Kitaani Tunumilu 2014-imi aalisakkat ilaannut pisassiissutit

Naalakkersuisut aalisarnermik ingerlatsisunik tusarniaareerlutik, tassunga ilanngullugu Pinngortitalerivimmit inassuteqaat, qaleralinnik, imminnguanik, suluppaakkanik immap naqqasiortunik, suluppaakkanik ikerinnarsiortunik, nataarnanik, qeeqqanik, ammassannik, blåhvillinginik, ammassassuarnik, avaleraarsartuunik, guldlaksinik, istorskinik, eqalukkanik, uiluinnik saarullinnillu 2014-imut pisassiissutinik ukunninga ulloq 7. november 2013 aalajangersaapput:

Qalerallit

Sumiiffinni Upernavimmi, Uummannami Qeqertarsuullu Tunuani sinerissamut qanittumi qaleralinniarnermut biologit siunnersuutaat ukiunut marlunnut atuuppoq, taamaalilluni ukiunut 2013-imut 2014-imullu siunnersuutaallutik. Sumiiffimmut Qeqertarsuup Tunuanut tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq, pisassiissutit 2013-imisut killiffimmiisinnaarneqassaasut, tassa imaappoq 9.000 tonsinut. Biologinit sumiiffimmi kaamattuutigineqartut 8.000 tonsiupput. Sumiiffimmut Uummannamut biologiniit kaammattuutit 2013/2014-imi 6.000-iupput. Naggasiullugu sumiiffimmut Upernavimmut nutaajukannersumik  siunnersuuteqartoqarpoq. Sumiiffimmut tassunga 2013/2014-imut amerlanerpaamik 6.300 tonsit aalisarneqarsinnaasutut kaammattuutigineqarput. 2013-imut inaarutaasumik pisassiissutinut tunngatillugu 2014-imut pisassiissutit qaffalaarneqarnissaat Naalakkersuisoqarfimmit inassutigineqarput.  tassa imaappoq sumiiffik Upernavimmut 8.000 tonsit Uummannamullu 7.500 tonsit.  

Avataasiorluni qaleralinniarnermi Davisstrædimi peqassuseq ajunngitsumik ineriartornikuuvoq, tamannalu tunngavigalugu taamatut sumiiffimmi kalaallit oqartussaaffigisaannut biologit siunnersuutigivaat. Taamaalilluni inassuteqaat malillugu Davisstrædemi Kalaallit Nunaata imartaani qalerallit 7.000 tonsit 2014-imi pisarineqarsinnaapput, taamaasillutik piffissami sivisunerusumi aalisagaqassuseq ajortup tungaanut sunnernagu.

Qimusseriarsuaq eqqarsaatigalugu biologinit inassuteqaatit 2013-imut sanilliullugit qaffanneqarsimapput. Taamaasilluni 2014-imi 8.000 tons pisarineqarsinnaallutik. Tamanna 2013-imut sanilliullugu 1.500 tonsinik qaffariarneruvoq.

Qaffaaneq eqqarsaatigalugu, inassutigineqarpoq taamatut qaffaanermi pisassiissutit 100%-imik tulaanneqartartussaanngortinneqassasut tamanullu neqeroorutigineqassallutik, taamaasilluni kikkut tamarmik taassuminnga aalisarsinnaassallutik tulaasisinnaallutillu aamma pisanik tamarmiusunik suliarinnissinnaaneq pineqarsinnaalerluni. Soorunami naatsorsuutigalugu piumasaqaatit allat soorlu piginnittuunermut tunngasut, GR-imik nalunaarsorneqarsimasumik angallateqarnissaq, inuttat il.il. eqquutsinneqarsinnaanerat.    

Sumiiffik Tunu eqqarsaatigalugu siunnersuineq allanngunngilaq. 2014-imut sumiiffimmut tamarmut aalisarnissamut kaammattuutit amerlanerpaamik 20.000 tonsiupput, takkualu Kalaallit Nunaata, Savalimmiut aamma Island-ip avittussaavaat.  September 2012-imi Kalaallit Nunaat Islandilu sumiiffimmi qalerallit pisortatigoortumik aqutsivigineqarnissaat pillugu isumaqatigiissuteqarput. Isumaqatigiissut taanna naapertorlugu 2014-imi kalaallit umiarsuaatileqatigiiffiinut angallataataannillu ukiumut pisassiissutit 8,320 tonsit aalisarneqarsinnaassapput.

Imminnguit / Nataarnat / Qeeqqat

Imminnguanik, nataarnanik qeeqqanillu Kalaallit Nunaata imartaani pisat annikingaatsiarput, 2014-imullu tunngatillugu aalisakkat taakku pillugit biologit siunnersuutigivaat ukiup siulianisuulli aalisagaqassutsit taakku Kitaani Tunumiluunniit toqqaannartumik aalisarfigineqassanngitsut. Taamaattumik immersugassami pisassiissutitut annertussutsit saniatigooralugit pisarisuukkanut pisassiissutitut pingaarnertut inniminnerneqarput.

Nunavissuup immap naqqatigut atanerani Suluppaakkat angisuut (Sebastes marinus) aamma Suluppaakkat itisoormiut (Sebastes mentalla) aalisagaapput.

Nunavissuup immap naqqatigut atanerani Sebastes mentella-nut biologinit siunnersuineq allanngorani 3.500 tonsiuvoq, Sebastes marinus-inulli siunnersuineq sumiiffimmi Tunumi tamarmi, Islandimi aamma Savalimmiuni 2014-imi 51.980 tonsiulluni Tassa imaappoq 2013-imut sanilliullugu malunnaatilimmik qaffaaneq, tassanimi kaammattuutigineqarsimammata 40.000 tonsit.  Pisassissutit annertussusaannit taakkuninnga Island aamma Savalimmiut aalisangaatsiartarput. Aalisagaqatigiinnik taakkuninnga marlunnik aalisarneq akuleriissitsilluni aalisarneruvoq, siusinnerusukkullu naatsorsuisarnerit ilimanarsisippaat pisat 70-80 %-ii Sebastes mentellaasut. Kalaallit Nunaata imartaannut tassunga ataatsimoortumik TAC 2013-imisulli 8.500 tonsiussasoq siunnersuutigineqarpoq.

Suluppaakkat ikerinnarsiortut

Marts 2011-imi NEAFC-imi isumaqatigiissutaasimasoq naapertorlugu sumiiffimmi tamarmi Irmingerhavet-imi tamakkiisumik TAC-imit kalaallit pissarsiassaat 2014-imi 4.450 tonsiupput. Isumaqatigiissut innersuussutigineqartoq ukiunut sisamanut atuuttuuvoq 2014-imilu atorunnaassalluni. 

Ammassat

2014-imi Tunumi ammassanniarneq eqqarsaatigalugu Naalakkersuisoqarfik oktober 2013 qiteqquttoq paasissutissanik Island-imi aalisarnikkut oqartussaasunit pissarsiaqarsimavoq. Taamaasilluni siunnersuutigineqarpoq utaqqiisaasumik sumiiffimmut tamarmut Tunumut, Island-imut aamma Savalimmiunut piffissamut 2013-imiit 2014-imut TAC 160.000 tonsiussasoq. Taakkunannga Kalaallit Nunaata isumaqatigiissut naapertorlugu 11 %-it pisassarivai.  Tassa imaappoq 17.600 tonsit. Taakkununnga ilaapput Kalaallit Nunaata, Norge-p aamma Island-ip akornanni Ammassat pillugit isumaqatigiissummit taaneqartartumit aalajangersakkat naapertorlugit Kalaallit Nunaata taarsitisiarissavai 485 tonsit. Tassa imaappoq piviusumik Kalaallit Nunaannut TAC 18.085 tonsiuvoq. Taakku 160.000-it oqaatigineqareersutut kaammattuutaagallartuupput. Inaarutaasumik TAC 2014-ip aallartinnerani aalajangerneqassaaq. Ammassaqassuseq pillugu 2014-imut Kitaanut maannamuugallartoq siunnersuuteqartoqanngilaq.

Blåhvillingit / Ammassassuit / Avaleraasartuut / Guldlaksit 

Kalaallit Nunaata imartaani blåhvillingit ammassassuillu eqqarsaatigalugit 2014-imut biologinit siunnersuuteqartoqanngilaq, tamannalu aamma 2013-imut atuuppoq.

NEAFC-imi nunat tamat imartaanni Kalallit Nunaannut blåhvillinginik pisassiissutit 2013-imi  3.481 tonsiupput. Ilimagineqanngilaq naalagaaffiit sineriallit ukiumoortumik ataatsimiinneranni 2014-imi aqutsiviginninneq pillugu isumaqatigiittoqassasoq pissutigalugu akuusut akornanni pisassiissutinik aqutsiviginninneq pillugu isumaqatigiikkunnaaraluttuinnarnerat. Taarsiullugu akuusut pilersaarutigaat decemberip qaammataani nutaamik naalagaaffiit sineriallit ataatsimiinnissaat.  Taamaasilluni maannamuugallartoq blåhvilling-it pillugit kisitsisit utaqqimaarneqarallarput.

Ammassassuarnik, avaleraasartuunik, guldlaksinik blåvillinginillu ikerinnarsiorluni aalisarnermut atatillugu ukiuni siusinnerusukkutuut 2014-imut misileraalluni pisassiissutinik aalajangiisoqassaaq, tassami aalisakkanut taakkununnga nikerarlutik angalanerisa takutippaat islandip imartaanit kalaallit nunaata imartaanut nikerartoqartutut isikkoqartoq. Pingaartumillu avaleraasartoorniarluni aalisarneq assut soqutiginaateqarpoq tassami 2013-imi misileraalluni aalisarnikkut takutinneqarmat kalaallit imartaanni annertoorujussuarnik taakkunannga aalisagaqartoq.

Uiluiit

Sumiiffinni assigiinngitsunim aqutsivigineqartuni arfinilinni (takuuk ilanngussaq ilanngunneqartoq) uiluinniarluni aalisartoqartarpoq taamatullu 2014-imi aalisarnermut nutaanik biologinit kaammattuuteqartoqarani. Taamaattumik pisassiissutit annertussusaat 2014-imi killiffimmiiginnarnissaasa aalajangiusimaneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Saarulliit

Kalaallit imartanni 2014-imut saarullinniarluni aalisarnermut biologinit kaammattuisoqartarpoq avataasiorluni aamma sinerissamut qanittumut saarulleqassutsinut immikkoortillugit. Sumiiffimmut avataasiorfiusumut siunnersuineq 2013-imut sanilliullugu allanngortinneqarsimanngilaq, tassalu aalisagaqatigiinnut toqqaannartumik aalisartoqassanngitsoq.

Naalakkersuisulli oktober 2013-imi avataasiorluni sarullinniarnermut 2014-imiit 16-imut aqutsiviginninnissamik pilersaarut aalajangiuppaat. Aqutsiviginninnermut pilersaarut biologinit misissuinerit assigiinngitsut kiisalu Island-imiut aamma Tunumi saarullit akornanni attuumassuteqarnerinut tunngatillugu sananeqaatikkut ilisimatusarnerit tungavigalugit suliarineqarsimavoq.  Tamakkulu tunngavigalugit ukiunut tulliuttunut pingasunut avataasiorluni aalisariuteqassutsimut ukiumoortumik TAC 10.000 tonsinut aalajangiunneqarpoq.  Aqutsiviginninnermullu pilersaarutip aamma nassataraa, Tunumi Kitaanilu misileraalluni aalisarnermik aaqqissuussineq ingerlatiinnarneqassasoq, taamaasilluni saarulliit suffisarnerisa nalaani aalisarneq matoqqatinneqartarluni.  Tassa imaappoq Tunumi saarullinniarluni aalisartoqaqqusaanani piffissami 1. aprilimiit 31. majimut.

Sinerissamut qanittumi saarullinniarneq eqqarsaatigalugu Pinngortitaleriffimmiit kaammattuutigineqarpoq 2014-imi aalisarnermi 12.065 tons sinnerneqassanngitsut, taakkulu 2013-imut tunngatillugu malunnaatilimmik qaffariarnerullutik.  Taamatut pisassiissutit annertussusaat tunngaveqarpoq sinerissamut qanittumi kalaallit saarulleqassusiat pillugu annikingaatsiartunik paasissutissaqartoqarnera, aammalu aalisarnerup suli qulakkeerniassavaa pisariaqartinneqartunik biologiniit paasissutissanik pissarsiniartarneq. Aalisarnermit paasissutissanik katersisoqarniassammat naleqqunnerusumik aalisarnissaq pisassiissutinillu silatusaarluni atuinissaq qulakkeerniarlugit aalisarsinnaanermut akuersissummi annertunerusunik piumasaqaateqartoqarsinnaavoq, tassunga ilanngullugit umiarsuarnik tunitsiviliinernut piumasaqaatinik.

Misileraalluni aalisarneq pillugu nalinginnaasumik

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 31. oktober 1996-meersumi § 24 naapertorlugu Naalakkersuisut misileraalluni aalisarnermut piumasaqaatinik sukumiinerusunik aalajangersaasarput. Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffimmit tusarniaasoqareerneratigut misileraalluni aalisarnermi sukumiinerusumik piumasaqaatinik Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup aalajangersaasarnissaanut piginnaatinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.   Taamaasilluni siunnertarineqarpoq misileraalluni aalisarnermut aalisarsinnaanermik akuersissummik qinnuteqaatinik allaffissornikkut sulineq pisariillisarneqassammat.



Apeqqutissanut tunngatillugu attavigineqarsinnaavoq:

Emanuel Rosing, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi immikkoortortami pisortaq

 

Pisassiissutit aalajangersarneqartut pillugit takussutissiaq