Immap naqqatigut avalassaanganeranik killeqarfiliinissaq isumaqatigiissutigineqarpoq

Kalaallit Nunaata Islandillu akornanni nunaviup immap naqqatigut avalassaanganeranik killeqarfiliinissaq isumaqatigiissutigineqarpoq

Nunanut allanut ministerip Villy Søvndalip, Naalakkersuisut siulittaasuata Kuupik V. Kleistip aamma Islandip nunanut allanut ministeriata Össur Skarpheðinssonip ulloq 16. januar 2013 Københavnimi Reykjavíkimilu 200 sømiilit avataanni Kalaallit Nunaata Islandillu akornanni nunaviup immap naqqatigut avalassaanganeranik killeqarfiliilluni aaqqiissuteqarnissaq atsiorpaat.

Isumaqatigiissinnaaneq ajunngilluinnartumik suleqatigiittoqarnerani uppernarsaatissaavoq. Qanitatsinni siullermik 200 sømiilit avataanni killeqarfiliinissamut tunngavissat pillugit isumaqatigiittoqarpoq 2006-imi Danmarkip/Savalimmiut, Islandip Norgellu akornanni. Danmarkip/Kalaallit Nunaata aamma Islandip akornanni nutaamik aaqqiissuteqarnermi tunngavigisat taakku tunngavigineqarput. Siunissami isumalluutit iluaqutigineqarnissaat eqqarsaatigalugu taamaaliorneq erseqqinnerulersitsissaaq siumullu naatsorsuiuminarnerulersitsilluni aamma nunaviup immap naqqatigut avalassaangarnata avammut killinginik aalajangersaanissamik Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit nunat tamalaat isumaqatigiissutaanni anguniagaasunut naapertuutissalluni.

Naalagaaffiit Peqatigiit Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutaat 1982-imeersoq malillugu naalagaaffiit imaanut sineriallit tamarmik apeqqusiinani nunaviup immap naqqatigut avatassaangarnanik sinerissamiit avammut 200 sømiilit tikillugit pigisaqartussaapput. Kisianni naalagaaffeqarpoq, soorlu Danmarki (Savalimmiuni Kalaallit Nunaannilu), immap naqqatigut avalassaanganilinnik Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit nunat tamalaat isumaqatigiissutaanni piumasaqaatit aalajangersarneqartut eqqarsaatigalugit avasinnerusumut killittunik. Naalagaaffiit tamakku Nunaviup immap naqqatigut avalassaangarnata killeqarfiinut Ataatsimiititaliarsuarmut, Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit nunat tamalaat isumaqatigiissutaasa ataanni pilersinneqartumut, immap naqqatigut avalassaanganertaminnut uppernarsaatissat saqqummiuttussaavaat. Ataatsimiititaliarsuup teknikikkut tunngaveqarluni uppernarsaatissat naliliivigisassavai kaammattuutigisassallugulu nunaviup immap naqqatigut avalassaangarnata avammut killingi qanoq inissinneqartassanersut. Kaammattuutit tamakku tunngavigalugit naalagaaffiup imaanut sineriallip inaarutaasumik malinneqartussamillu imaani itinerusumut immap naqqatigut avalassaanganermi killeqarfia aalajangersartassavaa.

Imaani Kalaallit Nunaata Islandillu akornanniittumi illuatungeriit marluullutik 200 sømiilit avataanni immap naqqatigut avalassaanganerminnut uppernarsaatissat saqqummiutereerpaat. Illuatungeriit tassani 22.000 km2-it missaannik imminnut qalleraattumik piumasaqaateqarput. Taamaammat siunissami avitseqatigiillu killeqarfiliisarnissaq pisariaqartinneqartassaaq. Ataatsimiititaliarsuup nunaviup immap naqqatigut avalassaanganerani qalleraattut agguaanneqarnissaat isummerfigisanngilaa.

Aaqqiissuteqarnerup isumaqatigiissutigereerlugu periaaseqartarnissaq kingunerissavaa illuatungeriillu immap naqqatigut avalassaangarnini siunissami avitsilluni killeqarfiliisarnissanut tunngavissat allaaserineqarlutik. Paarlattuanik killeqarfiliivinnissaq nunat akornanni isumaqatigiissuteqarnikkut suliarineqartussaavoq. Aatsaat taamaaliortoqarsinnaalissaaq Ataatsimiititaliarsuup illuatungeriit uppernarsaatissaat suliarereerpagit kaammattuutigisanilu nalunaarutigereerpagit. Aaqqiissuteqarneq illuatungeriit isumaqatigiissutigisaat Ataatsimiititaliarsuup sulineranut sunniuteqarnavianngilaq.