat.

 

Aallakaatitassiami aaqqissuisut aallakaatitassiamik taama kukkuneqartigisumik aallakaatitsinnginnerminni Namminersorlutik Oqartussanit oqaaseqartitsisimasinnaangaluarput imaluunniit misissuilluarnerusimasinnaangaluarput.

 

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

 

Jens-Erik Kirkegaard            

Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq