Aatsitassarsiornermi unitsitsigallarnissaq Kalaallit Nunaata kissaatiginngilaa

Nunatsinni aatsitassarsiornissanut tunngasunik ineriartortsitsineq pillugu danskit folketinngianni illuatungiliuttunit ulluni kingullerni saqqummiunneqartartut Naalakkersuisut ullumi oqaluuseraat.

Pisortanit pigineqartumik aatsitassarsiornermut danskit aningaasaateqarfissaannit, nunatsinni aatsitassarsiornermi ineriartortitseqataallunilu aningaasalersueqataasussamik, pilersitsinissamut isuma folketingimi partiinit arlalinnit tapersersorneqartoq Kalaallit Nunaata tungaanit maluginiarneqarpoq.

Nunarsuatsinni niueqatigiinneq, ammasumik, naligiimmik, piumasaqaatinillu erseqqarissunik tunngaveqartoq Danmarkip Kalaallit Nunaatalu tapersersorpaat. Isummat tunngaviusut tamakku Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata isumaqatigalugit nunarsuarmioqatigiinni oqallittarfinni assigiinngitsuni saqqummiuttareerpaat. Kingullerpaajuvoq Nunatta EU-llu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaat ”letter of intent”, tassani isummat tunngaviusut pingaarnerit tassaallutik illuatungeriit tunngaviusumik isumaqatigiimmata ammasumik killilersugaanngitsumillu niueqatigiittoqassasoq, matumanissaaq isumaqatigiissutaalluni nunanik allanik pituttuisunik immikkut ittunik isumaqatigiittoqassanngitsoq.

Danskit nunatsinnut aningaasaleeqataarusunnerat Naalakkersuisut tikilluaqquvaat, aamma aatsitassarsiornermut tunngasunut, uuliasiornermi gassimillu ujarlernermi DONG-ip Mærsk-illu peqataaffigeriigaanni.

Periuseq tunngavippiaasoq tassaavoq nunatsinni aatsitassarsiorniarnermut aningaasaliissutissat tamarmik unammilleqatigiilluni aningaasarsiornermi naliginnaasumik niueqatigiinnerni piumasaqaataasartut tunngavigalugit pisassasut. Tunngaviit taakku aallaavigalugit danskit aningaasaliisarfissaa aatsitassarsiorfiutileqatigiiffissaalu nutaassaq Kalaallit Nunaata tikilluaqqukutsuussavaa.

Isummersorfiginngilarpulli danskit piginneqatigiiffissaani taamattumi piginneqataassutinut aningaasaliissutit pisortanit namminersortunilluunniit pigineqarnerat qanoq agguataarneqassanersoq.

Erseqqissarneqassaartaaq selskabimik taamaattumik pilersitsiniarluni suliniut aallartinneqassagaluarpalluunniit, aatsitassarsiorniarnermi nunatsinni suliat unitsinneqarallarnissaat Kalaallit Nunaata kissaatiginngimmagu. Suliniutimmi unitsinneqarallassagaluarpata selskabit Kalaallit Nunaannit Danmarkimillu peqatigiittumik qaaqquneqarlutik aatsitassarsiorfissaminnik ineriartortitsinerminnut millionilikkaanik aningaasaleereersimasut eqqarsaatigalugit nunatta uppernassusia aserorluinnarneqassaaq.

Suliniutinut annertoorsuarnut inatsimmi, Inatsisartuni akuerineqaqqammersumi, ilaatigut aalajangersarneqarput aatsitassarsiorfinnik pilersitsinissamut sinaakkutissatut piumasaqaatit. Danskit kalaallillu naalakkersuisuisa ataatsimoorlutik erseqqissumik oqaatigereerpaat naalagaaffeqatigiinnerup nunarsuarmioqatigiinni ILO-mut pisussaaffii, matumanissaaq kiffaanngissuseqartumik peqatigiiffiliorsinnaatitaaneq, ataatsimoorussamik isumaqatiginninniarsinnaatitaanerit, tunngaviusumik isumaqatigiissuutaasut, suliniutinut annertoorsuarnut inatsisip tamaasa naammasseriigai.

Suliniutinut annertoorsuarnut inatsimmi piumasaqaataavoq akissarsiat atorfinitsinneqarnermilu atugassaritinneqartut akuerineqarsinnaasuunissaat. Inatsimmittaaq piumasaqaataavoq akissarsiassat minnerpaaffissaat Kalaallit Nunaanni akissarsiat ilisimaneqartut minnersaannit appasinnerussanngitsoq, nunanilu Europap kitaaniitunit arlalinnut naleqqiullugu qaffasinnerujussuulluni.

Sinaakkutaasumik piumasaqaatit taakku piumasaqaatillu allat pisariaqarluinnartuupput nunatsinni aatsitassarsiornikkut suliffissuaqarnikkullu suliniutit nunarsuatsinni suliniutinut allanut assigusunut unammillersinnaassuseqassappata, pingaartumik Europamiittunut Amerikamilu avannarlermiittunut. Nunatsinni sinaakkutaasumik piumasaqaatinut suliffissuaqarfinnut neqeroorutaasunut Danmarkimi oqallinneq qulalersitsivoq. Danskit kalaallillu aatsitassarsiornermut politikkiannut, ukiuni qulikkaani arlalinni ingerlanneqareersumut tamanna toqqaannartumik ajortisaarutaavoq.

Selskabinik pisortanik pigineqartussanik pilersitsisoqaraluarpalluunniit tamatuma allanngortissinnaanngilaa Kalaallit Nunaanni suliniutit nunarsuatta sinnerani suliniutinut assigusunut unammillersinnaasariaqarnerat. Pisortanit tapiiffigineqarnikkuinnaq ingerlasinnaasunik suliniutinik aallartitsiniartoqarsinnaanera akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq.

Danskit selskabissaannik nutaamik pilersitsiniarluni isummersornermi pingaaruteqartoq ataaseq eqqarsaatigineqarsimanngilaq: tassalu pisisussaq. Aningaasarsiornikkut ineriartortitsinissami naammanngilaq aatsitassat nunamiit qallorneqarnissaat. Aammali piserusuttoqartariaqarpoq, akinik nunarsuatsinni unammillersinnaassusilinnik akileerusussuseqartunik. Aatsitassarsiorluni ineriartortitsivissamik danskit selskabissaanut piumasaqaatissat taakku aamma atuutissapput.

Nunanit allamiut nunatsinnut suliartorsinnaanissaannut inatsisip allaffissornikkut eqaannerulersillugu annikitsumik allannguutissaa Folketingimi isummerfigineqartussaq Danmarkimi nunami imminermi pissutsinut qinngasaarunnermi sakkuliuttariaqanngitsoq Naalakkersuisut isumaqarput,. Taamaasiortoqarnissaannut suliaq pingaaruteqarpallaaqaaq. Taamaattumik Naalakkersuisut kajumissaarutigerusuppaat Namminersorneq pillugu inatsit ataqqillugu kalaallit inatsisartuini demokratiskiusumik aalajagikkat tapersersorneqarnissaat, taamaattumillu nunani allamiut pillugit inatsisip allannguutissaa akuersaarneqarluni.

Danskit aatsitassarsiorfiliutileqatigiiffissaannik nutaamik selskabiliornissamut siunnersuummi Naalakkersuisut oqaloqatigineqarsimanngillat. Tamanna eqqarsarnarpoq, Namminersornermik aaqqissuusinerup anersaavanut akerliummat, tassami suliassani tiguneqareersuni Nunarput inatsisiliortuullunilu inatsisinik atortitsisuummat. Naalakkersuisunik oqaloqateqarnissamut periarfissaqarluarsimagaluarpoq, tassami qaammammi uani Folketingimi partiinik oqaloqateqarusullutik Naalakkersuisut ataatsimeeqateqarumasimammata, ilaatigut suliniutinut annertoorsuarnut inatsisip imaanik isumaanillu nassiuiaassuteqarusullutik. Partiili ataasituaq saaffiginnissummut akissuteqarsimanngilaq, tassalu Dansk Folkeparti.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Kuupik V. Kleist, Naalakkersuisut siulittaasuat.