Kalaallit Nunaat ersarinnerulersitsivoq

Aatsitassarsiorfiutileqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni suliaqartut ullumikkorniit annertunerusumik akileraaruteqartalissanngillat. Kisianni akiliuteqartitsisarnermi allannguuteqartitsisoqassaaq. Aaqqissuusseqqinnissamut 2014-imi atuutilersussatut Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni saqqummiutissamaagaannut tamanna pingaarnersaavoq.

All. Jens Erik Kirkegaard, Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq

Tamanna erseqqissassallugu uannut pingaaruteqarpoq, pissutigalugu Maliina Abelsen-ip danskit aviisianni Politiken-imi allaaserisami ”Kalaallit Nunaat akileraarutit pillugit paatsiveerutsitsisutut isornartorsiorneqarpoq”, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut suliassaqarfimmi akileraartarnermut politikki pillugu nalornilersitsimmat.

Naatsumik oqaatigalugu royalty akuusutut ilaatilertussanngorlugu akileraarusiisarnermut ilusiliamik Naalakkersuisut suliaqarput. Ilusiliamut aallaaviuvoq ingerlatseqatigiiffiit unammillersinnaassuseqarnerisa aammalu Namminersorlutik Oqartussat isertitassaasa isumannaarneqarnissaat. Maannakkorpiaq tamanna qanoq ulluinnarni suliaqarnermi atuuttussanngortinneqarsinnaanersoq ingerIatseqatigiiffiit neriulluarnartumik oqaloqatigineqarput.

Aatsitassarsiornermut politikkitta aaqqissuuteqqinneqartussanngornera, allaaserisap pasinarsaarineratut ”akileraarutit pillugit paatsiveerutsitsiniartugut” takussutissaanngilaq. Tassanimi piviusumik pineqarpoq piffissaagallartillugu peqqissaarussilluta iliuuseqarniartugut aammalu ukiorpassuarni ileqqorisimasavut ingerlateqqinniarivut. 2004-imili ukiut tallimakkaarlugit aatsitassarsiornermut politikkerput iluarsaateqqittarsimavarput. Taamaattumik 2014-imi aatsitassarsiornermut politikkitta nutaamik aaqqissuuteqqinneqartussanngornera pissusissamisoorluinnarpoq.

Tamatuma saniatigut aaqqissuusseqqinnissat Inatsisartuni amerlanerussuteqangaatsiartunik akuerineqareerput – tamatigullu Siumut siuttuusutut inissisimasarsimavoq, tamanna pivoq 2004-imi aamma 2009-imi. Aammattaarli uanga kissaatigisorujussuuara aaqqissuusseqqinnissaq taamatuttaaq amerlanerussuteqaatsiartunit akuerineqassasoq, ilanngullugit illuatungiliuttut taaseqataassasut.

Aatsitassarsiornermut politikkimik aaqqissuusseqqinnerit tamaasa, aaqqissuusseqqinnerup akuerineqarnissaa sioqqullugu, annertoorujussuarmik piareersaanermik suliaqartoqartarsimavoq. Ammasumik ersarissumillu periaaseqarneq taamaattoq aamma massakkut suliaqarnermi atorneqassamaarpoq. Siunnersuutip saqqummiunneqannginnerani, Inatsisartunut ilaasortanit, tusagassiuutitigut, innuttaasunit, soqutigisaqartut kattuffiinit aamma NGO-nit siunnersuutip mumittaqattaalugu sammineqarnissaanut periarfissaqangaatsiassaaq.

Aatsitassarsiornermut politikki pineqartillugu ammasumik ersarissumillu ingerlatsinissaq Naalakkersuisut pingaartittorujussuuaat. Qanittumi qineqqusaarnerup nalaani aatsitassarsiornermut politikkerput pillugu ammasumik ingerlatsinissaq Siumup tungaaniit ersarissumik piumasaqaatigineqarpoq. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni illuatungiliuttut qularissanngilluinnarpaat aatsitassarsiornermut politikkerput pillugu aaqqissuusseqqinnissamut siunnersuuterput – matut tunorliit ikersisimasut aqqutiginagit – matut saarliit ammasut aqqutigalugit ingerlanneqarumaartoq.

Aatsitassarsiornermut politikkita aaqqissuuteqqinneqarnissaa pillugu oqaloqatigiinnissamut qilanaarpunga.