Naalakkersuisut Siulittaasuattut siullermeerluni

- Siumumi siulittaasup Aleqa Hammondip Sisimiuni 1. maji nalliuttorsiorpaa

1.maji ulloq tamatsinnut nuannersuuvoq pingaaruteqarlunilu – Aleqa Hamond–p ulloq taanna Sisimiuni ullorsiorniarpaa ilaatigut Qeqqata Kommuniani borgmesteri Hermann Berthelsen peqatigalugu.

Aleqa Hammond–p oqalugiaataa tigulaariffigalugu

”1. maj tassaavoq nunani tamalaani ersoqatigiinnermik ataatsimuussutsimillu kissaateqartut tamarmik nalliuttorsiorfiat. Ukiut tamaasa ulloq taanna qilanaarisarpara pissutigalugu ersoqatigiinneq ataatsimuussuserlu tassaammata politikkikkut sulininni aallaaviusut.

Tassami annertuumik suliffissaarusimaneq aningaasarliornerlu qaangerniassagutsigit, taava ersoqatigiinneq ataatsimoornerlu pisariaqartippagut.

Aningaasatigut naligiinngitsumik inissisimaneq annikillisissagutsigu taava ersoqatigiinneq ataatsimoornerlu pisariaqartippagut.

Aammalu inuiaqatigiit aalisartut piniartullu meeraannut nakorsaanerit meeraattulli assigiimmik periarfissaqartitsisut kissaatigigutsigit, taava ersoqatigiinneq ataatsimoornerlu pisariaqartippagut.

Tamannarpiaavoq Naalakkersuisunngortut nutaat tunngavigisaat. Siumumi ersoqatigiinneq ataatsimoornerlu oqaasiinnaanngillat – tassaappulli qinigaaffimmi matumani naalakkersuinikkut suliassami tigussaasumik siunnerfiit.

Isumaqarpugut ataatsimut kivitseqatigiikkutta annertunerpaanik angusassaqartugut.

Taamaattumillu naalakkersuisunngoqatigiit isumaqatigiissutaat qulequtserneqarpoq ”Nuna ataasiusoq – Inuiaat ataatsimoortut”. Tamatumanilu pitsaasunik tigussaasunillu tunngavissarpassuaqarpoq.”

Inuiaqatigiinni oqimaaqatigiissaarinermi malitassiaq

”Suliniutinik ullumikkorpiaq suliassaqartitsilertussanik aallarniinikkut suliffissaaleqineq akiorusupparput.

Sanaartugassat nunatsinnut tamarmut agguataarnerisigut nunarput tamakkerlugu ineriartortikkusupparput – illoqarfinnilu minnerni nunaqarfinnilu aalisakkat tunisat annertusitillugit.

Praktikkerfissanik ilinniartullu inissiaannik pitsaasunik qulakkeerinninnikkut inuussutissarsiutitigut ilinniagaqarfinni ilinniartunut atukkat pitsanngorsarusuppagut. Inuusuttut qaamasumik siunissaqarlutik nalunagu ullaakkut makittarnissaat pingaaruteqarpoq.

Piffissami aggersumi aatsitassarsiornikkut ingerlassanik ineriartortitsinissatsinni innuttaasut qitiutinneqassapput, tamannalu kikkulluunniit peqataanissaminnut tusarneqarnissaminnullu periarfissinnerisigut ingerlatissavarput.

Tamannalu aamma aatsitassat piiarneqartut uranitaqanngilluinnarnissaannik piumasaqaammik atorunnaarsitsigutta aammattaaq atuutissaaq. Innuttaasut pitsaasumik peqataasinneqarnissaat qulakkiissavarput, tamannalu avatangiisit ataatsimoorussatta, sillimaniarnerup pitsaasup tamattalu peqqinnissatta ataqqinerisigut pissaaq.

Tamannaavoq inuiaqatigiit oqimaaqatigiissut pilersinnissaannut malitassarput. Aammalu inuiaqatigiit namminersortut kiffaanngissuseqartullu, kulturitsinnik aallaaveqarlutik neriulluartut nutartertullu angutserlugit malitassarput.”