Ukiortaarsiorluni Ilasseqatigiissitsinermi oqalugiaat

Naalakkersuisut Siulittaasuat Kuupik Vandersee Kleist-ip Januarip qulingiluaanni 2013-mi Ukiortaarsiorluni Ilasseqatigiissitsinermi oqalugiaataa


Nuannaarutigeqisannik tamassi tikilluaqquniarpassi ukiortaarsiornermut matumunnga

Ilasseqatigiissitsineq tassaavoq naalakkersuisoqatikka uangalu assut pissangalluta qilanaarisartagarput tassaammammi ilissinnik naapitsinissatsinnik: danskit naalakkersuisui, folketingi kiisalu danskit inuussutissarsiortui innuttaasullu, danskit ilaquttatut isigisavut sinnerlugit maani najuuttut, minnerunngitsumilli aamma nunat allat aallartitai.

Ukioq 2012 kingumut qiviarukku, taava ima oqanngitsoorusunngilanga: Ukioq pikkunaq! ( a’ as’saa’ ).

Suliniutit annertoorsuit pillugit sinaakkutissatut inatsisissatut siunnersuutitta malitsigisaanik, nunani assigiinngitsuni suliariumannittussiuussisinnaaneq aammaanneqarpoq, ukioq 2012 tassaavoq soqutiginartunik ilaatigullu aalassannartumik oqallittarnermik ulikkaartoq. Nunatsinni sakkortuumik oqallinnerit allaat maani Danmarkimi ungaseqisumi akisuanertaqarput annertoqisumik tusagassiutitigut sammineqarnermigut oqalliffigineqarnermigullu.

Tamanna tunngavigalugu iluarisimaarnartumik decemberip arfineq aappaanni Inatsisartuni inatsit allalu inatsit attuumasutilik aalajangiiffigigatsigu. Maanna pingaaruteqartumik sinaakkutitut inatsisiliorpugut taamaasilluni maanna pinngortitami annertuunik isumalluutinik atuinissamik qinnuteqaatit suliarisinnaanngoratsigit. Tamanna aningaasarsiornitta assigiinngitsunut siammarnerunissaanik kinguneqassaaq taamaasillunilu aningaasarsiornerput patajaannerulersissallugu.

Naak nutaanik suliffissualiorsinnaanermut periarfissat pissanganaraluartut immami isumalluutinik nungusaataanngitsumik atuineq Kalaallit Nunaannut suli annertuumik pingaaruteqarput. Avammut tunisassiatsinnit immamit isumallutineersut 90 % sinnerlugit annertussuseqarput. Ukiuni untritilikkaani Sassuma arnaa inooqatigilluarsimavarput. Pisarisartakkavullu ilisimatuut siunnersuinerannit tunngaveqartut nungusaataanngitsumik piniarnertut taasariaqarput. Tamanna aamma arfanniarnermut atuuppoq sulilu Nunanit tamanit arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliaata siunnersuineranik tunngaveqartoq malillutigu.

Suliniutinik annertoorsuit pineqartillugit immineereerpoq taamaattunik aallartitseriartoqarsinnaannginnera pisariaqartitanik sulisorigallagassat avataaneersut nunatsinnut tikisinneqarsinnaaneri najugaqarallarsinnaanerilu qulakkeerneqanngippata. Danskit nunanit allamiut pillugit inatsisaannut maanna atuuttumut allannguutaasussamik siunnersuutissaq folketingimi qaammatini tulliuttuni saqqummiunneqassaaq.

Suliniutinut annertoorsuarnut inatsimmut atatillugu, ilaatigut amiilaarnartumik, silarsuullu aserulerneranut assersuunneqarsinnaasumik nunatsinni pissutsit tusagassiutini eqqartorneqaleraanga atuaraangakkit ilisarisinnaasannginnakkit nassuerutigissavara.
Erseqqissaatigilara inatsit pineqartoq Nunatsinnut siunissamilu ineriartornissatsinnut pingaaruteqartorujussuummat.

Taamaattumilluunna assut nuannaarutigigiga, inatsississaq sukumiisumik oqallisigineqareerluni, Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartunik akuersissutigineqarmat. Oqimaaqatigiissumik ineriartortitsinissamik siunertaqarnissatta pingaaruteqassusia eqqummaariffigilluinnarparput.
Qanorli iliussanersugut iliussannginnersugulluunniit allaniit ilitsersorniarneqaleraangatta, nunanisut allamisulli nunasiaasimanermik oqaluttuassartalittut misikkarissorujuussuvugut.

Kalaallit Nunaat annertunerujartortumik nammineq aalajangiisaler-nissaminik imaluunniit nammineq naalakkersulernissamik neriuuteqarpoq, soorlu taamatorpiaq Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsitmi allaqqasoqartoq, piumavarpullu pisinnaatitaaffigivillugulu nammineq aalajangiisinnaanermut pisinnaatitaanitta atornissaa Danmarkimillu peqateqarnermi naligiittut inissisimanermik angusaqarnissarput. Taamaattumik tupaallaataavallaartariaqanngikkaluarpoq Namminersorneq pillugu Inatsit malillugu ulluinnarni inuunitsinni nammineq aalajangiinissamut pisinnaatitaaffipput ilumoorullugu atortaratsigu. Ilisimatikkusuppassili oqaaseq ”avissaarneq” tassaaneq ajormat ullaakkut iteraangama siullertut eqqarsaatinniittartoq. Nammineq aalajangiinissamut pisinnaatitaaffimmik atuinerput, akisussaaffiillu tamatuma malitsigisai pingaanerungaarput uatsinnut, Danmark-ip Kalaallit Nunataalu akornanni siunissami inatsisinik tunngaviusunik attuumassuteqartunik eqqarsaasersornissaminngarnit ……matumanilu puigussanngilavut qatanngutivut, anguit arnallu, savalimmiormiut.

Danmarkimik sivisoqisumik oqaluttuarisaanermik ataatsimoorussaqarpugut patajaatsumillu ataqatigiiffeqarluta. Tamanna tunngavigalugu Danmarki uparuarneqarsinnaanngitsumik ”unammilleqatigiinnermi iluaqutissaqarpoq”, ineriartortitsilluni suliniuteqarneq pineqartillugu. Suli Danmarkilu oqaluttuarisaanermik ingerlatseqatigiissaagut uummaarissumik, siumut isigisumik, ilaqutareeqatigiinnermi pisuunngortitsisumik sinaakkuteqartup iluanni.

Ukiuni siuliinisulli 2012 tassaavortaaq Issittumi, Atlantikullu Avannaani, EU-milu ikinngutitsinnik sanilitsinnillu suleqatigiissutitsinnik isumaqatigiissutitsinnillu nutarteriviusoq. OLT-p kattuffiani siulittaa-suunitta nalaani EU-p nunat aamma naalagaaffiup immikkoortortai imarpiit ikaarlugit inissisimasunut tunngasunut angusarisimasavut iluarisimaaqaavut. Aammattaaq nuannaarutigivarput EU-p aallartitaannik 27-nit tikeraarneqarnerput.

”nunat attaveqarfitoqqatta” saniasigut, nunanik allanik atassuteqarnivut siuarsarlugillu annertusaavigeqqippavut:

2012 septemberimi pingaarteqisannik nuannaarutigeqisannillu Kunngiitsuuffiup Korea-p Præsidentia, Lee Myung-bak, aamma Korea-p nunanut allanut ministeria, kiisalu Ilisimasanut aningaasaqarnermut ministeri Kalaallit Nunaannut tikeraarneranni tikilluaqquaqquvakka. Tikeraarneq isumaqatigiissusiornernit kinguneqarpoq, tikeraanerullu ersersippaa siunissami suleqatigiissutigisinnaasatsinnik soqutigisaqaqatigiittugut assersuutigalugu ilisimatusarnikkut, ilinniartitaanikkut aamma pisuussutinik uummaatsunik sillimatitta iluaqutiginiarnissaannut. Aammattaaq 2012 decemberimi akisillunga Korea-mut tikeraarpunga, nunatsinni inuussutissarsiortut kultureqarnikkullu aallartitaat peqatigalugit. Korea-mi naalakkersuisunut aamma Korea-mi inuussutissarsiortunut ilisimatusarnermilu suliaqartunut qamannga pisumik qujaniarnera ingerlatissavara angalaqatinnut uannullu tikeraarnitsinni qanilaartumik inussiarnisaarfigineqarnitsinnut.

Ukiup ingerlanerani uatsinnut Kalaallit Nunaamiunut tikeraarsimasusi tamassi qujaffigerusuppassi, aammalumi qaaqqusissutinut amerlasuunut tigusarsimasatsinnut qujanaq, ajoraluartumilli tamaasa ornissinnaasarsimanngilavut piffissaaleqineq pissutigalugu. Qularutigissanngilarsi tikeraartarnisi qaaqqusisarnisilu, kiisalu nunat amerliartuinnartut Nunatsinni aallartitaqalernissaminnik aalajangertarnerat annertuumik uatsinnut qiimmassaataasumik kinguneqartarmata.

Danmarkimi inuiaqatigiinni kikkuungaluartunik suminngaanneeraluar-tunillu, aamma nunani avannarlerni inuiaqatigiinni, issittormioqatigiinni, europamioqatigiinni kiisalu nunarsuarmioqatigiinni Nunatsinnut soqutiginninneq suleqatiginninnissamillu piumassuseqarluarneq annertoqaaq – tulluusimaarnaqaluni – aamma annertuumik qiimmassaataalluni. Tamanna ilissinnut qujassutiginiarpara.

Asasakka ikinngutikka – naggasiutigilara 2012-mi suleqatigiilluar-simanerput nersualaarlugu qujassuteqarfigalugulu – ukioq taanna – ”pikkunartup ukiua” . Pitsaanerpaanik angusaqarnissassinnik kissaallusi ukiortaami pilluaqquassi.