Issittumi Siunnersuisooqatigiit pillugit

DANMARK-ip, KALAALLIT NUNAAT-a AAMMA SAVALIMMIUT ISSITTUMI SIUNNERSUISOOQATIGIINNI SULEQATIGIINNERANNI PEQATAANERAT

Svenskit Issittumi Siunnersuisooqatigiinni siulittaasuutitaqartut maajip 15-ani 2013 Kiruna, Sverige-mi ministerit ataatsimiinnerat aaqqissuuppaat. Matumani Issittumi Siunnersuisoo-qatigiinni siulittaasoqarneq Sverige-p Canada-mut tunniuppaa.

Kalaallit Nunaata ministerit ataatsimiisinneqarneri sioqqullugu ministerit ataatsimiisinneqar-neranni peqataajumannginnini nalunaarutigaa, kiisalu Issittumi Siunnersuisooqatigiinni peqataanini tamaat unitsikkallarniarlugu siunissaq isigalugu Kalaallit Nunaannut akueriu-minartumik aaqqiisoqarnissaata tungaanut, tamanna sapaatip akunnerani qaangiuttumi oqallisaangaatsiarpoq, aamma danskit tusagassiorfiini.

Tamatuma kingunerisaanik danskit nunanut allanut ministeriat Villy Søvndal, Savalimmiuni lagmand Kaj Leo Holm Johannesen aamma Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunut siulittaasoq Aleqa Hammond Issittumi Siunnersuisooqatigiinni pisut pillugit erseqqissaassutinik nalunaaruteqarniarput:

• Issittoq nunarsuarmi soqutigineqalersimavoq pissutsinik arlalinnik tunngavilimmik: Siullertut silap pissusaata allanngoriartorneranik tunngaveqartumik Issittumut annertuunik kinguneqarsimavoq. Aappaattut Issittoq nunarsuaq tamakkerlugu sammineqalersimavoq. Tamanna tunngavigalugu Issittumi Siunnersuisooqatigiinni nunarsuaq tamakkerlugu soqutiginninneq takussaalerpoq, Issittumilu Siunnersuisooqatigiinni aalajangerneqartartut annertunerujartuinnartumik pingaaruteqalersimapput, aamma nunanut Issittup avataaniittunut.

• Issittoq pillugu soqutiginninnerulersimaneq tunuliaqutaralugu, nunat assigiinngitsut oqaluttuarisaanikkut immikkut ittumik periarfissaqalersimapput issittumi innuttaasut ineriartornerat tapersersussallugu, taakku piumasaat tunngavigalugit aammalu piujuartitsinissaq tunngavigalugu pisussamik.

• Ministerit Kirunami maajip 15-ani ataatsimiisinneqarneranni angusat annertuut naammassineqarput svenskit 2011-2013 siulittaasuutitaqarneranni piareersarne-qarsimasut, ilaatigut uuliamik maqisoortitsineq pillugu isumaqatigiissummik atsiuineq, tamanna tassaavoq aappassaaneertumik Issittumi Siunnersuisooqatigiinni peqataasunut pisussaaffiliisumik isumaqatigiissutaasoq. Tamanna siullermeertumik alloriarneruvoq issittumi nunat akornanni uuliamik mingutsitsisoqassagaluarpat qaninnerusumik aammalu sunniuteqarnerusumik suleqatigiissinnaanerannut tunngaviliisussaq. Aammattaaq nunat paaliornermik mingutsitsinerup annikillineqarnissaa pillugu suliniuteqarnissaq aallarnisarneqarpoq. Ataatsimoorussamik Arctic Business Forum-imik pilersitsinissamik suliniartoqalerpoq – suliffiit Issittumi ingerlataqartut akornanni attaveqaqatigiiffiusussaq. Maanna aamma Issittumi Siunnersuisooqatigiit ataavartumik allatseqarfeqalerput, taamaasilluni sulineq siunissaq isigalugu suli sunniuteqalerneruniassammat. Nunat pineqartut aammattaaq issittumi uumassusillit assigiinngiiaarnerat aammalu immat seernartunik akoqalersimanerat pillugit suleqatigiinnerup annertusarnissaa isumaqatigiissutigaat.

• Issittumi Siunnersuisooqatigiinni nunat ilaasortat aamma Issittumi Siunnersuisooqa-tigiinni alaatsinaatsutut aalajangeeqataasinnaanatik peqataasinnaasunik ilaasortaqalernissaq isumaqatigiissutigaat. Tamanna tunngavigalugu nunat amerlanerusut periarfissippai apeqqutinik Issittumi Siunnersuisooqatigiinni oqaluuserineqartunik tunngavissaqartumik soqutiginnittut peqataatinneqalernissaat.

Kalaallit Nunaata Kirunami ministerit ataatsimiisinneqarneranni peqataannginnissamik kiisalu Issittumi Siunnersuisooqatigiinni suleqatigiinnermut tamanut peqataanerminut unitsitsigallarnissamik aalajangernera pillugu, ataatsimoorluta tulliullugit taaneqartut erseqqissaaffiginiarpavut:

• Sivitsortumik ileqquliunneqarsimavoq, naalagaaffeqatigiinnermi nunat immikkoortui pingasut Issittumi Siunnersuisooqatigiit suleqatigiinneranni peqataasarnerat, aammalu naalagaaffeqatigiinnermi nunat immikkoortui pingasut naligiillutik Issittumi Siunnersuisooqatigiit ataatsimiinneranni sinniisuutitaqartarlutik assersuutigalugu ataatsimiiffiusumi issiaqataanikkut. Periuseq tamanna ukiuni marlunni kingullerni allanngortinneqarsimavoq. Ataatsimoorluta danskit, kalaallit savalimmiullu tungaannit piffissami sivitsortumi svenskit Issittumi Siunnersuisooqatigiinni siulittaasuutitaqartut paasitinniarsimavavut ileqquusup taassuma attatiinnarnissaata pingaaruteqarneranik, matumunnga ilanngullugu minnerunngitsumik nerrivimmi isumaqatigiinniarfiusumi inissanik pingasunik peqarnissaata qulakkeerneqarnissaa ataatsimiittarnerni ammasuni matoqqasunilu isumaqatigiinninniarfiusuni.

• Neriuutigaarput, sapinngisamik piaartumik toqqammaviliisoqassasoq, Kalaallit Nunaata Issittumi Siunnersuisooqatigiit sulineranni tamakkiisumik peqataaqqileqqissinnaanera pillugu – tamannalu pimoorullugu sulissutiginiarparput.

• Danmark-ip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu taamaattumik maanna Canada-miut siulittaasuutitaqartut peqatigalugit sulissutigaat naalagaaffeqatigiit Issittumi Siunnersuisooqatigiit suleqatigiinneranni sinniisuutitaqarnerisa siunissaq isigalugu iluarinartumik aaqqiivigineqarnissaa. Tamanna sapinngisamik piaartumik pisariaqarpoq, Kalaallit Nunaata suleqatigiinnermut peqataaqqilernissaa tunngavissinniarlugu, kingusinnerpaamillu Canadamiut siulittaasuutitaqartut 2015-mi Ministerit ataatsimiinnissaat sioqqullugu.

• Kunngeqarfiup tungaanit periarfissat tamaasa atorlugit suliniartoqarsimavoq, ileqquusup ingerlatiinnarnissaa pillugu, tamannami malillugu naligiissumik sinniisoqartitsisoqarsimavoq, suliniutillu tamakku ingerlateqqinneqassapput.

• Uatsinnut pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu, Issittumi Siunnersuisooqatigiinni sulinitsinni isumaqatigiissutigigutsigu, Issittumi inuit sallerpaatinneqassasut, taava aamma suliaqarnermi uatsinnut Danmark-imit, Kalaallit Nunaannit Savalimmiunillu sinniisuutitanut ima isumaqarpoq Issittumi Siunnersuisooqatigiinni naligiissumik peqataasinnaaneq, soorlu tamanna taamaassimasoq svenskit siulittaasuutitaqaler-nissaasa tungaanut. Uatsinnut assut pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu akuersaarnanngilluinnarmat Kalaallit Nunaat Savalimmiullu – issittumi nunatat 20 %-nit minnerunngitsumik angissuseqartut, Issittumi Siunnersuisooqatigiinni isuma-qatigiinniarnerni tamani toqqaannartumik peqataasinnaajunnaarsinneqarmata. Neriuppugut Canadamiut siulittaasuutitaqartut tamassuma ilungersunarnera paasissagaat, ataatsimoorlutalu ajornartorsiutip taassuma aaqqinneqarnissaanut akuersaarnartumik nassaarsinnaassasugut.

Naalakkersuisut siulittaasuanik Aleqa Hammondimik attaveqarumagaanni aqqutigineqassaaq tusagassiuutit pillugit ataqatigiissaarisuugallartoq Julie Rademacher, mobil 55 8878.