Ammaalluni oqalugiaat

Åbningstale Martha

Nunani Avannarlerni ”Velfærdscenter”-ip Nuummi tikeraarnerani
Ammaalluni oqalugiaat: Martha Lund Olsen

Asasakka najuuttusi tamassi

Qujanaq qaaqqusimagassinga. Assorsuaq nuannaraara ullumi maaneeqataasinnaagama.

Nukappiaqqamik oqaluttuaq piukkullugu aallarniutigissavara. Nukappiaraq sisamanik ukioqarpoq, angutaalu illoqarfimmut allamut nuuppoq, allanillu ilaqutaqalerluni. Nukappiaqqap arni aleqanilu kisiisa inooqatigilerpai. Anaanaasup nukissaqarfiginngilaa meeqqani kisimiilluni perorsassassallugit. Angutinik aappartaakulasarpoq, siusinaartumillu suliunnaarnersiutini inuussutigalugit. Taamaattumik meeqqat atugarisaat imaannaanngitsupput, imigassamik atornerluinerit, timikkut annersaasarnerit kiserliornerillu atugarileramikkit.

Niviarsiaqqap aqqalussani tuppallersarniartarpaa assigiinngitsutigullu ikiorniartarlugu.

Aleqaali 12-nik ukioqalermat angerlarsimaffimmiit peersitaavoq.
Nukappiaraq aliasoqaaq, tassami aleqami paaralunilu ajunngitsumik pisarmani.
Atuarfimmi ajorineqallattaasarpoq, malinnaaniarnermini ajornartorsiuteqartarami, tamannalumi aamma pissutigalugu kinguaattoraluttuinnarpoq.

Nukappiararli 10-nik ukioqarlermat, fritidshjemmiani arnap sulisup maluginialersimavaa nukappiaraq atisarluttoq aamma imminut mattukkaluttuinnartoq. Sulisup oqaluttuuppaa ”angutit sapiitsut” pillugit. Taakkua ilaat unammilligassaminik annertuumik aqqusaagaqaraluarluni, naggataatigut prinsessimik aappartaarpoq, kunngeqarfiullu affaa pissarsiaralugu.

Nukappiaqqap taamatut oqaluttuunneqarnini qiimmaallaatigaa, tamatumalu kingorna inoqatiminut ammanerulerluni, ajornartorsiutinilu pillugit eqqartuisinnaalerluni.

Kisiannili fritidshjemmimi nuannersumik qanigisaqalernini annaavaa, kommunip aallajangermagu meeraq angerlarsimaffimminiit peersinneqartariaqartoq. Angajoqqaarsiartaarpoq, tassanilu aaqqiagiinnginnerit amerlasuut atugarilerlugit. Tamatuma kingorna meeraq ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmut nuutsinneqarpoq.

Immaqa pissusissamisuussaaq eqqoriaraanni, nukappiaqqap aleqani assigalugu atugarliuuteqalersimassasoq. Aleqaami siusinaartumik soraarnerussutisiaqalersimavoq, imerajuttumik timikkullu annersaasartumik aappaqalersimalluni. Tamatuma nassatarisaanik aleqaa imminut toquppoq.

Oqaluttuarli manna taamatut inerneqanngilaq. Tassami nukappiaqqap ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmi perorsaasoq naapippaa. Taassumap nukappiaraq soqutigisarilerpaa, tapersersortarlugu asanninnermillu siornatigut misigisarsimanngisaannik misigitittarlugu. Peroriartornermi qanoq pissuseqartoqarsinnaanersoq isumassortarpaa, upperinnitsilerlugulu inuuneq ajunngitsumik pissarsiffiusinnaasoq.

Nukappiaraq inuunerminik pissutsinik allannguinermigut, ilorraap tungaanut ingerlalerpoq.

Oqaluttuaq manna ilissinnut saqqummiuppara, assigiinngitsutigut takutitsiffiummat tamatsinnut pingaaruteqartunik. Tamakkumi eqqaamasariaqarpagut, meeqqanik inuusuttuaqqanillu atugarliuuteqarnikuusimasunik sulissussigaanngatta. Tamatumanimi takutinneqarmat qanoq pingaaruteqartigisoq meeqqat sumiginnarneqarsimasut inersimasunik aalajaatsunik qanilaartunillu attaveqarfeqartarnissaat.

Oqaluttuami toraarpagut sullissisut marluk, assigiinngitsutigut akisussaassuseqarluartumik immikkut iliuuseqarnermikkut nukappiaqqamut pingaaruteqalersimasut. Arnaq fritidshjemmimi nukappiaqqap pisariaqartitsileruttornerani ikiuuppoq, tassami aleqani allamut nuutsitaammat nukappiaraq ajornartorsiuteqarnerulersimammat. Immaqa nammineerluni misigisimanngilaa immikkuullarissumik iliuuseqarluni. Immaqa taanna sulisoq tassaniissimanngikkaluarpat oqaluttuaq allatut inerneqarsimassagaluarpoq.

Kikkulluunniit qanoq iliuuseqarniarunik, malunnaatilimmik allannguititsisinnaapput. Assersuutigalugu meeraq tarnip nakorsaanit ikiorserneqaruni, imaaginnanngilaq meeqqerivik atuarfiillu taassumap peroriartornissaanut pitsaasumik sunniuteqarsinnaanerannut killiliiffigineqartartut.

Akerlerluinnaannimmi pisoqarsinnaasarpoq. Sullissisut assigiinngitsut assigiinngitsutigut sulinerminni imminnut ikorfartoqatigiikkunik, taava iluatsinnissamut aqqutissat qaninneerarsuanngorsimassapput.

Ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni sulisut qanilaartumik pissuseqarpata angusassat ajunngitsut angujuminarnerussapput. Qanittukkut oqaluttuarfigitippunga, meeraq ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmi najugaqartuusimasoq kigutigissaassutut naammassilluni ilinniagaqarsimasoq.

Angusaq tamanna meeraanermini sumiginnarneqartarnermigut atugarliortarsimaqisumut kusanartuuvoq.

Nunatsinni inuusuttut ineriartornermut peqataanerulertissallugit pikkorinneruffiginerusariaqarparput. Innuttaasut akornanni ikigisassaanngeqisut meeraanerminni atugarliortarsimaqaat, pissutsillu tamakku atuarfinnut suliffeqarnikkullu ingerlatsinermut sunniuteqarnerluttarput.
Amerlavallaat ilinniagaqanngitsoortarput, taamaattumillu inuppassuit inersimasunngornerminni ajornartorsiuteqalersarlutik.

Taamaattumik pingaaruteqarpoq siusinaartumik iliuuseqaatigineqarsinnaasunut tappinnerulernissarput, tassuunatigullu meeqqap ineriartornermini inuttut pissuserisaannut iliuuseqaatissagut tulluarsartuartariaqarlutigit.

  • Assersuutigalugu iliuuseqaataasinnaasut suut meeqqap atualinnginnerani immikkut pingaaruteqartuuppat?
  • Qanoq pissuseqarluta meeqqap siunissaa eqqarsaatigalugu iliuuseqaqatigisinnaavarput?
  • Qanoq iliorluta meeqqap angerlarsimaffiani tapersersorniarsinnaavarput?

Apeqqutit tamakku ullup ingerlanerani eqqartornissaanut qilanaarpunga.

Isumaginninnikkut siunnersortaasimasutut aammalu isumaginninnikkut pisortaasimasutut ilisimalluarpara, qanoq pingaaruteqartigisoq kikkut tamarmik akisussaaffimmik tiguseqataasarnissaat aammalu sulisut assigiinngisitaartut suleqatigiittarnissaat.

Takorloorsiuk peqqissaanikkut sulisup arlaatigut maluginngitsuugaqarneratigut meeqqap sumiginnarneqarsimasup ikiorneqanngitsoorneqarnera pisooqataaffigisimappagu peqqissaasup immaqa naatsorsuutigisimagamiuk meeqqap meeqqeriviata ajornartorsiut qanoq iliuuseqarfigiumaaraa.

Takorloorsiuk meeqqerivimmi pisortap nalornissuteqarnini pissutigalugu qanoq iliuuseqanngitsoornera, immaqa aamma angajoqqaat oqaloqatiginissai qunugisimagamiuk.

Takorloorsiuk ilinniartitsisoq, arlaatigut nalunaarusiortoq, kisiannili taassumap malitsissaanik qanoq iliuuseqarnani, isumaqaramimi kommunip tamanna akisussaaffigigaa.

Ilami takorloorsiuk kommuni qanoq iliuuseqanngitsoorsimasoq, ulluinnarni sullissisartut tusarsimanngimmassuk meeraq arlaatigut ajornartorsiuteqalersimasoq.

Qujanartumilli ilisimaarivara Nunatsinni inunnik sullissisut akisussaassuseqarluarlutik eqeersimaarlutik sullissisarmata, aammalu sulisutut tapersersoqatigiinnissartik pingaartittarmassuk.

Toqqammavissaqarluarpugut suli ineriartortilluarsinnaasatsinnik.

Oqalugiaateqarninni aallartissutigivara nukappiaraq pillugu oqaluttuaq. Nukappiaraq sumiginnagaasimagaluaqaluni atugarliorsimagaluaqalunilu ajunngitsumik ingerlariaqqippoq.

Tamanna pinngilaq siusinaartumik pinaveersaartitsilluni iliuuseqartoqarsimammat. Imaluunniit ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmut inissinneqarnini uppernarsaaserneqarsinnaasunik iliuuseqartoqarsimanera pissutigalugu. Nukappiaraq iluatsitsivoq inersimasumit akisussaassuseqartumik qanoq iliuuseqarusussuseqartumik naapitaqarami.

Pingaaruteqarpoq, iliuuseqaatigisartakkavut nutarsartuarnissaat. Meeqqat sumiginnagaasimasut pillugit sulisutut iliuuseqaatigisinnaasatsinnik inerisaajuartariaqarpugut. Kisiannili aamma ilisimasariaqarparput, arlaatigut eqeersimaarluta akisussaassuseqarluartumik iliuuseqartarnissarput - qanoq pingaaruteqartigimmat.

Aatsaat eqeersimaarutta isumaginninnikkut qangaanniilli sumiginnaasarsimanerit qaangeriartulersinnaavagut. Sulisut eqeersimaarluarlusi sulisuususi qutsaviginiarpassi, ullut tamaasa makittarassi piumassuseqarlusi qanoq iliuuseqarnissamut, taamaasillusilu aqqutissiuuttarlugu meeqqat inuusuttuaqqallu atugarliorsimagaluaqalutik ajunngitsumik ingerlariaqqissinnaasarnissaat. Ilissi iliuuseqaatisi kinguaariit
siunissagissaarnissaannut pingaaruteqartorujussuupput.

Naggataatigut nuannaarutigalugu oqaatigerusuppara, periarfissiissutigineqarsimammat timimikkut innarluutillit atugarisaat pillugit oqallittoqarnissaanut. Ungasinngitsukkut nunatsinni innarluutillit sullinneqarneranni qitiusoqarfik pilersinniarparput.

Tassanngaanniit aqqutissiuunneqassaaq innuttaasut arlaatigut innarluuteqartut ajunnginnerusumik inooqataalersinnaanissaat, ilaatigut inuunerminnik angerlarsimaffimminni aqutsinerulernermikkut.

Tamatumani aamma qilanaaraara tusarfigissallugu apeqqummi pineqartumi Nunani Avannarlerni misilittakkat qanoq ittuunersut.

Qujanaq