Links

Kalaallit Nunaata akuulluni suleqataanera oqalliffiusartunut makkununnga sammitinneqarpoq

Danskit Nunat Avannarliit siulittaasuutitaqarnerminni suliniutaannut Kalaallit Nunaata soqutigisani sunniuteqartippai, matumani salliutinneqarmat Atlantikup Avannaani suleqatigiinnerup pingaaruteqarnerata nukittorsarneqarnissaanik suliniut, immikkut pineqarluni Canada peqatigalugu suliniutaasartunik ineriartortitsinissaq. Nunap immikkoortortaanni inukitsuni nunassittarnerit inuussutissarsiutinillu ineriartortitsinerit immikkut sammineqarput aammalu inuiaqatigiinni innuttaasut pisariaqartumik inuussutissarsiorsinnaanermut piginnaaneqalernissaannik anguniagaqarneq. Tassunga 2015-imi siulittaasuuffeqarnermit pilersaarummi Issittumut tunngatillugu immikkut suliniutit ilanngunneqassapput.

Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivi tassaavoq inatsisartunut ilaasortanut naatsorsuussaq, tassani Kalaallit Nunaat marlunnik ilaasortaatitaqarpoq Inatsisartunit toqqarneqarsimasunik. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinut tunuliaqutaavoq nunani avannarlerni tallimani aammalu nunat immikkoortortaanni namminersorlutik oqartussaaffigineqartuni pingasuni inatsisartuni ilaasortat (folketingimi ilaasortat Inatsisartunilu ilaasortat) naalakkersuisuisalu akornanni suleqatigiiffiusinnaasumik peqarnissamik kissaateqarneq. Siunnersuisooqatigiit suliniutissanik aallarniisaasuuvoq, nunallu pineqartut akornanni suleqatigiinneq pillugu siunnersuisuulluni nakkutilliisuullunilu.

Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi tassaapput nunani avannarlerni naalakkersuisut akornanni pisortatigoortumik ataatsimoorullugu suleqatigiiffiusoq. Pilersitsinermut tunuliaqutaavoq nunani avannarlerni naalakkersuisut naalakkersuisunullu ilaasortat akornanni avannaani suleqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaanik kissaateqarneq. 2007-mi Ålandimi aalajangersagaq periarfissiivoq Kalaallit Nunaat (nunani immikkoortuni Namminersorlutik Oqartussat allat peqatigalugit) nunani avannarlerni suliffeqarfiit siulersuisuini ilaasortaatitaqalersinnaanera aammalu Ministerit Siunnersuisoqatigiivini atorfilittallu ataatsimiititaliaanni ataatsimiinnerni aqutsisinnaalernerat. Kalaallit Nunaat 2015-imi sulinermi erseqqinnerusumik inissisimassaaq ataatsimiinnerit aamma Nunani Avannarlerni suliat Kalaallit Nunaani ingerlanneqartussaammata.

Nunat Killiit Avannarliit Siunnersuisoqatigiivi tassaapput Savalimmiuni, Islandimi Kalaallillu Nunaani inatsisartuni ilaasortat akornanni suleqatigiiffik. Tassani sulinermut anguniagaavoq nunat killiit avannarliit ataatsimoorullugu soqutigisaannik saqqummiussuiffiusinnaanngorlugu aammalu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinut nunallu assigiinngitsut akornanni suleqatigiiffiusunut akunnermiliuttuussalluni.

Inatsisartut nittartagaasa ilaa uani takuneqarsinnaavoq

Avannaamioqatigiit Kalaallit Nunaanni Instituttia, NAPA (Nunani Avannarlerni Piorsarsimaasutsikkut Attaveqaat), Nuummi Katuami ineqarpoq. NAPA suliffeqarfiuvoq Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa ataanni inissisimasoq, pilersinneqartorlu 1987-mi. NAPA-p suliassaraa nunanut avannarlernut kulturikkut attaveqarnerit annertusassallugit, kalaallit nunaanni atugassarititaasut pillugit nunanut avannarlernut paarlattuanillu paasissutissiisassalluni. Kiisalu kalaallit nunaanni kultureqarneq tapersersussallugu uummarissassallugulu.

Uani Nunani issittuni suliniutit pillugit qarasaasiakkut allattugaatit pillugit annertunerusumik takusaqarsinnaavutit.