Nunat avannarliit baltiskiusullu ataatsimeersuarnerat

Silap pissusaata allanngoriartornerata pinngortitamut najukkatsinnut sunniutai pillugit nunat avannarliit baltiskiusullu ataatsimeersuarnerat

Septembarip ulluisa pingajuanniit tallimaannut masarsoqarfinnik illersuinissaq aammalu silap pissusaata allanngoriartornera pillugit nunat avannarliit baltiskiusullu Ilulissani ataatsimeersuarnerannut (”Nordic Wetlands in a time of Climate Change: mitigation, resilience and adaptation”) Kalaallit Nunaat tikeraartitsisuuvoq.

Ataatsimeersuarnermi masarsoqarfiit nunanut tamalaanut pingaarutillit aammalu silap pissusaata allannguutaasa sunniutaat eqqarsaatigalugit taakku illersorneqarnissaat pingaarnertut qulequtarineqassaaq.

Ataatsimeersuarnermut nunanit avannarlernit aamma nunanit baltiskiusunit immikkut ittumik ilisimasallit ingerlatsisullu peqataassapput. Taakku saniatigut aallartitat nunanit tamalaanit Ramsar-ip allattoqarfianeersut aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiinni issittumi naasunik uumasunillu illersuiniarluni suleqatigiissitap allattoqarfianeersut (CAFF) peqataassapput. Peqataasut aamma pinngortitami pigisatta nalillit siunissami qulakkeerneqarnissaannut atatillugu misilittakkat, suliassat suleqatigiiffiusut suliniutaasinnaasullu oqallisigissavaat.
Ataatsimeersuarneq Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiiffiannit aningaasaliissutit atorlugit aningaasalersorneqarpoq, nunanilu avannarlerni baltiskiusuni masarsoqarfiit pillugit suleqatigiiffittut (NorBalWet) ingerlanneqarluni. ”NorBalWet” masarsoqarfiit pillugit Ramsar-imut isumaqatigiissutip ataani nunat immikkoortuinut suliniutaavoq. Nunat NorBalWet-imi suleqataasut tassaapput Danmark, Kalaallit Nunaat, Savalimmiut, Estland, Finland, Island, Letland, Litauen, Norge, Sverige, Rusland.

Kalaallit Nunaat 2012-imiit 2014-imut NorBalWet-imut siulittaasuuvoq. Danmark suleqatigiissitamut siulittaasup tulleraa, ataatsimeersuarnermilu tikeraartitseqataalluni.

Miiti Lynge (PI), Ineqarnermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisuunermi saniatigut nunani avannarlerni Suleqatigiinnermut Ministeriusoq ataatsimeersuarnermi pulaartorineqassaaq.

Miiti Lynge oqarpoq: ”Silap pissusaata allanngoriartornera pinngortitamut najukkatsinnut ulorianartorsiortitsisunut pingaarnersaasunut ilaavoq. Pinngortitami najukkatsinni, tassungalu ilanngullugu masarsoqarfiusuni piujuartitsisussamik ingerlatsinissaq qulakkeerniarlugu politikerit pitsaanerpaamik siunnersorneqarnissarput pingaaruteqarpoq. Ataatsimoornissarput kikkullu tamarmik suliamut tassunga peqataanissaat pingaaruteqarpoq, aatsaammi taamaaliorutta pinngortitap peqqinnartuuunissaa qulakkeersinnaavarput, aammattaaq kingulissatsinnut. Ataatsimoorfinni taamaattorpiani ingerlatsisut, immikkut ittumik ilisimasallit aammalu nunanit tamalaanit suliniaqatigiiffiit aallartitai naapittarput misilittakkaminnillu paarlaasseqatigiillutik, aammalu silap pissusaata allanngoriartorneranut naleqqussarniarluta qanoq iliorsinnaanitsinnut iluaqutaasinnaasumik suliniutaasinnaasut oqallisigisinnaallugit”.

Miiti Lynge nangippoq: ”tamatuma peqatigisaanik Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivini Suleqatigiinnermut ministeritut aamma Avatangiisinut ministeritut, ilaatigut ataatsimeersuarnernut matumunngatut ittunut tapersersuinertigut, nunani avannarlerni suleqatigiinnermi periarfissat suunersut takusinnaagakku nuannaarutigisorujussuuara”.

Oqalugiaat uani atuarneqarsinnaavoq.