Kulturikkut kingornussat

Kalaallit Nunaanni kulturikkut kingornussat katersugaasivinnit isumagineqartarput: Nunatta Katersugaasivianit Allagaateqarfianillu (NKA) taamatullu nunatsinni najukkani katersugaasivinnit immikkuullarissunullu katersugaasivinnit.

Katersugaasiveqarnermut tunngasut katersugaasiveqarnermut tunngasut kulturikkullu eriagisassat pillugit immikkut inatsiseqartitsinikkut malittarisassaqartitaapput.

Nunatta Katersugaasiviata ilaatigut suliassarai katersugaasivinni katersat saqqummersinneqartarnerat, qangarnitsanit eqqaassutissat aalaakkaasut, illut allanngutsaaliukkat kulturikkullu oqaluttuarisaanermut tunngasut kiisalu illunik toqqarneqartunik nunaminertanillu kulturikkut eriagisassartalinnik allanngutsaaliuneq nakkutigissallugit aamma qanganitsanik misissuisassalluni allanillu.

Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu annertunerusumik paasisassarsiorfigikkit.

Najukkani Katersugaasiviit Kattuffiat annertunerusumik paasisassarsiorfigiuk.

Kujataani nunarsuarmiut kingornussassaannut tunngatillugu suliaqarnermut allaatiginninneq killiffillu

Siunertaq: Pilersaarummi siunertaavoq Kujataani nunap ilaa kulturikkut tunngassuteqartup erseqqinnerusumik killilerneqarsimasup UNESCO-p nunarsuarmiut kingornussaat pillugit eriagisassatut allattorsimaffianut ilanngunneqarnissaa.

Tunuliaqutaasoq: Kujataani imminnut ataqatigiinngitsunik nunalerinermik ingerlatsisoqarsimavoq, oqaluttuarisaanermilu isigalugit piffissat imminnut ataqatigiillutik.

Siullermik inuit qallunaatsiaanik tunuliaqutaqartut; - Kalaallit Nunaata Kujataata aamma Kujataata Kitaata ilaanik 900-kkut naalerneraniit Islandimiut nunasinerat, - piffissamilu sivisuumi ukiuni 4-500-ni nunaatilittut inissillutik, assigiinngitsunik peqquteqartumik pinngortitami kulturikkullu ukiuni akullerni kingusissumi tunngavigisat allanngornerinut naleqqussarsinnaajunnaarnermik tungaannut.

Kingusinnerusukkut inuit puisinniartutut immikkut ilisimasaqarluarlutik inuusaaseqartut, danskit-norge-miullu nunasiaateqarnerannik sunnerneqarsimasut, piniartumiit nunaateqarnermut annertuumik alloriarsimasut. Kulturit taakku marluullutik Kalaallit Nunaanni silap pissusaatigut nunaleriffigineqarsinnaasut nunat pineqartut iluaqutigaat.

Piffissanut taakkununnga marlunut ataatsimoorfiusoq tassaasimavoq nunatani annertuunik tamugartortunut qaqqani ivigartorneq aamma nunaqarfinnut qanittuni narsaatini ukiuunerani nerukkaatissanut ivikkanik naatitsineq tunngavigalugu nunalerisoqarnera, - puisinniarnerlu inunnut taakkununnga marlunnut inuuniarnermut pisariaqartumik tapertaasimalluni.

Assigiissutaasoq aamma tassaavoq kulturit taakkua marluullutik Atlantikup Avannaa ikaarlugu sulilu ungasinnerusuniittunik suleqatigiinnermi peqataasimanerat. Qallunaatsiaat nunasisut Amerika Avannarlermut umiarsuarnik inuttanillu aallartitsisimapput, Skandinaviamut Europamullu niuernikkut atassuteqarsimallutik aamma Ruumami paavip ataani namminerisaminnik biskopeqarsimallutik.

Kingusinnerusukkut nunalerisut (norgemiup kalaallillu aappariit aallartitaat) Islandimeersunik Skandinavia-meersunillu savaateqarlutillu, nersussuaateqarlutillu hiistiuteqarput, nunalerinermik ilinniartut Islandimi aamma Norgemi ilinniariartortarlutik, aamma tunisassianik Europamut avammut niueruteqarnissaq sulissutigalugu.

Ullumikkut nuna tamanna eqeersimaartumik nutaaliaasumik nunaleriffiuvoq, savaateqarneq naatitanik tunisassiornermik, takornariaqarnermik taakkulu malitsigisaannik ingerlatanik ataqatigiissinneqarluni, nunalu Atlantikup avannarpasissuanut suli annertuumik paarlaasseqatigiiffiusarluni.

Kalaallit Nunaata tungaaniit nunarsuarmiunut immikkut pingaaruteqarluinnartuunerinik UNESCO-mi piumasaqaatini normu 5 aallaavigalugu Kujataani nunap nunarsuarmiut kingornussaat pillugit eriagisassatut OUV (naleqartitat immikkuullarissut) allattorsimaffiannut ilanngunnissaq pingaartinneqarpoq:

Piumasaqaat (v): Kujataani nunap ilaa kulturikkut tunngassuteqartoq tassaavoq Nunarsuarmi nunalerinermik ingerlataqarnissamut immikkuullarinnerpaat ilaat – ukiuni akullerni piffissamilu nutaajunerusumi. Nuna tamanna inuit pinngortitallu akornanni sunniiveqatigiinnermut asseqanngitsumik assersuutissaavoq.

Nunap killilerneqarnera: Nunarsuarmiut kingornussassaannut nuna UNESCO-p nunarsuarmiut kingornussassaat eriagisassat pillugit allattorsimaffiannut ilanngunneqarnissaanut siunnersuutigineqartoq tassaavoq Tunulliarfiup eqqani aamma Igalikup Kangerluani nunat ilai tallimat. Nunat taakku tassaapput: 1. Qassiarsuk, 2. Igaliku, 3. Sissarluttoq, 4. Tasikuluulik aamma 5. Qaqortukulooq-Upernaviarsuk qeqertaq Arpatsivik ilanngullugu.

Sulineq pillugu maannakkut killiffik: Qinnuteqaat (toqqaanissamut atortussaq) UNESCO-mut januaarip naggataani 2016-mi tunniunneqarpoq, UNESCO-miillu ilisimatitsissutigineqareerpoq qinnuteqaat teknikikkut piumasaaqatit naapertorlugit akuerineqartoq.

Sulineq sivisuumik ingerlasimavoq, piumasaqaatit nutaat, unamminartut nutaat ilaatigullu ingerlataqartut nutaat takkussimallutik. Kujataani nunarsuarmiut kingornussaqarnissaat killilersoruminaassimavoq, - ilaatigut kinguaariit, kulturit nunarsuullu immikkoortuini assigiinngitsuni suliap allaaserineqarneranik imaqarmat.

Qinnuteqaasiornerup saniatigut maleruagassat inatsisinillu tapertaasussat suliarineqarput, nunap immikkoortuini pineqartunut Ingerlatsinermut pilersaarut, nunap assingi, eqqissisimatitsinerit, nunap  immikkoortuini pineqartuni illunut piginnittunik erseqqissaanerit, aserfallatsaaliinermut iliuuseqarnissamut pilersaarut, innuttaasunik ataatsimiisitsinerit, nunap immikkoortuini pineqartuni paasissutissiisarfissanut pilersaarutit, aamma paasissutissiinermi sulineq nalinginnaasumik qanoq ineriartortinneqarnissaanik isumaliutiginninnerit.  

Illukunik ingerlaavartumik isumaginnittoqarpoq, nunamilu annertuumik saliinerit aallartissimassallutik, kingusinnerusukkullu ilaatigut inuit pisuttarfissaannik imaluunniit/aamma nalunaaqutsersuinerit suliarineqassallutik.

Kujataani nunarsuarmiut kingornussassaannik suliaqarneq tassaavoq nunami, nunallu akornanni suleqatigiinneq: Kujalleq, Nuuk aamma Danmarkip akornanni (elektroniskimik) suleqatigiittoqarpoq, naggataatigullu professori Islandimeersoq toqqaanissamut atortussanik pingaarutaanik inaarsaalluni allaaserinnissimalluni.

Ukiassalernerani UNESCO-p immikkut ilisimasaqarluartortaat ICOMOS Kujataani nunap immikkoortui pineqartut misissoriartorlugit tikeraassavaat, taakkuuppullu nunap immikkortui pineqartut pillugit nunarsuarmioqatigiit eriagisassaattut nalilerneqarnissaanut isummertussat.

Inaarutaasumik isummerneq 2017-mi pissaaq.

Qinnuteqaat tuluttuinnaq allaqqavoq, arfineq-marluinnanngorlugit naqinneqarnikuuvoq, uanili qinnuteqaat atuarsinnaavat.

Application for UNESCO World Heritage Site

Annex