Ukiortaami oqalugiaat 2013

Nytårstale 2013 af Kuupik Kleist

Kuupik Vandersee Kleist, Naalakkersuisut siulittaasuat

Asasakka inuiaqatikka, asasakka nunatsinniittut tamassi.

Ullaaq ukioq nutaarluinnaq qaavoq. Taartup pissaaneruffia qaangiuppoq. Ukiumi nutaami ajunngitsunik tamanik ukiortaami kissaappassi.

Neriuppunga juullikkunni ullut tamatsinnut timikkut tarnikkullu qasuerluarsimanermik tunisisimassasut, aammalu immersorluarneqarsimassasugut ukiumi nutaami naapitassatsinnut nakooqutigisassatsinnik.

Ukiumut qaangiuttumut ullunullu atorsimasatsinnut tamanut qujassuteqarfigaassi.

Ukioq nikeriarfiusoq

Ukioq 2012 nunatta oqaluttuarisaanerani ukiut immikkuullaarissut nikeriarfiusullu ilaattut eqqaamaneqartussanngorpoq.

Tassami qangarsuarli eqqartorneqartuartarsimavoq nunatta suliffissuaqarnikkut ineriartortinneqarnissaa. Tamatumali angunissaata tungaanut aqqut takisimavoq aatsaallu 2012-imi pimoorussilluni naalakkersuinikkut alloriartoqarluni.

Matumani soorunami eqqarsaatigaara ulloq decemberip ulluisa arfineq aappaanni inatsit nutaaq aalajangiunneqartoq, nunatsinni suliniutinut annertoorsuarnut aatsitassarsiornemilu ingerlatanut sinaakkutaasussanngortoq. Inatsisitaarnikkut nunatta pisariaqavissortumik aningaasarsiornikkut nutaanik ingerlatsiviulernissaa taamaalilluni inatsisitigut tunngavissinneqarpoq.

Aatsitassarsiornermit suliniutinillu annertoorsuarnit inuiaqatigiit kalaallit annerpaamik neriuutigisatsitut isertitaqarsinnaanissaat qulakkeerniarlugu suliuarpugut. Aatsitassanut inatsisitsigut maanna atuuttukkut pitsaasumik aallaavissaqarpugut. Ilutigalugu pisariaqarpoq ilisimasanik pitsaanerpaanik atorluaanissarput Nunatta isertitassaminik siunissami annaasaqarsinnaanera pinngitsoortinniarlugu. Taamaattumik Naalakkersuisut aalajangerput immikkut ilisimasalinnik nunarsuarmioqatitsinnik inuttalimmik suleqatigiisitaliorniarlutik, isertitassanik pitsaanerpaamik nakkutilliinissamut nunatsinnut ataavartumik siunnersuuteqartartussanik.

2012 aamma ukiuuvoq 2025-mut pilersaarummik Naalakkersuisut saqqummiussiffiat:” Siunissarput – illit uangalu akisussaffipput”, tassani saqqummiuppavut siunissami Nunarput nukittooq qanoq qulakkeerniarneripput, ilanngullugu qanoq iliorutta atugarissaarneq akissaqartittuaannarsinnaaneripput. Suliffissuarnimmi nutaanik qanorluunniit ineriartortitsitigigaluarutta aqqissuusseqqinnissat pisariaqarput, siunissami atugarissaarnissatta akissaqartittuaannarnissaanut qulakkeerinnittussat. Taamaattumik ukioq 2012 aamma tassaavoq pingasoqiusamik - sulisitsisut sulisartullu kattuffiinik - oqaloqatigiinnernik aallarnisaaffiit. Suliamut tassunga qujavunga.

Ukioq 2012 aamma naalakkersuinikkut allatigut nikeriarfiuvoq.

Ungasinngitsukkut paasinarsivoq nunatsinni suliffissaaleqisut amerliartornerat kiisami uniinnarani allaat kinguariartulersimasoq. Tamanna assut nuannerpoq tusarlugu, nalunngilarpummi suliffissaaleqinerup kinguariartornera aningaasaqarniarnerup nakortikkiartorneranut tikkuutaagajuttartoq.

Tamannali naammanngilaq. Suliffissat nutaat suli amigaataapput, tamakkulu pilersinniarlugit 2013-imiit suliffeqarnermut pilersaarusiarput annertusaavigalugu nangissavarput, aammalu Suliffeqarnermut Siunnersuisoqatigiit sulilersillugit.

Aalisakkat qaleruallillu silarsuarmi niuffaffinni akigissaarnerat qujanartumik suli taannaavoq, sinerissami aalisakkerivinnik ataasiakkaanik aallartitsinissamut periarfissaqalersimavoq, taavalu ukiut sisamat-tallimat kingulliit ingerlaneranni aalisartut ataatsimut isigalugit isertittagaat qujanartumik qaffariangaatsiarsimallutik.

Kommuninik aammalu KANUKOKA-mik suleqateqarnerput ukiumi qaangiuttumi angusaqarfiulluarpoq. Kommunini inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinerit assigiinngitsut uaguttaaq tulluusimaarutigaagut, kiisalu siunissaq isigalugu nungusaataanngitsumik ineriartortitsinermi suliniutigineqartut ilippanaateqartut tamaasa nersualaarutigerusullutigit.

Ukiulli qaangiuttup ukiutut nikeriarfiusutut taanissaanut patsisaasoq alla tassaavoq nunatta nunat tamat akornanni qitiusumik inissisimalernera. 2012 taamaasilluni nunat tamat akornanni nunatta pitaruffiatut oqaatigisariaqarpoq.

Nungusaataanngitsumik aalisarnermut ikaarsaarneq

Aalisarneq pillugu inatsisit aqutsinerullu nutarterneqarnerat suli naammassinngilaq, naammassisariaqalerpoq.

Naluneqanngitsutut inatsisip tamatuma nutarternerata annertunerpaartaa tassa piareeqqavoq inaarsarneqarnissaalu kiserngorulluni. Pilersaarutigaarput aalajangiivigisassat kinguleruttut ukiup 2013-ip ingerlanerani naammassissallugit.

Tamatuma tungaanut aalisarnerup iluani pissutsit piviusut paaseqatigiissutigineqarnissaat pisariaqartipparput. Pissutsit aalisarnermut tunngasut suli ilaqarput oqaloqatigiilluarnikkut itisilerneqartariaqartunik, tamatsinnit akuersaarneqarsinnaasumik naapiffissarsiorluta.

Aalisartut kattuffii, sulisartut, sulisitsisut aammalu soqutigisaqaqatigiiffiit susassaqartut taamatut qanimut suleqatigalugit suliarput nangissavarput.

Nunap pissarititaanik atorluaanerunissaq

Aalisarnerup nutarteriffigineqarnissaa ukiorpaalunni sammereersimallugu maanna tullinnguuppoq nunalerinerup nutarteriffigineqarnissaa.

Savaatillit illuutaat ikinngitsut pisoqalivallaarsimapput, taamatuttaaq maskiinat atortorisaat. Savaatilikkormiut ilaat imminut akilersinnaaqqartumik ingerlapput, kisianni tassa kikkut tamaasa atorfissaqartippagut nunalerinermik siuarsaaniarnitsinni.

Taamaammat nunalerinerup ukiuni tulliuttuni aaqqissuussaasumik ineriartortinneqarnissaa anguniarlugu Nunalerineq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsivugut.

Ataatsimiititaliarsuaq ilaatigut makkuninnga suliaqartitaassaaq:

1) Nunalerineq nutaaliaasoq aningaasarsiornikkullu imminut napatissinnaanerusoq, kiisalu

2) Nunalerineq nunatsinni nammineq nerisassatigut pilersornitsinnut akuulluartoq nersutaatit neqaannik tunisassiorneq kisiat eqqarsaatiginagu, aammattaarli naatitanik amerlanerusunik tunisassiorneq eqqarsaatigalugu.

Ataatsimiititaliarsuaq ukioq 2013 tamaat peqissaarluni sulissaaq 2014-milu upernaakkut suliaat Naalakkersuisuni Inatsisartunilu sammineqarsinnaalissalluni. Siornertarineqarpoq aningaasaqarnermut inatsisissap 2015-imit atuutilersussami aningaasaliissutissanut tunngasortaai sammineqarumaartut.

Uiggiullugu oqaatigilara imartatta pissarititaanik, pingaartumik puisit amiinik, pimoorullugu atorluaanerunissaq siunertaralugu tunitsivissanik nutaanik nassaarsiornerput ingerlakkatsigu. Kinamut aamma Korea Kujallermut attaveqalernigut assorsuaq isumalluarnartoqarput nuannerlutillu. Isumaqarpunga Kangia sammissallugu pissutissaqarluartugut, taakkuuppummi nunarsuarmi naalagaaffiit aningaasarsiornikkut siuariartornerpaasa ilaat.

Ineriartornerup toqqammavia

Ullumi januarip aallaqqaataani inatsiserpaaluit atuutilersut ilagaat atuartitaaneq ilinniartitaanerlu pillugit inatsisit nutaat.

Taakkunannga pingaarnerpaatut taarusuppara meeqqat suli atualinngitsut pillugit inatsit.

Meeqqat suli atualinngitsut maannakkornit pitsaanerusumik ikorfartorneqartaleqqullugit pingasuleereersimasut tamarmik perorsaasunit peqqissaasunillu misissorneqartalissapput, kiisalu meeqqat tallimmereersimasut tamarmik atualernissamut inerisimassusiannik misilitsinneqartalissallutik.

Meeqqat atuarfiat suli pitsaanerujussuusariaqarpoq. Tamatuma angunissaanut suliniutit pioreersut pikkoriffiginerusariaqarpagut, aammalu ilitsersuisarneq nukittorsarlugu. Eqqaamajuassavarpummi minnerunngitsumik meerartatsinnut inuusuttuarartatsinnullu, eqqortumik piffissaagallartillugu ikorfartuineq nalitoorujussuummat.

Periarfissaq manna iluatsillugu NAKUUSA Youth Forummikkut nersorusuppakka. Ukioq 2012 tassa aamma eqqaamasalissavarput oqaatsit tusaqqoornartut pissutigalugit, tassa ”suli anaanamik, suli ataatamik”. Anoraannguatut nillaarissutut ilutsinni sunniuppusi, inuit uisippasi qularinngilaralu nipersi qaqqat akornanni sivisuumik akisuajumaartoq.

Neriuppugut alligussi siulissinnit amerlanerungaarlusi ilinniagaqartalerumaartusi. Tamanna anguniarlugu kollegianik nutaanik sanaartortitsileruttorpugut ilinniarfiillu ilaat allileriffigalugit.

Ullutsinni allamiut oqaasiinik kulturiinillu ilisimasaqarnissaq pingaaruteqaleriartormat nunanut allanut oqaatsinik ilinniariartortarnerit efterskoleriartarnerillu periarfissarissaarnerulersissavagut. Neriuppugut neqeroorutit taamaattut amerlasuunit soqutigineqassasut atorluarneqarlutillu.

Matumani ilanngullugu eqqaasariaqarpoq malunnartumik inuit namminneq peqqinnerunissaminnut akisussaanerulersimanerat, aamma ilaquttaminnut atugarissaarnerulersitsinissaq nukissaqarfigiumallugu amerlasuut katsorsartinneq aqqutigalugu inuiaqatigiit akornanniileqqittartut annertuumik ajugaasimanerannik nersualaagassaapput. Maligassiuivusi.

Siunissaq pillugu sulivugut

Naalakkersuisuni sulinitsinni pingaarnerpaatut aalluppagut ilinniartitaaneq, suliffeqarneq atugarissaarnerlu, taakkunatigut nukittorsartariaqarnerput saneqqunneqarsinaanngimmat.

Tassa inuusuttut isumalluarnartut, suliffiit ataavartut aammalu inuiaqatigiit nammaqatigiinnermik peqatigiinnermillu toqqammaveqartut.

Siullermik sulissutigissavarput suliffissaaleqisut suli ikileriaqqinnissaat. Kommunit, sulisoqarnermi kattuffiit suliffeqarfiillu namminersortut tamatumani suleqataapput. Suliffeqarneq pillugu pilersaarusiarput 2018-ip tungaanoortoq sakkussatsialattut assut isumalluarfigaarput.

Aappassaanik sanaartorneq kommunit suleqatigalugit nunarput tamakkerlugu siammarnerussavarput. Ilisimaneqartutut inissaaleqinerujussuaq suli atuuppoq, pingaartumik Nuummi. Taamaammat qularnanngivissumik 2013 sanaartornerup tungaatigut aamma ulapaarfiussaaq.

Pingajussaanik neriuutigaarput Qeqertarsuatsiaat eqqaanni aammalu Killavaat Alannguani aatsitassarsiorfeqalissasoq. Ilumoorpoq nunarput pisuussuterpassuaqarmat, tamakkuli qallorneqanngikkunik atorluarneqanngikkunillu, sumulluunniit iluaqutinngorsinnaanngillat.

Sisamassaanik mittarfiliornissat aammalu umiarsualiviliornissat pillugit Inatsisartut toqqammavissaat peqqissaarullugit piareersaleruttorpagut. Suliat imaannaanngillat, taamaammat Inatsisartut ataatsimiititaliaat susassaqartoq qanimut suleqatigalugu tamakku ingerlatissavagut.

Angallannermut assartuinermullu tunngatillugu suliniutit ullumikkut inerisimanerpaat tassaapput Nuummi umiarsualiviup allineqarnissaanik pilersaarut aammalu Qaqortumi mittarfiliorsinnaanermik piareersaatit.

Tallimassaanillu sinerissami innuttaasut qanimut oqartussaaqataanerat nutaamik ilusilersueqataaffigerusupparput. Kommunerujussuit pilersinneqarmatali innuttaasut pisortallu akunnerminni susassareqatigiinnerat allanngorsimavoq, taamaammat innuttaasut qanimut oqartussaaqataanerat qanoq suleriaqqiffigineqarsinnaanersoq ilanngullugu pingaartissavarput.

Pingaartitat

Ukioq ataaserpiaq matuma siorna ukiortaami oqalugiarninni eqqaamavara innuttaasut kajumissaarigut oqallinnernut akuunerusaleqqullugit.

Sunaaffalumi. Ukiumi qaangiuttumi inuiaqatigiit akornanni oqallittoqalaavissorpoq. Pitsaalluinnarpoq inuit taama amerlatigisumik isummaminnik saqqummiusserusuttarmata.

Isumaqarpungali oqalliseriaatsitta allanngoriartorsimanera kisiannertaqartoq. Oqqalluni makunniunnerit ingasappallaalersimapput – pingaartumik qinikkat akornanni. Akuersaaruminaappoq naalakkersuinikkut isummersuutiginiakkat pissaaneqarniunnerup sakkortusiartortup ipitittarmagit. Akuersaaruminaappoq isummatik pissutigalugit siooratinneqartassappata. Tamakku oqallinnermut siuarsaataanngillat.

Ukioq manna nunatsinni politikkikkut qinigaaffiusinnaasunut tamanut qinersinissagut eqqarsaatigalugit, neriuutigeqaara qinequsaarnerni politikki pillugu qineqqusaartoqassasoq, aammalu illuatungerisat umissornissaannut ussernartorsiortarneq akiorneqarsinnaassasoq.

Aammali inuiattut pingaartitagut ersarinnerutittariaqarpagut, soorlu immitsinnut naligiissutut isigisarnerput, sutigut ikioqatigiiffissarsiortarnerput, immitsinnullu inussiarnersumik kiinnertarnerput.

Tamakku eqqaallugit taallaq nuannarisama ilaat tusartilaarusuppara. Taallaq tassaavoq: ”Naammanngilarmi ai”, taalliortuulluni Frederik Kristensen, Kunngi.

Inuiaat ingerlasut

isumaqarilik

nalaatatik akornutit

sapissanganagit.

Kingulivut qaqugumut

nakuussusertigik

iluaqutissanik

kivitsisussavut.

Makillutit saninnut piit

ingiaqatiga

iluaqutissanik pigisaqartutit.

Nunattami nutaasumik

suleqquaatigut,

inuiaat ingerlasut

nakuussuserlugit.

Nangipporlu:

Takorluugaqarluni

siunissamut,

neriuuteqarluni

qaamasunik.

Nukissaqarluassuseq

akimornagu,

ilisimasaqassuseq

naleraralugu.

2013 kissaateqarfigissagukku kissarpunga ukiuujumaartoq pingaartitanik eqqartuiffiullunilu eqquutsitsiniarfiussasoq.

Naggasiut

Inatsisartunut qinigaaffik naagaluttualerpoq. Inuiaqatigiittut ineriartornitsinni pingaaruteqarluinnartumut killippugut. Akisussaaffipput naapertorlugu iliussagutta taava ataatsimoorluta siunissatta isumanaannerunissaa pillugu nutaamik alloriartariaqarpugut. Qangali sungiutiinnakkat, takorluuinnakkat paqumigineqartullu kinguaassatta siunissaannut iluaqutaanngitsut atorunnaarsinnissaat sapiissuseqarfigisariaqarparput.

Uagut nammineerluta aalajangiisussatitaavugut allanik pisussaqanngilaq. Piffissami matumani, nunarsuarmilu inooqataasutut tamatta nalaattakkatta imminnut ilarukkaluttuinnartutut ingerlalerneranni, nammineerluta aqqut suna atorusunnerlugu aalajangertussaavarput. Namminermi piumanngikkutta, sapiissuseqarluta nikerianngikkutta akisussaaffillu nammineq tigummiarusunngikkutsigu, taava nunatta siunissaa nalaattornerinnakkut avatsitsinnilu pissutsinit aalajangiiffigineqarumaarpoq.

Asassakka nunaqqatikka, massakkut immitsinnut avatitsinnullu takutittussaavarput piumassuseqarluta piginnaaneqarlutalu siunissaq ippassaq qimatatsinnit pitsaanerusoq pilersissinnaallutigu.

Ukiup ippassaq qaangiuttup ingerlanerani naapissimasagut, suleqatigisimasagut maani allanilu tamaasa qujassuteqarfigaakka. Qujanaq inunnerput pisuujunerulersillugu immersorassiuk. Immikkut qutsavigerusuppakka utoqqartavut ukiuni misillerfiusinnaasartuni isummersoqataallutillu tapersersuinerannut; inuusuttavullu kinguaasi ilanngullugit kajumissaarusullugit periarfissat tamaasa atorlugit utoqqartaminnik isumassuisaqqullugit; kaffisoqatigiilaarluni isumalerujussuanngortarpoq. Qujavunga isumakkeerfigeqquvungalu uani ukiortaami oqalugiaatsinni eqqanngisannut tamanut. Qanortoq ukioq 2013 tamatsinnut angusaqarfiullunilu peqqinnermik nassataqarili.

Tamassi ukiortaamik pilluaqqusaasumik kissaappassi.

Kuupik V Kleist

Naalakkersuisut siulittaasuat