Climategreenland.gl atulersinneqarpoq

Climategreenland.gl atulersinneqarpoq Ullumi Climategreenland.gl nutaaq – Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni silap pissusiata allannguutai pillugit nittartagaa Ineqarnermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisumit, Miiti Lyngemit, Nuummi Ilinniarnertuunngorniarfimmi (GU) pisortatigoortumik atulersinneqarpoq. Atulersitsinermi GU aamma 2.g-mi ilinniaqatigiit ataatsit, silap pissusia pillugu ilinniartitaanermik naammassinneqammersut suleqatigalugit ingerlanneqarpoq. Naalakkersuisoq ilinniartut, rektorip ilinniartitsisullu pillugit a-peqqutaannut akissuteqarpoq.

Naalakkersuisoq Miiti Lynge atulersitsinermut atatillugu oqarpoq, ”Nuannaarutigaara maanerpiaq Ilinniarnertuunngorniarfimmi peqatigalusi nittartagaq atulersissinnaagakku. Climate Greenlandimi immikkoortoq soqutiginaateqartorujussuaq sammineqarpoq, neriuppungalu nittartagaq ilinniartitaanermi iluaqutigilluarumaarissi, aammalu apeqqutinut sammisanullu apeqqutissassi, silap pissusia pillugu sammisaqarnissi ingerlanerani takkuttartussat ilaannut akissutissarsiffigisarumaarissi.”

Naalakkersuisut nittartakkap nutaap atulersinneratigut silap pissusiata allannguutai pillugit paasissutissat amerlasuunut, kalaallisut, danskisut tuluttullu oqaatsit paasiuminartut atorlugit siaruarterneqarnerinut suleqataasinnaanissaq pingaartittorujussuuaat.

Ilinniartut nittartagaq nutaaq tigulluarpaat, aammalu nittartakkamut tunngatillugu assigiinngitsunik apeqquteqarput oqaaseqaateqarlutillu. Assersuutigalugu ilinniartut suliffissuit nukissiuutinik annertuumik atuisut pillugit annertunerusumik paasisaqarnissamut alapernaaserput, taakkununnga nunamit aatsitassat qaqutigoortut piiarneqarsinnaanerat ilaallutik.

Aamma silap pissusiata allanngutai aalisarnermut qanoq isumaqarnersut apeqqutigineqarpoq. Naalakkersuisoq Miiti Lynge nassuiaavoq, silap pissusiata allannguutai uumasunut assigiinngitsunut sunniuteqartut, tamannalu uumasut ilaannik pitsaanerusunik atugaqalernerinik. allallu ajornakusoornerusunik atugaqalernerinik kinguneqarsinnaasoq, aammalu inuussutissarsiummi tamatumani periarfissanut unammilligassanullu nutaanut qanoq iliorluni naleqqussartoqarsinnaanersoq misissussallugu pisariaqartoq.

Geografimut ilinniartitsisoq Peter Mark Jakobsen erseqqissaavoq, nittarftagaq siunissami GU-mi ilinniartitsinermut atorneqassasoq, nittartakkamik paasiuminartumik, paasissutissiiviulluartumik Kalaallillu Nunaannik aallussiffiusumik peqarnissaq amigaatigineqartarsimammat.
Nittartakkami silap pissusiata allannguutai annertuumik sammineqarput, tassanilu pulaartut sullissivinnut suliniutinullu innersuunneqartunut amerlasuunut paasissutissanik amerlanerusunik ujarlernissamut isumassarsiortinnissaat siunertarineqarpoq. Nittartagaq kalaallisut, danskisut tuluttullu allataavoq, aammalu sullinniakkat tassaapput Kalaallit Nunaanni nunanilu allanilu inuit tamat.

Nittartagaq nutaaq qulequttat pingaarnernut sisamanut aggugaavoq, tassalu ’Silap pissusianik ilisimatusarneq’, ’Aniatitsineq annikillisaanerlu’, ’Silap pissusianut naleqqussarneq’ aamma ’Nunat tamalaat akornanni suleqatigiinneq’, tassanilu silap pissusiata allanguutaasa Kalaallit Nunaannut sunniutaanni unammilligassat periarfissallu ataatsimut isummerfigineqarput.

Nittartagaq uunga pulaarsinnaavat: www.climategreenland.gl