Uuliasiorfiutileqatigiiffiit upalungaarsimanermut pilersaarutaannut piumasaqaatit sukannersut

Uuliakoornissamut upalungaarsimanermut pilersaarutitsinnut tunngatillugu arlalinniit apeqqusiisoqarpoq. Oqarnitsituut taama isumannaatsigiva? Apeqqummut tassunga soqutiginninneq annertoorujussuummat paasinarpoq.
Aammalu tamannarpiaq pissutigalugu sammisaq taanna pingaartittorujussuuarput. Maleruagassat sukannernerpaajutinnissaat – aammalu uuliakoortoqarsinnaaneranut pitsaanerpaamik upalungaarsimasuutitaqarnissaq – pineqartillugu akisussaaffeqarnerput nalunngilluarparput. Taamaattussaanerinnarput pillugu taamaaliunngilagut. Taamaaliorpugut pissutigalugu isumaqaratta tamanna eqqornerpaajusoq.
Aatsitassanut ikummatissanullu inatsisitsinni upalungaarsimanitsinnut maleruagassiineq ilaavoq. Tassani erseqqissumik allassimavoq, aatsitassarsiorluni ingerlatat tamarmik isumannaallisaanermut, peqqinnissamut avatangiisinullu tunngatillugu isumannaatsumik aammalu nunani tamalaani suleriaatsinut naapertuuttumik ingerlanneqartassasut.
Tamannarpiaq pissutigalugu uuliasiorfiutileqatigiiffinnut, taakkua imartatsinni uuliasiorlutik misissuinissamut akuerisaasinnaalernissaat sioqqullugu, piumasaqaatinik ersarilluartunik sukannersunillu arlalinnik aalajangersaasoqarpoq. Piumasaqaatini aallaaviusoq tassaavoq ingerlatseqatigiiffiit namminneerlutik suut tamaasa akisussaaffigissagaat – upalungaarsimanermiit pisariaqassappat saliinermut kiisalu milliardikkaanik aningaasaqarnikkut qularnaveeqqusiinissamut sillimmasiissuteqarnissamullu. Suliap ingerlanerani tassani Namminersorlutik Oqartussat piumasaqaatinik sukannersunik malittarisassanillu aalajangersaasussaapput kiisalu upalungaarsimanissamut pilersaarutaannik akuersissuteqartussaallutik. Tamatuma kingorna Namminersorlutik Oqartussat ingerlaavartumik uuliasiorfiutileqatigiiffiit nakkutilliiviginissaat suliassaraat, taamaalillutik taakkua piumasaqaatit tamaasa aammalu upalungaarsimanissamut pilersaarutip imarisai malissallugit.
Upalungaarsimanissamut pilersaarut uterfigalugu: Taavami uuliasiorfiutileqatigiiffiit suna tunniutissavaat?
Nunani tamalaani malitassat pitsaanerpaat malillugit uuliakoornissamut upalungaarsimanermik pilersitsisoqassaaq. Cairn Energy-p upalungaarsimanermut pilersaarutaa 2011-imeersoq malittarisassat taakkua malillugit suliarineqarpoq. Taanna Oil Spill Response Limited (OSRL), nunarsuarmi uuliakoornissamut upalungaarsimanerup iluani siuttuusunut ilaasoq, suleqatigalugu suliarineqarpoq. Tamatumalu saniatigut sumiiffinnut issittuniittunut annertuumik ilisimasaqartuuvoq, tassami taassuma uuliasiorfiutileqatigiiffiit Canada-meersut aamma Norge-meersut suleqatigisarpaat. Ataatsimut isigalugu uuliakoornissamut upalungaarsimanermut annertuumik ilisimasaqarpoq – aammalu ukiuni 25-ini kingullerni uuliakoornerni annertunerusuni tamaginni peqataasarsimalluni.
OSRL upalungaarsimanermik assigiinngisitaartumik annertoorujussuarmik uuliakoornerit suliarisinnaallugit annertussuseqartumik neqerooruteqarpoq.
Uuliakoornissamut upalungaarsimanermut pilersaarut pingasunngorlugu agguataagaavoq:
Annertussuseq 1 – uuliamik annikinnerusumik kuutsitsisoornermi: OSRL qillerutini imaluunniit angallatini tamaginni atortunik suliassamik aaqqiisinnaasunik ikkussuisimavoq.
Annertussuseq 2 – uuliamik akunnattumik annertussusilimmik kuutsitsisoornermi: OSRL Aasianni, Kangerlussuarmi aamma Nuummi suliassamik aaqqiisinnaasunik atortunik inissiisimavoq.
Annertussuseq 3 – uuliamik annertoorsuarmik kuutsitsisoornermi: OSRL Tuluit Nunaanni Southampton-imi umiarsualivimmit aallaaviusumit atortunik aallartitsissaaq. Umiarsualivimmit tassannga timmisartumik akuutissanik uumaatsunik, atortunik sulisunillu sumiiffimmut ajutoorfiusumut assartuussisoqassaaq. Uppernarsineqarpoq timmisartup assartuussisussap useqarluni sumiiffimmut qilleriviusumut orninniarneqartumut anngunnissaa annerpaamik nalunaaquttap akunnerinik 52-inik sivisussuseqassasoq.
Ilimanaateqanngitsoq pissagaluarpat, uuliakoornermik suli annertunermik atortunik sulisunillu pisariaqartitsiviusumik pisoqarluni, OSRL ingerlatseqatigiiffinnik assigusunik suleqateqarpoq. Suleqatigiinneq taanna Global Response Network-imik (GRN) taagorneqartumi ilaavoq.
Saliinissamut naammattunik aningaasaateqarnissaq qulakkeerniarlugu, uuliasiorfiutileqatigiiffiit – qillerinerminnik aallartitsinnginnerminni – pisussaaffimminnik tamaginnik akiliisinnaanissamut milliardikkaanik qularnaveeqqusiisussaapput sillimmasiissuteqartussaallutillu.
Eqqumaffigaarput ingerlatseqatigiiffiit upalungaarsimanermut pilersaarumminni atortunik Kalaallit Nunaanneereersunik atuisinnaassagunik pitsaassagaluartoq. Taamaattumik Namminersorlutik Oqartussat 2012-imi Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartumik uuliakoornissamut upalungaarsimanermut ingerlatseqatigiiffimmik – Greenland Oil Spill Response (GOSR) pilersitsipput. Ingerlatseqatigiiffimmut tunngaviulluinnartoq tassaavoq atortut Namminersorlutik Oqartussat Cairn Energy-mit 2010-imi aamma 2011-imi misissuilluni qillerinerannut atatillugu tigusimasai. Anguniagaavoq GOSR-imi atortut annertussusaat ukiuni aggersuni annertoorujussuarmik annertusineqassasut, taamaalilluni uuliasiorfiutileqatigiiffiit annertusiartortumik GOSR-ip atortui upalungaarsimanermut pilersaarumminni ilanngussinnaassallugit.
Allatut oqaatigalugu: Uuliakoornissaq pinngitsoorniarlugu sillimaniarluni iliuusissat sukannernerpaat Kalaallit Nunaanni malinneqarput – aammalu taamaakkaluartoq pisinnaanngitsoq pissagaluarpat, nunarsuarmi upalungaarsimanermut uuliakoornermi ajoqusiinerup annertussusaa minnerpaamiitilerlugu erngertumik pakkersimaarinneqataasussamut ilaavugut.
Allattoq Jens-Erik Kirkegaard, Inuussutissarsiornermut, Aatsitassaqarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq

Naalakkersuisoq Jens-Erik Kirkegaard-imut itisiliisumik apeqquteqarniarnermi:
Attaveqarfissaq Naalakkersuisumut allatsi Kirsten Enquist, mobilnr. 58 37 54