Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi

Isumaqatigiissutit
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi (NMR) 1962-mi Helsingfors-imi pilersinneqarput isumaqatigiissutip nutarterneqarneratigut. Isumaqatigiissummut allannguut 13. februar 1971-mi Danmarkimit, Finlandimit, Islandimit, Norgemit Sverigemillu atsiorneqarput. Isumaqatigiissut kingusinnerusukkut nutarterneqartarpoq.

Siunertaq
Nunani Avannarleri Ministerit Siunnersuisoqatigiivinik pilersitsinermut tunuliaqutaavoq nunani avannarlerni naalakkersuisunut ilaasortat akornanni avannaamioqatigiit suleqatigiinnerisa nukittorsarneqarnissaannik kissaateqarneq. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa katersuunneranni Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi siunnersuutinik saqqummiussisarput, Siunnersuisoqatigiit innersuussutaannik ingerlatitseqqittarluni, Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinut suleqatigiinnermi angusat pillugit nalunaarusiortarluni aammalu sammisaqarfiit assigiingitsut akornanni sulineq aqutaralugu.

Ilusilersugaanera
Statsministerit suleqatigiinneq tamakkiisumik akisusaaffigaat. Nunani avannarlerni suleqatigiinnermut ministerit suleqatigiinnermik ataqatigiissaarisuupput, taakku nunani ataasiakkaani naalakkersuisuuniit toqqagaasarput. Suleqatigiinnermut ministerit atorfilittanit suleqatigiissitaliamit sullinneqartarput, Nunani Avannarlerni Suleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit (NSK). Nunat nunallu immikkoortortaanni namminersorlutik aqunneqartunit NSK-mi tamarmik ataatsimik ilaasortaatitaqarput. Ministerit Siunnersuisoqatigiivi assigiinngitsunik katitigaapput, apeqqutaatillugu suut suleqatigiissutigineqarnersut. Ministerit Siunnersuisoqatigiivi tamarmik immikkut ataatsimik arlalinnilluunniit atorfilittanik ataatsimiititaliaqartarput (EK-nik taaneqartartut), taakku sulianut tunngatillugu sammisammi iluanni suleqatigiinnermut apeqqutinik suliaqartarput. Atorfilittat ataatsimiititaliaasa suliaat NSK-mit ataqatigiissarneqartarput. Ministerit Siunnersuisoqatigiivi atorfilittallu ataatsimiititaliaat (EK) Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa allatseqarfiannit sullinneqartarput.

Ilaasortat
Nunani avannarlerni naalakkersuisut kiisalu Ålands Landskabsregering, Færøerne Landsstyre aamma Naalakkersuisut.

Kalaallit Nunaata peqataanera
Kalaallit Nunaat ministerit siunnersuisoqatigiivini siunnersuuteqarsinnaatitaalluni oqalussinnaatitaallunilu peqataasarpoq. Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivinit taperserneqarluni Nunanut Allanut Pisortaqarfimmi immikkoortortaqarpoq, taassuma Naalakkersuisut sulinermi peqataanerat ataqatigiissartarpaa, suleqatigiinnermut ministerit aammalu Nunani Avannarlerni Suleqatigiinnermut Kommité immikkut sammisaralugit. Kalaallit Nunaata ministerit siunnersuisoqatigiivini ataasiakkaani atorfilittallu ataatsimiititaliaanni peqataanera naalakkersuisoqarfiit suliaminnut attuumassuteqartunut ataasiakkaat isumagineqartarput. 2007-mi ukiakkut Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa (suleqatigiinnermut ministerit) “nunat namminersorlutik oqartussaaffigineqartut nunat avannarliit suleqatigiinneranni pisortatigoortumik peqataanerisa patajaallisarneqarnissaat anguniarlugu suliniutit pillugit nalunaarusiaq”, Ålandimit aalajangersagaq, akuersissutigaat. Aalajangiussaq ilaatigut periarfissiivoq nunani avannarlerni suliffeqarfiit siulersuisuini ilaasortaatitaqarsinnaalernermut nunanut ilaasortanut atugassarititaasunut nallersuuttumik. Aammattaaq periarfissatut ammaanneqarluni ministerit siunnersuisoqatigiivini atorfilittallu ataatsimiititaliaanni ataatsimiinnerni aqutsisinnaalernermik.

Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ataanni suliffeqarfiit
NAPA (Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutikkut Attaveqaat), taanna Kalaallit Nunaanni Nunat Avannarliit Institutteraat, suliffeqarfiuvoq Ministerit Siunnersuisoqati-giivisa ataanni inissisimasoq, atulersinneqarlunilul 1987-mi. 1997-mi Kalaallit Nunaata Eqqumiitsuliornikkut kulturikkullu illorsua atulersinneqarpoq, KATUAQ, taassuma sananeqarnissaanut aningaasatigut pilersaarutit pingasorarterutaat Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivinit aningaasalerneqarluni, taamaasilluni NAPA Katuap illorsuata ilaani inissaqalerluni.

NAPA’p makku suliassarai:

  1. Nunat avannarliit suleqatigiinnerisa siuarsarnissaat ineriartortinneqarnissaallu isumagissallugu, matumani qaffasissumik pitsaassuseqarneq avannaamioqatigiillu immikkuullarissutaat immikkut eqqumaffigissallugu
  2. Nunanut avannaaniittunut allanut kulturikkut attaveqarnerit tapersersussallugit, uummarissassallugit ineriartortissallugillu kalaallit nunaanni atugassarititaasut pillugit paarlattuanillu paasissutissiinikkut. Naatsumik oqaatigalugu: “Kalaallit kulturiat avannaani aammalu Avannaamiut kulturiat Kalaallit Nunaanni”
  3. Kalaallit kulturiannik tapersersuineq uummarsaanerlu makku sakkugalugit:
    • nunani avannarlerni aningaasaateqarfiit pillugit paasisitsiniaanissaq aqutsinissarlu, taamaasilluni nunat avannarliit kulturiannik siuarsaanissaq nukittorsaanissarlu, tamatumunnga ilanngullugu kalaallit kulturiat
    • aaqqissuussanut sammisanullu akuuneq, meeqqat inuusuttuaqqallu kulturiannik tapersersuisunut ineriartortitsisunullu
    • Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa aaqqissuullugit ingerlatai ataani taaneqartut pillugit kalaallit inuiaqatigiivinut paasissutissiineq siunnersuinerlu: