Suliassaqarfiit

Issittumi suleqatigiinneq

Issittoq pillugu suleqatigiinneq pingaarnerusumik Issittumi Siunnersueqatigiinni ingerlanneqartarpoq. Nunanut Allanut Immikkoortortaqarfiup Namminersorlutik Oqartussat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni peqataanerat ataqatigiissartarpaa, issittumi naalagaaffiit arfineq-pingasuusut - Canada, Danmark; Kalaallit Nunaat aamma Savalimmiut ilanngullugit, Finland, Island, Norge, Rusland, Sverige aamma USA - akornanni suleqatigiinnerusoq. Nunat inoqqaavi aamma aalaakkaasumik peqataasartutut sinniisuutitaqarput soqutigisaqaqatigiittut kattuffinni arfiniliusuni.



Issittumi Siunnersuisoqatigiit nunani tamalaani oqallittarfiuvoq, tassani pingaarnerusutigut suliarineqartarlutik siamasissumik isigalugu piujuartitsilluni ineriartorneq aamma issittumi avatangiisinik illersuineq. Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataanni suleqatigiissitat arfiniliupput, Kalaallit Nunaallu suleqatigiissitani attuumassuteqarnerpaani peqataavoq kiisalu Senior Arctic Officialsit (Issittumi Aallartitat Pingaarnerit) ataatsimeeqatigiittarnerini.



Taakkulu saniatigut Kalaallit Nunaat issittumi naalagaaffiit qanimut suleqatigisarpai.



EU

Kalaallit Nunaat 1985-imi EU-mi aninerminiilli EU-mut arlalitsigut isumaqatigiissutitigut attuumassuteqartarpoq. Suleqatigiinneq pingaartumik aalisarnikkut kiisalu Suleqatigiinnissamik Isumaqatigiissutinngorlugu ingerlanneqarpoq. Tamakku saniasigut Kalaallit Nunaat OLT (Nunat Nunasiaataasimasut Kattuffiat) aqqutigalugu EU-mut atassuteqarpoq. Namminersorlutik Oqartussat Nunanut Allanut Immikkoortortaqarfiup oqartussaaffigisaani Bruxellesimi sinniisuutitaqarpoq, taassuma Kalaallit Nunaata EU-p suliffeqarfiini il.il. soqutigisai isumagisarpai. Ilanngullugu Sinniisoqarfik Naalakkersuisunut, Inatsisartunut aamma Qitiusumik Allaffeqarfimmut kiffartuussisartuuvoq. Kalaallit Nunaata EU-mut attuumassuteqarneri pillugit atuagaqarnerusinnaavutit Bruxellesimi Sinniisoqarfiup nittartagaani imaluunniit Kalaallit Nunaata Bruxellesimi Sinniisoqarfiata nutaarsiassatut allakkiarisartagaani maani Nunanut Allanut Immikkoortortaqarfiup quppernerani "Saqqummersitat" ataanni.



Naalagaaffiit Peqatigiit (FN)

Nunanut Allanut Immikkoortortaqarfik Naalagaaffiit Peqatigiit ataani, immikkut Kalaallit Nunaannut soqutiginaatilinnik, assigiinngitsutigut oqallittarfinnut ingerlaavartumik peqataajuartarpoq. Soorlu Naalagaaffiit Peqatigiit inuit pisinnaatitaaffii pillugit suliniuteqarnerannut, nunap inoqqaavisa piginnaatitaaffiinut, silaannaap pissusianut, il. il.. ILO-p isumaqatigiissut 169 (Nunap inoqqaavi aamma Nunani namminersortuni naggueqatigiillutik inuusut pillugit Isumaqatigiissut) naapertorlugu atortuulersinniarneqarnerani killiffik pillugu ILO-mut nalunaarutigisarpaa. Soorluttaaq Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat danskit naalakkersuisui peqatigalugit misissualaarneqartartut Naalagaaffiit Peqatigiinni nakkutilliillutik ataatsimiititaliaanut. Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit atuutsineqarnerini.

Naalagaaffiit Peqatigiinni oqallittarfiit assigiinngitsut pillugit matuma ataani atuagaqarnerusinnaavutit:

Nunavissuup toqqavia pillugu suliniut

2003-mi Folketingip aalajangiuppaa, Danmarkimit Naalagaaffiit Peqatigiinnut imaanut inatsisitigut oqartussaaneq pillugu isumaqatigiissut 1982-imeersoq akuersissutigineqassasoq. Tamatuma kingornatigut Savalimmiuni Lagtingi aamma Kalaallit Nunaanni Inatsisartut taamatut aalajangiineq tapersersimavaat. Akuersissutigineqarnerata kingorna, taanna Danmarkimut/Kalaallit Nunaannut tunngatillugu ulloq 16. november 2004 pisoq, nuna ataaseq ukiuni 10-nik piffissaqartarpoq piumasaqaatinik saqqummiussinissamut immap naqqanut piginnaatitaaffiup 200 sømilit sinnerlugit annertusineqarnissaa pillugu.



Danmarkimut, Savalimmiunut aamma Kalaallit Nunaannut sumiiffiit tallimat soqutiginaateqartuupput, taakkununnga ilanngullugu Qalasersuaq Avannarleq. Immap naqqani sumiiffinnut nutaanut piumasaqaatit uppernarsarsinnaajumallugit danskit Nunanut Allanut Ministeriaqarfiat nunavissuup toqqavianut suliniummik aallartitsisimavoq savalimmiuni Naalakkersuisut aamma Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugit aamma danskit, savalimmiormiut kalaallillu suliffeqarfiinit peqataaffigineqartumik.



Nunavissuup toqqavianut suliniut pillugu aamma Naalagaaffeqatigiinnit piumasaqaatit saqqummiunneqartut pillugit uani atuagaqarnerugit.

Nunani Avannarlerni Suleqatigiinneq

Naalakkersuisut Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiinnermi suleqatigiinnermi peqataasarpoq. Naalakkersuisuni ilaasortat suliassaqarfigisartakkaminnut tunngasunut peqataasarput. www.norden.org takuuk. Nunani Avannarlerni Suleqatigiinneq naalakkersuinikkut avatangiisimut pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfiup ataaniippoq, pingaarnerusutigulli Nunanut Allanut Immikkoortortaqarfimmit isumagineqarluni. Naalakkersuisut nunanut avannarlernut politikkiat tamarmiusumik nunanut allanut politikkip ilagaa, Nunani Avannarlerni Ministerinut Siunnersuisoqatigiinni sulinermut sammisoq aamma Inatsisartunut tunngatillugu Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiinni aammalu Nunani Avannarlerni Killerni Siunnersuisoqatigiinni sulinermut.

Kalaallit Nunaat USA-lu suleqatigiittarnerat

Kalaallit Nunaat / Denmark USA-lu assigiinngitsutigut suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarput. Kalaallit Nunaat USA-lu isumaqatigiissutaat suleqatigiinnermut tunngaviunerusoq illersornissamik isumaqatigiissummi 1951-imeersuuvoq. Ukiullu ingerlanerini Igalikumi isumaqatigiissummi 2004 meersumi allanngortinneqarpoq ilaneqarlunilu. Isumaqatigiissummi Kalaallit Nunaat imaritinneqarput NATO-mi ilaasortaasutut illersorneqarnissaa. Aammattaaq sutigut Kalaallit Nunaat Denmark ilanngullugu ataatsimoortumik illersornissamut qanoq ilanngussisinnaanera peqatigiimmi NATO-mi. Igalikumi isumaqatigiissummi Kalaallit Nunaata inissisimanera nunasiaanermiit Kunngeqarfimmi naligiisitaalerneq allannguutaaqataavoq.

Kalaallit Nunaat Allanittaaq amma Denmark USA-lu isumaqatigiissuteqarput amerlanertigut illersornissamut isumaqatigiissummi 1951 imeersumi attuumassutilinnik. Soorlu USA-p Kalaalit Nunaani sakkutooqarfeqarnera, tamakkununnga tunngasunik paasissutissanik akaareqatigiinneq, aammalu USA-p sakkutooqarfiini oqartussaassuseqarneq akisussaanerlu isimaqatigiissusiliorneqarnissaat.

Kalaallit Nunaat / Denmark USA-LLU isumaqatigiissutaat atuarnerukkit:

    Illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq

    Igalikumi isumaqatigiissut

    Aningaasaqarnikkut teknikkiusutigullu isumaqatigiissut

    Avatangiisi pillugu isumaqatigiissut

    Kangerlussuarmi isumaqatigiissut

    Dundas pillugu isumaqatigiissut

    Paasinneqatigiinnermut eqqaaniuut 1991-imeesoq

Kalaallit Nunaat/Danmark aamma USA-p akornanni suleqatigiinneq pillugu ataatsimoorfiusumik naapisimaarfeqarput Joint Committeemi amma Permanent Committeemi ikinnerparmik ukiumoortumik ataasiaq.

Niuernermik avammullu tunisassiornermik siuarsaaneq

Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata niuernikkut soqutigisaanik isumaginninnerata kinguneraa niueqatigisartakkat misissoqqissaarneqartarnerat isumaqatiginninniarfigineqartarnerallu. Nunanut ataasiakkaanut niuernikkut isumaqatigiissusiorsinnaanermut periarfissat, kalaallit avammut niuernerannik annertusisitsisinnaasut misissorneqarnissaat, siunertaralugu.



Nunanut ataasiakkaanut niuernikkut isumaqatigiissutini Naalakkersuisut niueqatigiinnermut ikinnerpaanik pituttuisoqarsimanissaata killilersuisukinnissaalu qulakkeerneqarnissaat anguniagaraat. Nunarsuarmut avatangiiserisatsinnut kalaallit avammut tunisassiorlutik niuersinnaanerinut aqqutip ajornannginnerulersinnissaa, piffissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu kalaallit suliffeqarfiutaanni killilersugaanngitsunik unammillerneq sakkuliullugu naammassiuminarsaanermut tunisassiorsinnaassuseqarnermullu kaammattuinissaq. Aammattaaq Naalakkersuisut avammut tunisassiorneq isumaqatigiissutitigut annertusagaraat sapinngisamik nunanut amerlasuunut, taamaasilluni nioqqutissanik Kalaallit Nunaanit Kalaallit Nunaanullu tunisassiorneq nioqqutissanillu eqqussuineq ataasiinnaavallaartinnaveersaarlugu. Taamasilluni akit nikerarnerinut avammataanilu susoqarneranut allanut sunnertiavaallaarunnaarsillugu.

Sullissutit

Nunanut Allanut Immikkoortortaqarfiup Kalaallit Nunaanut pisortatigoortumik tikeraarnerit Naalakkersuisullu pisortatigoortumik aaqqissugaat sullitarisaraat.

Suliarisartagarput ´Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermut nassuiaat` iluani atuarnerusinnaavatit. Ukiumoortumik nunat allat pillugit suliarisartakkat Nassuiaatini saqqummiunneqartarput.