Toqunartunissimasortornerup kingunerisaanik napparsimaneq

Sapaatip akunnera kingulleq Avannaani toqunartunissimasortornerup kinguneranik alianartumik pisoqarpoq. Nunatsinni nakorsaaneqarfik aamma Uumasunut nakorsaqarnermut aamma Inuussutissalerinermut oqartussat taamaattumik pingaartippaat mikiarnerlutanit toqunartuninneq pillugu innuttaasut mianersoqqussallugit aamma nappaatip tamatuma ilungersunartup qanoq pinngitsoornissaa pillugu paasissutissiillutik.

Maannakkut pisumi inuit arfineq marluk napparsimalerput, taakkunannga marluk toqullutik. Aniguisut tallimat tamarmik ingerlaannartumik Dronning Ingridip Napparsimmavissuaannukarput, unitsinneqartuniillu pingasut suli perulullutik. Politiit isumaqarput maannakkut toqunartulimmik napparsimasoqalernera appaliarsunnik mitinilluunniik mikiartinneqarsimasunik nerisoqarsimaneranik pissuteqartoq.

Toqunartunissimasortornerup kingunerisaanik napparsimalernissaq pinngitsoortinniarlugu siunnersuutit

  • Igaffimmi eqqiluisaarnissaq pingaarnersaavoq. Nerisassanik piareersaalersinnak tamatigut assatit atortussatillu iluamik errortukkit. Pingaartumik minguk imaluunniit erlavinnik mingutsitsinerit attornaveersaarlugit.
  • Piareersaareernerup kingorna sapinngisamik piaarnerpaamik neqi nillorsaruk.
  • Nerisassat tamatigut nillataartitsivittut nillertigisumiitikkit aamma nillataartitsiviup silataani puussiami plastikimi imaluunniit naammaalluanngitsumik matoqqanngitsumi inissinngisaannarlugit. Tamanna nerisassanut sassaanneqarnissaat sioqqullugu kissartumik suliarineqarsimanngitsunut immikkut pingaaruteqarpoq.
  • Neqit uulluakkit imaluunniit sialluakkit. Toqunartullit nalinginnaasumik minuttini qulini uunneqarnerisigut imaluunniit sivisuumik sianneqarnermikkut ajoqutaasinnaajunnaarsinneqartarput.
  • Meeqqat ataaseq inorlugu ukiullit honningimik tunineqartassanngillat.
  • Qangatut neqimik timmissanilluunniit piareersaaneq (mikiarsiineq) periutsimik ilisimannilluarnissamik pisariaqartitsivoq, suliarinninnermilu puussiat plastikkit imaluunniit nappartat plastikkit atorneqarnissaat inassutiginarani.

Toqunartunissimasortornerup kingunerisaanik napparsimalerneq sunaava?
Toqunartunissimasortornerup kingunerisaanik napparsimalerneq ilungersunartoq, nerisassanik kukkusumik toqqorsisimanermik pissuteqartoq. Mikiarnerlutanit toqunartuninnermi toqunartut bakteeriamit pilersinneqartaput (Clostridium botulinum).

Bakteeria nalinginnaasumik issumiippoq, immap naqqani aamma uumasut arlallit erlaviini. Taanna nerisassani issumik imaluunniit erlaviit bakteeriaanik, kiappallaartumik silaannaqanngitsumilu toqqorneqarsimasuni, soorlu puussiani plastikkini, mingutsinneqarsimasuni toqunartunik pilersitsisinnaavoq. Maani nunatsinni toqunartunissimasortornerup kingunerisaanik napparsimalernerit amerlanerit puisinik timmissanilluunniit piareersaanermik (mikiarsiinermik) imaluunniit aalisakkanik neqinillu pujoorinermik peqquteqartarpoq.

Malunnaatit
Toqunartut sianiutinik aserorterisarput, taamaalilluni nukinnut kalerrisaarutinik nassiussisinnaajunnaarlutik. Ersiutaasut taamaattumik tassaasarput nukiit nukeerunneri imaluunniit nukillaarneq. Ersiutaasut amerlanertigut akunnerit 12 – 36-t qaangiunnerini aallartittarput, allaallu sapaatip akunnera ataaseq tikillugu nerisassanik toqunartunissimasunik nerereernerup kingorna sunniuteqarsinnaallutik.

Malunnaatit aallaqqaammut tassaanerusarput: isigisap ersernerlunnera, qaamanermit nigorterneq, nipinik sapigaqalerneq, oqaluppiarsinnaajunnaarneq iisinissamillu ajornartorsiuteqarneq. Kingusinnerusukkut nukiit nukillaariartuinnartarput, anersaartornissaq sapernarsisillugu talit nissullu nukillaarlutik. Taakku saniatigut merianngulerneq meriarnerlu, qarnup panernera, erlaviit pullanneri quinissarlu erloqinarsilluni.

Nappaat katsorsarneqanngippat amerlanertigut toqussutaasarpoq, kisianni siusissukkut akiuussutissamik kapisisoqarsimatillugu nappaat sakkukinnerulersinnaallugu.

Paasissutissat annertunerusut pillugit attavigiuk: Nunatsinni nakorsaaneq Flemming Kleist Stenz oqarasuaat (+299) 55 35 61.