Ilinniarsimasunit ikiorserneqartassapput


Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq, Martha Lund Olsen, inersimasunik meeraanerminni kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimanertik pissutigalugu kingunipilutsitsisunik katsorsaasussanik angalasartussanik pilersitsiniarpoq.

Nunatsinni inersimasorpassuit meeraanerminni kinguaassiuutitigut atornerlugaasimapput, tamatumalu arlalitsigut nassatarisarpaa inersimasunngornermi inooqatigiissutsikkut tarnikkullu ajornartorsiuteqarneq. Taamaammat Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq, Martha Lund Olsen, ilinniarsimasunit katsorsarneqarnissamik neqeroorummik pilersitsiniarpoq, inuiaqatigiinni siamasissumik atuutilersussamik.

”Ukiorpassuarni kinguaassiuutitigut atornerluinerup pinaveersaartinnissaa aallutarisimavarput, nuannaarutigisinnaavarpullu Kalaallit Nunaat paquminartup kipitinnissaanut atornerluinerullu akiornissaanut tunngatillugu Issittumi nunani siuttunngorsimammat. Kisianni nassuerutigisariaqarparput ajornartorsiut akiussagutsigu pinaveersaartitsineq naammanngimmat, tassami kinguaassiuutitigut atornerlugaanerup arlalitsigut nassatarisarpai tarnikkut ajornartorsiuteqalerneq, ilinniarsimasunit ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsiviusoq”, Martha Lund Olsen oqarpoq.

Siunissami angalasartussat tassaassapput Ilisimasaqarfiullunilu Katsorsaasarfimmi Saaffimmi sulisut, taakkumi meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasunik ilaqutaannillu ilinniarsimasutut ikiorsiisartut, aamma tarnip pissusiinik ilisimasallit namminersortut.

”Anguniagaavoq ilaqutariit nukittorsarneqarnissaat. Inersimasut katsorsarneqarnissamik neqeroorfiginerisigut, ilaqutariittut inuunerminni nukissaqarnerulernissamut periarfississavagut. Tamatuma saniatigut katsorsaanerup amerlanerit sulilernissamut piareersarsinnaavai, taamatullu nutaat atornerluinerit pinaveersaartissinnaallugit. Pinaveersaartitsinermut nukippassuit naammattumik sunniuteqanngitsut atorsimavagut. Uanga misilittakkama ilagivaat katsorsarneqarneq iluaqutaasartoq”, Martha Lund Olsen nassuiaavoq.

Naalakkersuisunut ilaasortanngorlaap ”maanna suliniutissat” arlaqartut ullut 100-t siulliit ingerlanerini aallarnisarumavai, taakkununngalu ilaatigut ilaapput suliniutit meeqqanik inersimasunillu kinguaassiuutitigut atornerlugaasimanermik kingunipilutsitsisunik ikiorsiissussat. Taamaammat misissorneqassaaq, qanoq iliorluni sinerissami piffissami qaninnermi katsorsaanerit aallartissinnaanersut. Pilersaarutaavoq meeqqat inersimasullu Saaffiup suliassaasa ataaniilissasut.

”Isumaqarpunga utaqqinerput naammalersoq. Katsorsarneqarnissamik neqeroorutit piviusut pisariaqartippagut, innuttaaqataasut kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasut ingerlaqqeriarnissaannut periarfissiisut, aamma pisariaqartipparput inunnik isumaginnittoqarfiit suliassanik takkussuuttunik isumaginninnissaminnut nukissaqartilernissaat”, Martha Lund Olsen naggasiivoq.

Qanittukkut nalunaarusiaq ”Kalaallit Nunaanni inuusuttut akornanni atugarissaarneq – 2011” oqariartuuteqarpoq, nukappiaqqanik niviarsiaqqanillu kinguaassiuutitigut atornerluisarneq 2004-mi misissueqqaartoqarnerasulli suli qaffasitsigisoq.

Kinguaassiuutitigut atornerlugaasimanermik kingunipilutsitsinerit

Meeraalluni kinguaassiuutitigut atornerlugaasimanermik kingunipilutsitsinermut ersiutaasarput inersimasutut tarnikkut inooqatigiissutsikkullu ajornartorsiutit arlaqartut.


Kingunipilutsitsinerit takussaanerisut ilagaat posttraumatisk stresssyndrom (PTSD), annilaanganeq nikallunganerlu. Kingunipilutsitsinernut aamma ersiutaasinnaapput imminut naleqartinnginneq, takorluuisarnerit, timip kinguaassiuutinullu tunngasut ajornartorsiutiginerat, neriniarnermi akornuteqarneq, imminut ajoqusertarluni, imminorusulluni imaluunniit kinguaassiuuseraluni pissusilersornerit ikiaroornartunillu atornerluinerit.

Meeraallutik kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasut tamarmik inuusuttuunerminni inersimasunngornerminniluunniit kingunipilutsitsisanngillat. Annermik makku apeqqutaasarput:

Atornerluinerup qanoq issusia – atornerluineq sakkortunerutillugu kingunipilutsitsilernissap ilimanassusia annertusiartortarluni
Atornerluinerup attuumassuteqarneq – atornerluisoq qanigisarigaanni kingunipilutsitsilernissaq ilimanarnerusarpoq
Sivisussuai- atornerluineq sivisuumik pisimatillugu kingunipilutsitsilernissaq ilimanarnerusarpoq
Saniatigut meeraatilluni atugarliorsimaneq apeqqutaasinnaavoq. Kingunipilutsitsinerit pisuni assiginngitsuni piffissanilu assigiinngitsuni takkussinnaapput, ataavartuusariaqaratillu. Toqusoqarnera, naartuneq, avinneq assigisaallu kingunipilutsitsinerit ilaanni ajornerulersarnerannut pissutaasinnaapput, ilaannili immaqa ersarippallaartaratik.

Kingunipilutsitsinerup tarnikkut inooqatigiissutsikkullu nassatarisai sulinermut, ilaqutariinnemut ikinngutinullu naleqqiullugu ajornartorsiortitsilersinnaapput.

Tunngavik: Socialstyrelsen