2014-mi raajat pillugit TAC

Stemningsbillede

Naalakkersuisut ulloq 28. November 2013 2014-imi Nunatsinni raajarniarnissamut TAC aalajangersarpaat.


Avataani sineriammullu qanittumi raajarniarnissamut TAC siullermik Pinngortitalerifimmit biologit siunnersuinerat aamma NAFO’p ilisimatusarnikkut siunnersuisoqatigiivini aalisartut kattuffianit siunnersuinerit aallaavigalugit aalajangersarneqarpoq.

2014-imi Kitaani pisassatut biologit 2013-imi pisassiissutissatut inassuteqaataasa assi-gaa. Tassa inassutigineqarpoq 2014-imi TAC tamakkerlugu 80.000 tonsiussasoq. Ukiuni kingullerni aalisagartassat ikinnerusut pillugit biologit siunnersuisarnerat kiisalu Kitaani raajarniarnissaq pillugu ingerlatsivimmi pilersaarutitigut maleruaqqusassatut aalaja-ngiunneqartut aallaavigalugit Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit TAC pillugu immik-kut ittumik tusarniaaffigineqarput.

Ingerlatsivimmi pilersaarusionerup ammaappaa ukiut pingasut ingerlaneranni TAC-p appartikkiartuaarneqarsinnaanera. Tusarniaaneq aallaavigalugu Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit isumaqatigiillutik inassutigaat TAC 85.000 tonsinut aalajangersar-neqassasoq. Taamatut aalajangiinermut kitaani raajarniarnerup 2013-ip aallartinnerani MSC-mik meqqilersorneqalernera aamma pingaaruteqarpoq.

makku:

Kalaallit Nunaata kitaa

TAC 2014-imi tamakkerlugu

85.000 tons

Agguataarnerat:

Kalaallit avataasiortut umiarsuaataat (57 %)

45.262 tons

Kalaallit sineriammut qanittumi aalisartuisa umiarsuaataat (43 %)

34.145 tons

EU

3.400 tons

Canada

2.193 tons

Kitaani avataasiortunut sineriammullu qanittumi aalisartunut TAC-p 57 %-inik aamma 43 %-inik agguaaffigineqarnera inatsisitigut pituttugaavoq.


Tunu:

TAC 2014-imi tamakkerlugu

8.300 tons

Agguataarnerat:

Kalaallit avataasiortut umiarsuaataat

800 tons

EU

7.500 tons

Tunumi aalisagartassat pillugit biologit inassuteqaataat 2013-imit 2014-imut ikileria-ngaatsiarsimapput. Ukiorpassuarni pisassiissutit aalajaattumik 12.400 tonsiusarsimasut 2014-imut inassuteqaatit annerpaamik 2.000 tonsiupput. Nunatta nunanut tamalaanut pisussaaffii aningaasaqarnikkullu kingunerisassai eqqarsaatigalugit ikilissutaasut ataa-tsikkut tamarmik atuutsinneqalersinnaanngillat. Ukiuni aggersuni pitsanngortoqanngip-pat Tunumi TAC-p ukiut pingasut ingerlaneranni naleqqussarneqarnissaa anguniarne-qarpoq.

Naalakkersuisut aalajangerpaat Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit inassuteqaataat malissallugu, taamaammat 2014-imi kalaallit raajartassaannut TAC 8.300 tonsiussasoq aalajangiunneqarpoq.

Naalakkersuisut suliaq qanimut malinnaaffiginiarpaat, tassa TAC-p apparteqqinneqar-neratigut aningaasaqarnikkut suliffissaqartitsinikkullu kinguneqaataasinnaasunik mali-tseqartitsinissaq siunertaralugu.

Canada MSC-millu meqqilersuineq

Tabellimi takuneqarsinnaasutut 2014-imi kitaani raajartassanit 2.193 tonsit Canadamut illuartinneqarput. Tamatumunnga tunngaviuvoq kitaani raajat MSC-mik meqqilersorne-qarnissaannik kissaateqarneq. MSC-mik meqqilersuinissamut tunngatillugu siusinneru-sukkut ajornartorsiutaasimavoq Kalaallit Nunaata Canadallu akornanniittumi imartami annikinnerusumi nunat taakku marluullutik ataatsimut raajanik uumasoqarsimanerat. Raajanilli taakkuninnga ataatsimoortumik aqutsisoqarsinnaasimanngilaq, tamatuma nassataanik Canada Kalaallillu Nunaat tamarmik immikkut namminneq pisassaminnik aalajangersaasarsimapput.

Aalisarfissap annertussusia, uumassusillit amerlassusaat kiisalu pineqartumi aalisarneq aallaavigalugit nalilerneqarpoq Canadap 2014-imi raajartassaasa 2.193 tonsiusariaqar-nerat. Oqaatigineqassaarli Kalaallit Nunaat Canadalu 2014-ip aallartinnerani illuatunge-riillutik oqaloqatigiinnissamut naapeqatigiissamaarmata. Naapeqatigiittarnerit ukiut ar-lallit uninngatinneqareerlutik 2013-imi aallarteqqinneqarput, tassani ilaatigut siunerta-ralugu ataatsimoortumik raajaatigisat aqunneqarnissaat pillugu pisortatigoortumik isu-maqatigiissuteqarnissaq.

EU

Naggasiullugu paasissutissiissutigineqassaaq raajat 3.400 tonsiusut Kitaani EU-mit aali-sarneqartussat EU-p Kalaallillu Nunaata akornanni Aalisarnissamik isumaqatigiissutaasa ilagimmassuk. Isumaqatigiissut ukioq 2015 ilanngullugu atuuttussaq malillugu Kalaallit Nunaat pisussaavoq EU neqeroorfigissallugu Kitaani ukiumut 3.400 tonsinik pisaqarnis-saanut. Ukiuni kingullerni periusiusartoq assigalugu 2014-imi pisassat 3.400 tonsiusut TAC-imik aalajangersaanerup tamarmiusup ilaattut naatsorsuutigineqarput.