Allutsiup Paani

Innuttaasut Alluitsup paa

Takornariartitsineq nunallu immikkoortuani ineriartortitsineq siuarsaataapput

Naalakkersuisut Kujataani angalaarnertik nangillugu Alluitsup Paa-nut Nanortalimmullu ingerlaqqipput.

Nunap immikkoortuani ataatsimoorussamik pisariaqartitsineq Jens-Erik Kirkegardip erseqqissaatigaa, nunap immikkoortuata takornariartitsinerup, aatsitassat inuussutissanillu tunisassiornerup iluini periarfissarpassui tamakkiisumik ineriartortitsinermut sinaakkutissanik qulakkeerinnittussat.

Innutaasut, takornariartitsineq aatsitassarsiornerlu nunap immikkoortuani sunniuteqartumik qulakkeerinniffiginissaat pingaaruteqarluinnarpoq. Island ullumikkut takornarissanik ukiumut 600.000-inik orninneqartarpoq. Takornarissat taakku ilarpaalui sulinngiffeqarnertik ullualunnguanik sivitsussappassuk Nunatsinnukartinneqartarnissaat anguniagaavoq. Taamaammat mittarfinnut akiliutaatigut il.il. Islandip takornariarpassuisa Nunatsinnut siammartinnissaannut aporfiusarnersut misissueqqissaarinermik aallartitsivunga – Jens-Erik Kirkegaard oqarpoq nangillunilu:

- Atlantiku qulaallugu angallassineq piffissap sivikitsup iluani inaarutaasumik iluarsiiffigineqassaaq. Nunami namminermi angallassinermi kiffartuussinermik isumaqatigiissutissat, Kujataanilu umiarsuarnut takornariartaatinut talittarfinnik pitsaanerusunik pisariaqartitsinerat Naalakkersuisut aamma misissussavaat.

Aatsitassarsiorneq uran-isiornerlu pillugit oqallinnermi illuatungiliuttut piviusorpalaarneroqqullugit Jens-Erik Kirkegaard nangilluni kaammattuivoq. Akuersaanngilluinnarnissamut politikki pillugu 2008-mili oqallittaqaagut. Nalunaarusiat arlallit saqqummiunneqarsimapput. Canadami paasisassarsiorluni annertuumik angalaneqartarsimavoq. Misissuinerit tamarmik takutippaat, maleruagassat nakkutilleeriaatsillu eqqortut aalajangiukkutsigit, nunani allanisulli aatsitassarsiornermik isumannaatsumik ingerlatsisinnaassaagut – aamma uran-imik sammisaqarnerup iluani.

Utoqqalinersiallit takkussimasut nutarterinissamut ikiorneqarnissamut kiisalu kissarsuutinik, igalaanik kiffiutissanillu il.il. taarsersuinissamut pisariaqartitsineq saqqummiuteqqippaat. Ajornartorsiutip ikiorserneqarnissaanut taarsigassarsianik erniaalersigassaanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu aningaasanut inatsimmi aningaasanik immikkoortitsinissamut periarfissat misissorusullugit Martha Lund Olsenip erseqqissaatigaa. Taamattaaq nuna tamakkerlugu innarluutilinnut qitiuffimut nutaamut pilersaarutit nuannaarutigineqarput, tassani timigissarnerit, malinnaaffigineqarnerit ingerlanneqartassallutik kiisalu sungiusarnissamut pileraarusiornerit suliarineqartassallutik.

Taamaammat ilinniarnerni taamaatiinnartarnerit illuatungilerniarlugit suliniuteqarnissamut pisariaqartitsineq Nick Nielsenip erseqqissaatigaa. Tamanna nuna tamakkerlugu tarnip pissusianik inooriaatsimillu siunnersuisuisoqarfinnik pilersitsinikkut pissaaq, illoqarfinni ilinniarfeqarfiusuni annerni tamani immikkoortortalimmik. Ilinniartunik siunnersuisarfik 2014 aallartiinnartoq pilersinnneqassasoq Naalakkersuiusut pilersaarutigaat.

Alluitsup Paani atuarfik aserfallassimavoq, atuartitsinerlu nunaqarfimmi illuni attartukkani ingerlanneqartarluni. Taamaammat ataatsimiigiartut atuarfiup nutarterneqarnissaanut pilersaarutinik aalajangersimasunik ujartuippput. Nick Nielsenip oqaatigisinnaavaa ukiup tullianut aningaasanut intsisissap suliareqqinnneqarneranut atatillugu nunaqarfiup atuarfia salliutilllugu pingaartinneqassasoq, suliarlu taanna kommunimik atuarfullu atuinsartuinik qanimut oqaloqateqartarluni ingerlanneqassasoq.