Aalisarneq pillugu isumaqatigiinniarneq

Norgep Kalaallit Nunaatalu akornanni aalisarneq pillugu isumaqatigiinniarneq

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup Kalaallit Nunaata aamma Norgep akornanni 2014-mut aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqarnermigut, Kalaallit Nunaata nunanik ukiumoortumik illugiilluni nalinginnaasumik aalisarsinnaatitaanermik isumaqatigiissutinik paarlaasseqatigisartakkaminik isumaqatigiinniarnerit naammassivai.

Isumaqatigiissut kalaallit norskit imartaanni 2014-mi aalisarnissaannut aamma norskit kalaallit imartaanni aalisarnissaannut tunngaviussaaq.

Isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata aamma Norgep aalisarneq pillugu isumaqatigiissutaannik 9. juni 1992-imeersumik tunngaveqarpoq.

2014-mut Aalisarneq pillugu atassuteqaqatigiinneq pillugu Kalaallit Nunaata aamma Norgep akornanni isumaqatigiinniarnerit atorfilittanit København-mi ulluni 10. – 11. decembari 2013-mi ingerlanneqarput, sivisuumillu ajornakusoortumillu isumaqatigiinniareernermi isumaqatigiinniartitat illuatungeriit iluarisimaagaannik isumaqatigiissuteqarput.

Biologit siunnersuinerat pissutigalugu aalisagartassani amerlanerni illuatungeriinni ikilisitsisoqarsimavoq. Kisiannili Kalaallit norskit imartaanni saarullinniarnerat 3.500 tonsini inissisimaannarpoq norskillu suluppaakkanik immap naqqasiortunik pisassaat 200 tonsinik amerlineqassallutik aammalu 2013-imut tunngatillugu saarulliit 450 tonsinik amerlineqassallutik. Illuatungerissaanillu norskit suluppaakkat ikerinnarsiortut pisassaat 1.050 tonsinik ikilisinneqarput. Kalaallit kullerertassaat kiisalu sej-ertassaat 150 tonsinik kiisalu 3000 tonsinik ikilisinneqarput.

Norgep aamma Kalaallit Nunaata pisassiissutinik paarlaasseqatigiinnerat nunanut taakkununnga marlunnut naleqartorujussuuvoq, Norgemullu isumaqatigiissut kingusinnerusukkut Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Naalakkersuisumut inaarutaasumik akuersissutigisassanngorlugu saqqummiunneqassaaq.

2014-mut isumaqatigiissummut ilassut