NUNAMED 2013 ammarlugu oqalugiaat


Portræt af Steen Lynge

Peqqissutsimut Attaveqarnermullu Naalakkersuisup Steen Lynge-p septembarip arfineq aappaani 2013, issittumi peqqinnissaq pillugu ataatsimeersuarneq NUNA MED 2013 ammarlugu tikilluaqqusinermini oqalugiaataa. 

Peqqissutsimut Naalakkersuisutut issittumi peqqinnissaq pillugu ataatsimeersuarneq NUNA MED 2013 ammarlugu tikilluaqqusisinnaanera nuannaarutigeqaara!

NUNA MED 2013 ataatsimeersuarnerit taamaattut arfineq aappassaat uanga pernaammik peqataaffigaara.

Ataatsimeersuarnerup qulequtaraa: ”ilisimatusarneq ilinniartitaaneruvoq”. Qulequtaq taanna assigiinngitsorpassuarnik isumaqartinneqarsinnaagaluartoq, uanga nammineq inuttut ulluni tulliuttuni ilikkagaqangaatsiarfissatut isumalluarfigaara.

Nuannaarutigaakka peqataasut amerlassusaat sammisassallu annertuut pissanganartullu tupigusuutigisakka, Kalaallit Nunaanni nunanilu issittuni allani ilisimatusarnerup annertuumik soqutigineqarneranik ersersitsipput.

Ataatsimeersuartarneq nunatsinni peqqinneq pillugu atituumik itisuumillu sammisaqarfiusoq, assut kusanartutut isumaqarfigaara.

Aaqqissuisut siunnerfeqarlutik sivisuumillu suliniuteqareerlutik ataatsimeersuarnermik matuminnga piviusunngortitsisut qutsavigerusuppakka. Kattuffiit peqqinnissamut tunngassutillit akimorlugit nukiit pitsaasut kattunnerisigut, annertuumik angusaqartoqar­sinnaaneranut NUNA MED assersuutissaqqissuuvoq.

Ilississaaq ataatsimeersuarnermi matumani saqqummiussisussat annertuumik qutsavigerusuppassi. Qujanaq ilisimasarpassuassinnik avitseqatigerusukkatsigut.

Naggataagut aamma ilissi peqataaniarlusi aalajangersimasusi tamassi qutsavigerusuppassi. Ilikkagaqarniarlusi maaniippusi ilikkakkasilu suliffissinnut oqqutissavasi - tamannalu pingaaruteqaqaaq!

Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaat atuarsimagussiuk - minnerunngitsumik inooriaatitsinnut peqqissutitsinnullu tunngatillugu ilisimatusarnerup pingaartinneqarnissaanik nukittorsarneqarnissaanillu Naalakkersuisut isummernerat ilisimassavarsi. Pinaveersaartitsinermi peqqissuunissarlu anguniarlugu suliniutigut, ilisimatuussutsikkut paasisanik tunngaveqassapput.

Taamaammat ilisimatusarnikkut paasisat atorneqarnissaat pingaarutilerujussuuvoq. Maani peqataasusi ilisimatusarnikkut paasisat ataatsimeersuarnermi matumani saqqummiunneqartut, napparsimasunut, peqqinnissaqarfimmut - minnerunngitsumillu innuttaasut peqqissuunissaannut iluaqutaasumik atorneqarnissaannut peqataa­nissarsi - neriuutigaara.

Meeqqat inuusuttullu sammisassani pingaarutilimmik inissisimanerat nuannaarutigaara. Innuttaasut peqqissuunissaannik suliniummi Inuuneritta II-mi, Naalakkersuisut 2013-imiit 2019-imut iliuusissatut anguniagassatullu siunniussaanni, meeqqat, inuusuttut ilaqutariillu immikkut pingaarutilittut inissisimapput.

Inuunerissuunissap peqqissuunissallu qulakkeerneqarnissaannut naleqqiullugu, ilaquttanik inuiaqatigiinnillu atorfissaqartitsineq, meeqqani inuusuttunilu immikkut sanngee­qutaavoq.

Ataatsimeersuarnermi suleqatigiissutigisat arlallit, Inuuneritta II-mi - ilaatigut imigassaq pillugu anguniagassatut siunniussanut - toqqaannartumik tunngassuteqarput. Taakku pinaveersaartitsinermut atatillugu anguniakkat peqqissuunissarlu anguniarlugu suliniutit aalajangersimasut ingerlateqqinnissaannut pitsaasumik tunngavissiinerat nuannaarutigeqaara.

Imminut toqunnissamik pinaveersaartitsineq eqqarsartaatsikkullu peqqissuuneq sammisassani aamma pingaarnertut inissisimapput. Taamatuttaaq inissisimapput inuttut atugarisat peqqissutsimut sunniutigisartagaat.

Meeraq inunngortinnagu inuttut atukkatigut assigiinngissut pioreersarpoq. Innuttaasut peqqissuunissamut toqqammavissaasa pingaarnerit - ilaatigut tunngaviusumik peqqinnissakkut, tungiuinikkut ilinniartitaanikkullu neqeroorutaasut - qitiutinnissaasa pingaaruteqassusaannik, uagut politikerit eqqaasinneqartariaqartarpugut. Taamaasiornikkut aatsaat inuttut atukkat aallaavigalugit peqqissutsikkut assigiinngissut, meeqqat, inuusuttut ilaqutariillu akornanni annikillisinneqarsinnaammat.

Innuttaasunik Peqqinnissaqarfiup qitiutitsinissaa Naalakkersuisut suliniutigaat. Tamanna ilaatigut innuttaasut najugaannut qanittumi peqqinnissakkut sullinneqarnissamik neqe­roorsinnaanikkut anguniagaavoq. Peqqinnissamut tunngatillugu sullissinerit misissuinerillu najukkani suliarineqarsinnaasut, najukkani isumagineqartassapput.Taamaammat suleqatigiissutit arlallit, teknikkikkut atortorissaarutit nutaaliat atorlugit peqqinnissakkut sullissinitsinnik innuttaasunut qaninnerulersitsisut sammineqarnerat nuannaarutigaara. Qarasaasiaq atorlugu nakorsiartitsisarnerup atuutilersikkiartuaarnerani angusaqangaatsiareersimavugut, suliniarnerlu taanna ingerlaqqissaaq.

Ataatsimeersuarnermut matumunnga tapiliullugu ilinniartunut sammitinneqartunik marlunnik aaqqissuussisimaneq kusanartutut isigaara. Tamanna ”Ilisimatusarneq ilinniartitaaneruvoq”-mik qulequtsiussinermut immikkut ersiutaavoq.

Naggasiullugu ilisimatusartusi ilissi ajunngitsumik isumaqarlunga kajumissaalaarusuppassi. Nunatsinni 56.000-iinnarnik inoqarnera eqqaamasiuk. Suleqatigiilluarsinnaassu­seqarussi paasissutissanillu avitseqatigiittarussi, innuttaasut qajassuutissavasi. Taamaasiornissigut ilisimatusartunik qatsussipajaalerneq innuttaasut akornanni ilaatigut malunniutillattaalersoq annikillisaaqataaffigissavarsi.

 

Taama oqaaseqarlunga tamassi pitsaasumik pissarsiviulluartumillu ataatsimeersuarnissassinnik kissaappassi!

Qujanaq tusarnaarassi.