Issittumi Siunnersuisoqatigiit siulittaasussaata ataatsimeeqatiginera

Søvndal-ip aamma Kleist-ip Issittumi Siunnersuisooqatigiinni Canadamit siulittaasuuffigineqartussamit ataatsimeeqateqarnerat


Nunanut allanut ministerip Villy Søvndal-ip Kalaallillu Nunaanni Naalakkersuisut Siulittaasuata Kuupik V. Kleist-ip Leona Aglukkaq ullumi ataatsimeeqatigaat - taanna Canadami Issittumi Siunnersuisooqatigiinnut peqqissutsimullu kiisalu Canadami 'Northern Economic Development Agency’-mut ministeriuvoq, tassanilu oqaluuserineqarput Issittumi Siunnersuisooqatigiinni suleqatigiinneq .

Nunanut allanut ministeri Villy Søvndal ataatsimiinneq pillugu ima oqaaseqarpoq:

”Naalakkersuisut siulittaasuat peqatigalugu Leona Aglukkaq ataatsimeeqatigisinnaagatsigu nuannaarutigaara. Issittumi Siunnersuisooqatigiit ukiuni kingullerni pissanganartumik ineriartorfiuvoq, tassani nunat ilaasortaatitaasut suliassaqarfinni pingaaruteqartuni arlalinnik pituttuisumik aalajangiisarsimallutik. Tamanna ilaatigut immami annaassiniarnerni takusareerpavut, uuliakoortoqassagaluarpallu qanoq suleriaaseqartoqassanersoq tassunga pingaaruteqartutut isigalutigu. Issittumi nunat suleqatigiilluarnerannik tamanna ersarissumik takutitsivoq. Issittumi Siunnersuisooqatigiit taamatut ineriartuinnarnissaat aalajangiisuulluinnartussaavoq, taamaalillunilu silap kissakkiartornera ilutigalugu Issittumi ineriartorneq kiisalu unamminartut suliarinissaannut oqallittarfiunermigut pingaaruteqarluinnarluni. Canadap siulittaasuunermini ineriartorneq tamanna ingerlateqqissagaa qularutiginngilara. Naalagaaffeqatigiinnermi Issittoq pillugu anguniakkanut Canadap pingaarnerutitaanut naapertuulluarmata tamanna pitsaasuuvoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuat Kuupik V. Kleist ilaliilluni ima oqarpoq:

"Canadap siulittaasuunermini siuliassai Kalaallit Nunaannut Issittumilu inunnut soorunami soqutiginarput. Siulittaasoqarfiup sammisassai uatsinnut nunanullu tamalaanut soqutiginartuussapput, aamma pingaartumik Issittup isiginiarneqarnera eqqarsaatigalugu. Issittumi inuit qitiutittuarnissaat uatsinnut pingaaruteqarpoq. Issittumi Siunnersuisooqatigiinni aalajangiinerit kingunerannik najugaqarfipput inuuniarnikkullu atukkavut sunnerneqartarput. Taamaammat Issittumi Siunnersuisooqatigiinni eqqartukkani pingaarutilinni aalajangiinernilu Issittumi inuit qitiutittuarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq."

Canadap peqqissutsimut Issittumilu Siunnersuisooqatigiinnut ministeria Leona Aglukkaq Canadap siulittaasuunermini sammisassai pillugit paasisitsiniaanerminut atatillugu Issittumi Siunnersuisooqatigiinnut nunat ilaasortaatitaqartunut tikeraarnerminut atatillugu Danmarkimut tikeraarpoq. Siulittaasuuffik ukioq manna maajimi Sverigemit tunniunneqassaaq.

Nunanut allanut ministerip Canadamut siorna novemberimi tikeraarnermini Leona Aglukkaq aamma naapippaa. Ataatsimiinnermi Naalakkersuisunut Siulittaasoq Kuupik Vandersee Kleist peqataavoq, tassanilu aamma siulittaasuutitaqalertussanut naalagaaffeqatigiit iluannit naatsorsuutaasut eqqartorneqarput.

Canadap siulittaasuutitaqarnermini Issittumi inuit salliutillugit suliassai pingaarnerit makkuupput: ”Development for the People of the North” pingasunik immikkoortulik: aatsitassarsiorneq, umiarsuakkut angallannermi isumannaallisaaneq kiisalu piujuaannartitsineq. Taamaalilluni Canadap nunami namminermi pissutsinut politikkianut tunngatillugu aningaasarsiornerup siuarsarnissaanik sammisalimmik isiginninnera siulittaasuuffiup suliassaanut naapertuuppoq.

Aammattaaq naatsorsuutaavoq Canadap Issittumi Siunnersuisooqatigiinni sulianik annerusumik ataqatigiittoqarnissaa anguniarlugu suliniassasoq, taamaasilluni Issittumi Siunnersuisooqatigiit nunat tamat akornanni tutsuviginassusaa suli piorsarnerujumallugu. Canada aappassaannik Issittumi Siunnersuisooqatigiinni siulittaasuutitaqalerpoq, taannalu ukiuni marlunni sivisussuseqas-saaq USA-p 2015-imi siulittaasuutitaqalernissaata tungaanut. Siullermik taamani 1996-1998-imi Siunnersuisooqatigiit pilersinneqarneranni pivoq.