Isumasioqatigiinneq ”Greenland – Development EU Relations”

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq Karl Lyberth kiisalu EU-mi Aalisarnermut kommissæri Maria Danamaki pingaarnertut oqalugiartoralugit ulloq 28. junimi Bruxellesimi Nunatta Sinniisoqarfia isumasioqatigiissitsivoq ”Greenland – Development EU Relations”, tamatumalu kingorna Nunatta Inuiattut Ullorsiorneranut ulloq 21. junimut atatillugu ilassinnittoqarluni. Inuit 100-ngajaat aaqqissuussinermi iluatsilluartumi peqataapput.

Karl Lyberthip isumasioqatigiinneq aallartippaa, Nunatta siuariartorneranut nutaanik periarfissaqalernera aamma aningaasarsiornikkut attanneqarsinnaasumik ineriartornermut iluaqutaasumik atorfinnik nutaanik qanoq pilersitsisoqarsinnaanera pillugu saqqummiussilluni.

Oqalugiarnermini siunissami pinngortussanut inuussutissarsiutinut naleqqussarneqarsimasunik innuttaasut siunnerfeqartumik ilinniartitaanissaasa pingaaruteqarnera eqqaavaa.
Karl Lyberthip oqalugiarnermini erseqqissarpaa: “Aalisarneq EU-mut attuumassuteqarnitsinnut pingaarluinnarpoq. Aalisarnerulli saniatigut ingerlataqarfiit allat iluanni Nunarput EU-mut assigiinngissitaartumik aamma attuumassuteqarpoq. Maannakkut ilinniartitaanermut tapersersuisumik iluaqutaasumik isumaqatigiissuteqarpugut. Immikkoortumi tassani EU-p Nunatsinnut atassutiminik ilungersorluni ineriartortitsiniarnera tamakkiisumik tapersersorparput, tassa tamanna siuariartornitsinnut sunniuteqartussaammat. Angorusutarput tassaavoq EU-mut atassutigut aqqutigalugit ineriartorneq angussallugu.”

Imaani Susassaqarfinnut Aalisarnermullu Kommissærip Maria Danamakip EU-p Nunatsinnut peqatigisaqarnerani pingaarnertut ingerlataqartuunera eqqartorpaa.
Maria Damanakip aalisarnikkut Issittumilu naalakkersuinikkut ingerlatsinerit oqallisiginiarlugit Nunarput 2012-imi tikeraarpaa. Isumasioqatigiinnermi peqataanera paasinartumik ussassaarutaavoq.

Tamatuma kingorna Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffianni siulersuisuni siulittaasoq, Henrik Leth saqqummiussivoq, nunarsuarmioqatigiit susassareqatigiikkiartornerannut aamma aalisakkanik nunanut allanut niuernermi Nunatta qanoq naleqqussarsinnaanera eqqartorlugu.

Ilisimatusarfimmi rektori Tine Pars nunap naalagaaffittut ineriartortinneranut atasumik ilinniartitaanermi kulturip ilanngutitinnissaa eqqartorpaa.

Post. doc. Ulrik Pram Gad, ulluinnarni Københavnip Universitetiani Center for Avanceret Sikkerhedsteorimi sulisoq ”Nunasiaareernerup kingorna namminersortuulerneq: Kalaallit Nunaat Europap killinngusaani” pillugu saqqummiussivoq.

Isumasioqatigiinneq Kommissionip Ineriartortitsinermut Pisortaaneqarfiani Pisortaanerup tulliata Marcus Cornarop saqqummiussineranik naggaserneqarpoq. Ullumikkut ilinniartitaanermut tunngasunik aallussisumik EU Kommissionip Namminersorlutik Oqartussanik suleqateqarnera pillugu ilisimatitsivoq. EU-p ukiumut akiliutai 200 mio. koruuningajaapput.

Isumasioqatigiinneq ilasseqatigiinnermik naggaserneqarpoq, Nunatta 21. junimi Inuiattut Ullorsiornera malunnartinniarlugu ilassinninneq aallartillugu Royal Greenlandimi pisortaaneq, Mikael Tinghuus, suliffeqarfissuaq taassumalu tunisassiai naatsumik ilisaritippai.
Tassani peqataasut raajanik qaleralinnillu nunatsinniit nioqqutissiassanik nutaanik ooqattaarisinnaallutik.

Annertunerusumik ilisimatitsisoqarnissaanut Sinniisoqarfimmi pisortaq Lida Lennert attavigiuk +32 (0)22 33 0961 imaluunniit mailikkut: lsl@nanoq.gl