Inatsisitigut killiliussat

Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngassutilinnut politikkia initsisigut killiliussani annertusiartortittuarneqarpoq, Kalaallit Nunaanut immikkut attuumassutilinnut.

Namminersulernerup 2009-imi junip 21-ani eqqunneqareernerani Kalaallit Nunaata nunanut allannut politikkia Namminersornerullutik Oqartussat inatsisaat piginnaatitsinermullu inatsit Namminersorlutik Oqartussat inatsisaannik maannakkut atuuttumik taarserneqarpoq. Namminersorlutik Oqartussat nunanut allanut tunngasutigut politikkikkut piginnaatitaaffeqarnera matuma kingorna Inatsimmit Tunngaviusumit, namminersorlutik oqartussat inatsisaannit kiisalu atuutsinneqarnera nalimmassarneqarpoq.

Inatsit Tunngaviusoq
Naalagaaffeqatigiinnermi oqartussaasut Inatsit Tunngaviusoq naapertorlugu inuiaat inatsiseqartitaanerannut tunngasutigut pisussaaffileeqataanissamut (isumaqatigiissuteqarsinnaanermut piginnaatitsissut), aamma nunanut allanut tunngasutigut politikkeqarnerup aqunneqarneranut akisussaaqataanissaminnut piginnaatitaapput. Inatsit Tunngaviusoq naapertorlugu nunanut allanut tunngasutigut politikkeqarneq Folketingemit akisussaaffigineqarluni Naalagaaffimmit ingerlanneqarpoq (§ 19, imm. 1).

Namminersorlutik Oqartussat Inatsisaat
Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngasutigut suliassaqarfii Namminersorlutik Oqartussat Inatsisaanni kapitalit sisamaatigut nalimmassarneqarput. Naalakkersuisut qanoq innikkut nammineq iliuuseqartarnissaannik aalajangersaasumik, qanoq innikkullu Naalagaaffeqatigiit piginnaatitaaffeqarnersut. Siuleqummilu aalajangerneqarnikuuvoq Namminersornerullutik Oqartussat Danskit Naalakkersuisuilu naligiimmik inissisimassasut. Kalaallit Nunaanut soqutiginaatilinnut Naalakkersuisut ilanngunneqarnissaat siunertaavoq, aammattaaq sulianut Kalaallit Nunaanut tunngassutilinnut suli akisussaaffinni tiguneqanngitsuni. Naalakkersuisut Danskillu Naalakkersuisui Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqarfillu Danmark soqutigisaq ataatsimoortoq anguniarlugu suleqatigiipput.

Suliassaqarfiit tamakkiisumik tiguneqareersut
Naalakkersuisut naalagaaffinnik allanik nunarsuarmilu kattuffissuarnik isumaqatiginninniarnissaminnut isumaqatigiissusiornissamullu piginnaatitaapput. Suliassaqarfiit tamakkiisumik tiguneqarsimasut iluini Kalaallit Nunaanuinnaq attuumassutillit pineqartillugit. Aamma taamakku pineqartillugit Savalimmiut suleqatigalugu isumaqatiginninniartoqarsinnaavoq.

Kalaallit Nunaat suliassaqarfiit tamakkiisumik tiguneqareersimasut iluani isumaqatiginninniarnerni akunnermiuliuttuusinnaavoq nunarsuarmi kattuffissuarni ilaasortaatillugu, Danmark ilaasortaaffiginngisaanni aammalu kattuffissuit naalagaaffiinnaanngitsut ilasortaqarnissamik akuersaartuni. (§§ 12 aamma 14)

Naalagaaffik inuiaat inatsiseqartitaaneranut tunngasutigut isumaqatiginninniartillugu Naalakkersuisununut nalunaartussaatitaavoq, Kalaallit Nunaanut pingaassuteqartillugu.

Suliassaqarfiit Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqarnikuunngitsut
Nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasunut aamma suliassaqarfinnut Namminersorlutik Oqartussat suli tigusimanngisaannut Naalagaaffik oqartussaavoq. Naalagaaffik Naalakkersuisunut nalunaartussaavoq nunat tamalaat akornanni isumaqatiginniartissaatillugu, Kalaallit Nunaanut pingaassuteqartillugit. Naalakkersuisut tusarniaavigineqassapput nalinginnaasumillu qallunaat isumaqatiginninniartussatut aallartitaannut peqataanissaminnut periarfissaqartinneqarlutik. Isumaqatigiissusiornerni, Kalaallit Nunaata Danmarkillu peqatigiillutik isumaqatiginninniaqatigiiffigisaanni, Naalagaaffik sapinngisamik Naalakkersuisut peqatigalugit atsiortarpoq.

Naalagaaffiup Naalakkersuisut isumaqatiginninniarnermut siulersuisuutinnissaanut piginnaaffimmik tunisinnaavaa, nunanut allanut ministeriaqarfik peqataatillugu. (§§ 12 aamma 13).

Naalakkersuisut Nunanullu Allanut Ministeriaqarfiup akornanni allaffissornikkut suleqatigiinneq
2005-imi majip 9-ani Nunanut Allanut Pisortaqarfiup aamma Nunanut Allanut Ministeriaqarfiup akornanni allaffissornikkut suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiortoqarpoq. Isumaqatigiissummi siunertaavoq allaffissornikkut killissarititaasullu pillugit siunnersuisarnissaq aamma allaffissornikkut ingerlatsinikkut taakku akornanni suleqatigiinnissaq, tassunga ilanngullugu ataatsimoorussamik ilinniartitaanikkut paarlaasseqatigiittarnikkullu aaqqissuussinermut tunngasutigut. Isummersoqatigiit ukiumut ataasiarlutik naapittarput.

Kingusinnerusukkut ukioq taanna nunanut allanut ministeriaqarfik Naalakkersuisunik suleqateqarnermut maleruagassaliorpoq Naalakkersuisullu (piffissami tamatumani Naalakkersuisuusimasut) . Tassani ilaatigut taajuusersuutit atorneqartarneri, Nunanullu Allanut Ministeriaqarfiup Naalakkersuisullu akornanni suleqatigiinnermi periuserineqartoq itisilerneqarput. Maleruagassat taakkua suli maannamut atuupput.

Namminersorneq pillugu inatsit

Inatsit Tunngaviusoq