Danskit/kalaallit uranimut suleqatigiissitaliaanni ataatsimoorluni isumaqatigiittoqarpoq

Naalakkersuisut naalakkersuisooqatigiinnissamut tunngavigisaanni allassimavoq uranimut akuersaanngilluinnarnissamut tunngaviusoq atorunnaarsinneqassasoq, aammalu tamanna peqqinnissaq, pinngortitaq avatangiisillu mianeralugit pissasoq. Tassunga atatillugu akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaanut tunngatillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni akuerisassanngorlugu saqqummiunneqarpoq.

Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnerani uranimik piiaanerup avammullu annissuinerup aallartinneqarnerani sunniutaasussat sapinngisamik pitsaanerpaamik paasinarsisinneqarsimanissaasa qulakkeerneqarnissaa siunertaralugu, danskit/kalaallit suleqatigiissitaliaat 2013-imi upernaakkut pilersinneqarpoq. Suleqatigiissitaliamut siunertaavoq nunani tamalaani pisussaaffiit malittarisassallu uranimik piiaanermut avammullu annissuinermut atuuttut, nunat allat misilittagaat, danskit kalaallillu inatsisaat maleruagassiinerallu atuuttut misissorneqarnissaat aammalu uranimik piiaanermut avammullu annissuinermut malittaasussatut naatsorsuutigineqarsinnasumik oqartussaasut suliassaasa isumalluutinillu atuisariaqarnissap naliliiffigineqarnissaa.

Sapaatip akunnerata naanerani suleqatigiissitaliami nalunaarusiap imarisai ataatsimoortut pillugit isumaqatigiinnissaq anguneqarpoq. Nalunaarusiap annertunerpaartaa maannakkut akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnerani sunniutaasussanut nassuiaammut aalajangersimasumut ataatsimoortinneqarpoq. Taamaattoq aalajangiisinnaatitaanermut apeqqutinut, pingaartumik nunanut allanut politikkikkut aalajangiisinnaatitaaffinnut tunngasunik, Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip inatsisitigut nassuiaanermut isumaqatigiinngissutigisaannik immikkoortunik nalunaarusiaq aamma imaqarpoq.

Uranimik piiaaneq avammullu annissuineq nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkut ajornartorsiutitaqarsinnaagaluartoq, Kalaallit Nunaat peqatigisaanik aatsitassanut suliassaqarfimmi inatsisiliornissamut atuutsitsinissamullu pissaanermik tigumminnippoq. Aatsitassamut suliassaqarfimmi Kalaallit Nunaata aalajangiisinnaatitaaffeqarnera danskit tungaanniit apeqquserneqanngilaq, taamatullu aamma sillimaniarnermut illersornissamullu politikkikkut apeqqutini Danmarkip aalajangiisinnaatitaaffeqarnera Kalaallit Nunaata apeqqusinngilaa. Nunanut allanut suliassaqarfik ataatsimut isigalugu aalajangiisinaatitaaffeqarnermut apeqqutinut illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimut atanngitsunut tunngatillugu, suli Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanni assigiinngitsumik inatsisitigut naliliisoqarsimanera tassani pineqarpoq. Sammisaq taanna pillugu 2013-imi upernaakkulli Danmarki aamma Kalaallit Nunaat inatsisitigut allakkianik arlalinnik suliaqarput, taakkualu nalunaarusiamut ataatsimoorussamut ilanngussatut ilaliunneqassapput.

Nalunaarusiami ataatsimoorussami maannakkut erseqqissarneqarpoq sammisat taakkua naammassineqanngitsut siunissami suleqatigiilluni aaqqiivigineqarsinnaassapput taamaattariaqarlunilu aammalu tassunga atatillugu siunissami suliassaqarfimmi suleqatigiinnissaq pillugu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummik atsioqatigiittoqassaaq.

Danmarkimi statsministerip ullumikkut Folketing-imi ammaalluni oqalugiarnermini, akuersaanngilluinnarnissamik atorunnaarsitsinissaq pillugu apeqqummut kalaallit nammineerlutik isummersinnaanerannik ammaassisumik Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip peqatigiillutik aaqqiissutissarsisinnaasimanerat pingaaruteqartoq statsministerip erseqqissarpaa.

Aleqa Hammond oqarpoq:

”Uranimik allanillu qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanissamut ”akuersaanngilluinnarnissap” atorunnaarsinneqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuummut saqqummiunneqartumut atatillugu, Danmarki aamma Kalaallit Nunaat qaammatini qaangiuttuni qanimut suleqatigiipput.

Nuannaarutigaara maannakkut nunani tamalaani pisussaaffiit malittarisassallu uranimik piiaanermut avammullu annissuinermut atuuttut, nunat allat misilittagaat, danskit kalaallillu inatsisaat maleruagassiinerallu atuuttut misissorneqarnerat aammalu uranimik piiaanermut avammullu annissuinermut malittaasussatut naatsorsuutigineqarsinnasumik oqartussaasut suliassaasa isumalluutinillu atuisariaqarnissap naliliiffigineqarnerat, peqatigiilluta pitsaasumik sukumiisumillu danskit/kalaallit nalunaarusiaanni ataatsimoorussami allassimasuutigileratsigu.

Nalunaarusiaq annertunerusumik qulaajaalluni suliaqarnissamut, aamma peqqinnissamut, pinngortitamut avatangiisinullu tunngatillugu, kiisalu danskit kalaallillu oqartussaasuisa suliassaqarfimmi suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutissaannik aalajangersimasumik suliaqarnissamut, Inatsisartut akuersaanngilluinnarnissamik atorunnaarsitsinissamut isummereernerisa kingorna pisussamut tunngavissaavoq pitsaasoq.

Suleqatigiilluarsimaneq Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanni pisimasoq uppernarsarusuppara. Maannakkut peqatiilluta suleriaqqinnissamut aallavissaqarlualerpugut.”

Nalunaarusiaq ataatsimoorussaq oqaatsini marluusuni pigineqalerniariarpat Danmarkimi Nunanut allanut politikkikkut Aalajangiisartunut (Udenrigspolitisk Nævn) aamma Kalaallit Nunaanni Aatsitassanut Ataatsimiititaliamut aamma Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliamut saqqummiunneqassasoq isumaqatigiissutigineqarpoq. Naatsorsuutigineqarpoq Aalajangiisartut Ataatsimiititaliallu attuumassuteqartut ilisimatinneqareerpata nalunaarusiaq tamatuma kingorna tamanut ammasumik saqqummersinneqassasoq.

Aleqa Hammond,
Naalakkersuisut Siulittaasuat

Annertunerusumik paasisaqarusunnermi attaveqarfissaq:
Nunanut Allanut tunngasunut Pisortaqarfimmi Pisortaq, Kai Holst Andersen, mobil: 553331