Nalunaarusiamik paatsoorluni taputartuineq

JEK foto 2

Akuersaanngilluinnarnermik politikkip atorunaarsinneqarnissaanut aalajangernissamik aamma uranimik piiaaneq avammullu annissuineq pillugu nalunaarusiamik paatsoorluni taputartuineq

Danskit kalaallillu uranimik piiaaneq avammullu annissuineq pillugu nalunaarusiaata saqqummiunneqarnera kingusinnerarlugu Inuit Ataqatigiit uparuaapput, tamannalu Naalakkersusiut Kalaallit Nunaanni akuersaanngilluinnarnissamik politikkip atorunnaasinnissaanut Inatsisartut aalajangernissaannut siunnersuutaannik inatsisartut suliaqanngitsiarneranni pisoq.

Kisianni erseqqissartariaqarpoq, aalajangernissamut siunnersuut nalunaarusiamik tunngaveqanngimmat. Naalakkersuisut aalajangernissamut siunnersuutaat ukiuni arlaqalersuni urani pillugu oqallinnernik, nalunaarusianik aamma misissuinernik ukiuni kingullerni ingerlanneqarsimasunik tunngaveqarpoq.

Matumani ilaatigut taaneqassapput:

”Kalaallit Nunaani uranimik misissuinermi piiaanermilu inuiaqatigiinni eqqarsaatigisassat pillugit nassuiaat 2008, Urani pillugu naqitaq GEUSimit aamma DMU-mit 2010-mi suliarineqarpoq , KNR radiomi aamma TVimi aallakaatitassiaq 2010-meersoq. Urani immikkut sammillugu Kalaallit Nunaanniit Canadamut 2010mi angalaneq, TV-ikkut 2011-mi oqallinneq aamma Canadamut tikeraarluni angalasimaneq pillugu radiokkut tusarnaagassiaq, Lett-ip nalunaarusiaa 2013imeersoq il.il.”.

Aamma 2008-miit innuttaasunut ataatsimiisitsinerit arlaqartut ingerlanneqartarsimapput.

Taamaammat paasisitsiniaanerit innuttaasunillu peqataatitsisarnerit tunngavigalugit Inatsisartut maanna alloriaqqillutik akuersaanngilluinnarnissamik politikkip atorunnaarsineqarnissaanut tunngaviusumik isummernissaminnut aalajangernissaminnut tunngavissaqarluarput.

Danskit kalaallillu suleqatigiissitaliaata nalunaarusiaa uranimik piiaaneq avammullu annissuineq pillugu nalunaarusiaq tunngaviusumik isummernissamut aalajangiisuunngilaq, nalunaarusiamili immikkuualuttunut Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni suleqatigiittoqarnissaanut siumut tikkuussisoqarpoq.

Nalunaarusiami innersuussutigineqarpoq, Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu piginnaasassat aamma suliassaasussat agguataarneqarnissaannut suleqatigiittoqassasoq, taamaattumik Kalaallit Nunaata uranimik annissuinermini, Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip nunat tamat pisussaaffiinik eqquutsitsinissaannik qulakkeeriniarluni ataqatigiissumik aaqqissuussisoqassaaq isumaqatigiittoqarlunilu.

Apeqqutilli tamakku soqutiginarsissapput Inatsisartut akuersaanngilluinnarnissamik politikkip atorunnaarsinnissaanut tunngaviusumik isummereerpata, taamaammat paatsuuineruvoq isumaqaraanni tunngaviusumik isummernissaq uranimik piiaaneq avammullu annissuineq pillugu nalunaarusiamik naammassineqaqqammersumik tunngaveqartinneqassappat. Nalunaarusiaq una pingaaruteqarpoq, taamaallaalli tunngaviusumik isummernerup kingorna siunissamut suleriaqqinnissamut isigisuuvoq.

Jens-Erik Kirkegaard