Peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuup sulinissamut tunngavissaa

Tunuliaqut

Ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinneranni 2019-imi immikkoortoq 98-imi, peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuup sulinissamut tunngavissaanik siunnersuusiornissaq kingusinnerpaamik upernaakkut 2020-imi ataatsimiinnissamut Naalakkersuisunik saqqummiunneqassasoq aalajangiunneqarpoq.

Naalakkersuisooqatigiit tapersortaasullu 2020-imut aningaasanut inatsisissap isumaqatigiinniutigineqarnerani 2020-mi peqqinnissaq pillugu isumalioqatitaliarsuarmik pilersitsisoqassasoq akuersissutigaat, aningaasanullu inatsimmit ukiunut pingasunut 6 mio. kr.-inik immikkoortitsillutik. Aningaasat imatut agguarneqarput: 2020: 2 mio. kr.. 2021: 3 mio. kr.. 2022: 1 mio. kr.
Nalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummut nutaamut Siumut, Demokraatit aammalu Nunatta Qitornai isumaqatigiissuteqarfigaat peqqinnissaq pillugu isumalioqatigiisitaq ingerlaannassasoq, unali pingaartinneqarpoq:

“Peqqinnissaq pillugu isumalioqatigiisitaq isumaliutissiissuteqarnissaminut sulissaaq, taannami toqqammavigalugu peqqinnissaqarfiup qanoq aaqqissuunneqarnissaa, taamatullu inuiaqatigiit qanoq siunissami kiffartuunneqassanersut naalakkersuinikkut aalajangiiffigineqarnissaanut toqqammaviussaaq. ”

Ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortaasussat aningaasanut inatsisip akuersissutigineqarnerata kingorna toqqarneqassapput. Ataatsimiititaliarsuup imai pillugit Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu ataatsimiititaliaa ilisimatinneqassaaq. Ilaasortat peqqinnissaqarfiup iluani suliassaqarfinnit assigiinngitsunit taavalu allat peqqinnissaqarfimmi sulianut ilisimasalinnik inuttaqassapput.

Peqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup siunertaa sinaakkutissaalu

Peqqinnissaqarfiup iluani tulluarsaanissamut pitsanngorsaanissamullu innersuusiornissaq ataatsimiititaliarsuup siunertarivaa, taassuma ataani peqqinnissaqarfik ataatsimut aaqqissuussaanera ataatsimut isigalugu, sulisussarsiortarneq sulisullu sulisoriinnarnissaannut taavalu Danmarkimut nunanullu allanut suleqateqarneq. Siunissami peqqinnissamut suliat sinaakkutissaasa isumannaarnissaanut innersuussutit peqqinnissaqarfimmi aaqqissuusseqqinnissamut Inatsisartut politikkikkut tunngavigissavai. Immikkoortortaqarfiit akimorlugit pingaarnersiuineq aningaasallu atugassarititaasut iluanni pioreersut suliassat ataatsimiititaliarsuup innersuussutaanit aallaavigineqassapput, taassuma ataani suliat naammassineqarnissaannut piffissaliussat pisariaqartut ilanngunneqarnissaat.

Suliassat inernerilu

Ataatsmiititaliarsuaq suliniutit arlallit pissusissamisoornersut misissussallugit nalilersussallugillu naatsorsuutigineqarpoq, immikkoortunut tullinnguuttunut suliarinninnissamik aningaasaliissutini sinaakkutigineqartuni aaqqiissutissatut periarfissanik periusissanillu ujartuissallutik:
  1. Inuiaqatigiit agguarneqarnerisa iluani, nunap aaqqissuussaanera, najugaqariaaseq, ilinniagaqarneq, kulturikkut attuumassutillit il.il. aaqqissuussaanikkut ineriartornermut suliaqarnermi aallaavigineqassapput.
  2. Sulisunik atorluaanerup pitsanngorsarneqarnissaa – tamatumunnga ilanngullugu qarasaasiatigut atortorissaarutinik il. Il. Pisiariaqartunik atuineq.
  3. Nammattunik sulisussaqarumalluni atuartitaanikkut sulisussarsiortarnikkullu suliniutit.
  4. Peqqinnissaqarfiup kommunillu suliassaqarfissaa akornanni suleqatigiinneq.
  5. Danmarkimut nunanullu allanut suleqateqarneq nukittooq
  6. Peqqinnissaqarfiup iluani aningaasaqarnikkut isummersuutit tamakkiisumik ilaatinneqarnissaat.
  7. Ilisimasanik toqqammaveqartumik paasissutissanik pisariaqartunik qulakkeerinninneq, aqutsinermi paasissutissanik pitsanngorsaaneq anguniarlugu pitsaanerusumik aqutsinissamut, aqutsisoqarfinnut naalakkersuisoqarfinnut politikkikkullu sulinermi atorneqarsinnaasunik.
  8. Ataatsimiititaliarsuup sulinera pillugu innuttaasunut ilisimatitsineq.
  9. Oqaloqatigiinneq aallaavigalugu innuttaasut / napparsimasut isumaat ilaatinnissaat taamasilluni imminut isumaginninneq aamma peqqinnissaqarfimmut piginneqataaneq ukkatarineqarluni
  10. Peqqinnissaqarfimmi sunniutit naatsorsornissaanut atuinerup qaffarsarneranik naliliineq
Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaani peqqinnissaqarfimmi suliassanut pitsaassutsinullu tunngasut nassuiarneqaannaratik aamma tamatuma pisortanut innuttaasunullu aningaasaqarnerup allaffissornerullu tungaasigut malitsissai nassuiarneqassasut. Naatsorsuutigineqarpoq naammassisassatut ilimagisat qularnartortaqarsinnaassasut aamma ataatsimiititaliarsuup inassuteqaataasa kinguneri pisariaqartumik qulaajarneqassasut. Aammattaaq naatsorsuutigineqarpoq isumaliutissiissut, peqqinnissaqarfimmut immikkoortortanullu attuumassutilinnut immikkoortortamut pilersaarutit pioreersut kiisalu peqqinnissaqarfimmi pingaarnersiueqqinnissaq pillugit inassuteqaatinik imaqassasoq. Naatsorsuutigineqarpoq peqqinnissaqarfimmi suliniutit aallartisarneqareertut maannakkutut ingerlatiinnarneqassasut, ataatsimiititaliarsuup sulineranit kinguarsarneqassanngitsut, aatsaalli Naalakkersuisut allatut isumaqarlutik nalilerpassuk,

Suleriaaseq piffissaliussarlu

Ataatsimiititaliarsuup suleriaasissani nammineq aalajangissavaa, minnerpaamilli ukiumut sisamariarlutik ataatsimeeqatigiittarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Minnerpaamik ukiumut ataasiaq najuulluni ataatsimeeqatigiittoqartassaaq. Ataatsimiititaliarsuup sulinermini immikkoortortat peqatigiiffiillu attuumassuteqartut sapinngisamik amerlanerpaat ilanngunneqarnissaat ataatsimiititaliarsuup qulakkiissavaa.
Peqqinnissaqarfiup suliaanut tunngatillugu ataatsimiititaliarsuaq qaqugukkulluunniit apeqqutinik tunniussinissaminut pisinnaatitaaffeqarpoq. Apeqqutit tamarmik ataatsimiititaliarsuup allattoqarfianut tunniunneqartassapput, akissutissallu Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit naalakkersuisoqarfinnillu allanit attuumassuteqartunit aaneqartassapput.

Pingaarnertut piffissaliussatut siunnersuut

2020
Peqqinnissaqarfiup minnerpaamik ukiut qulit siumut isigalugit ineriartortitsinissaq ataatsimiititaliarsuaq sulissaaq, ukiorlu 2030-imi peqqinnissaqarfimmut takorluugartik ilusilersussallugu. Takorluukkat piviusunik naatsorsuutigisanik aningaasaqarnerullu iluani suliarisinnaasat iluini inuiaqatigiillu agguarneqarneri pillugit paasissutissanik tunngaveqassapput. Ataatsimiititaliarsuup pilersinneqarnerata kinguninngua Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit, Peqqinnissaqarfimmik aqutsisunit taavalu Nakorsaanermit saqqummiisoqarneratigut Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmut ataatsimiititaliarsuaq saqqummiunneqassaaq. Aammattaaq peqqinnissaqarfiup iluani 2019-imi aningaasartuutinut misissuinerup inernera innersuussutitaalu ataatsimiititaliarsuup piareersarnermini saqqummiutissagai naatsorsuutigineqarpoq. Taassuma avataatigut paasissutissat attuumassuteqartut, taassuma ataani peqqinnissaqarfik pillugu siusinnerusukkut ingerlasullu nassuiaatit, misissuinerit ataatsimiititaliarsuarmut tunniunneqassapput.

2021
Ukiup affaata siulliup iluani ataatsimiititaliarsuup suliai pillugit soqutigisaqartunut innuttaasunullu, suleriaqqinnissamut oqaloqatigiinneq isummersoqatigiinnerlu siunertaralugit attuumassuteqartunut saqqummiussisoqassaaq. Tamanna nalunaarusiaagallartumi aallaaveqassaaq.

Ukiup affaata kingulliup iluani sulineq tulluussarneqassaaq, peqqinnissaqarfiup sullissineranut aaqqissuussinermut tunngavissanut siunnersuutitalinnik. Nalunaarusiaq naammassineqassaaq.

2022 (kvartali siulleq)
Ataatsimiititaliarsuup suliai Naalakkersuisunut Inatsisartunullu saqqummiunneqarneri.

Peqqinnissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuup katitigaanera

Peqqinnissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuaq 10-nik ilaasortaqarpoq. Naalakkersuisut siulittaasoqatigiinnik 3-nik ilaasortalinnik toqqaassapput, taakkulu peqqinnissaqarfimmi aaqqissuussinernik ingerlatsinermik suliatigut ilisimasaqassapput, kiisalu inuiaqatigiit kalaallit ilisimasaqarfigissallugit. Ilaasortat 7-it peqqinnissaqarfimmik ilisimasaqartut soqutigisaqaqatigiit inassuteqarnerisigut toqqarneqassapput.

Siulittaasuni ilaasortat peqatigiiffinnut assigisaannullu attuumassuteqassanngitsut piumasaqaataavoq. Siulittaasuni ilaasortat immikkut ataatsimullu peqqinnissaqarfik pillugu suliassanut ilisimasaqarlutillu misilittagaqarsimanissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Siulittaasut allatseqarfimmik suleqateqarnissaq, ataatsimiititaliarsuup sulinerani siuarsaanissaq piukkunnarsaanissarlu, sulinissamullu tunngaviit naapertorlugit sulinissaq suliassarissavaat.

Ataatsimiititaliarsuup siulersuisuinut ilaasortat:
Naalakkersuisut siulersuisunut ilaasortassatut makku toqqarpaat:
Siulittaasoq: Ulrik Blidorf, eqqartuussissuserisoq, eqqartuussissuserisoqarfimmillu Inuit Law-imik piginnittoq. Royal Arctic Line A/S-ip siulersuisuinut siulittaasoq. Tele Greenland A/S-ip siulersuisuinut ilaasortaq.
Siulittaasup tullia: Kjeld Møller Pedersen, peqqissutsimut aningaasaqarnermi peqqissutsimilu politikkeqarnermi professori, Syddansk Universitet. Ataatsimiititaliarsuarni siulersuisunilu suliaqarnermik ukiorpassuarni misilittagalik kiisalu peqqissutsikkut isumaginninnikkullu pissutsit tungaasigut politikkikkut siunnersuisartoq.
Siulittaasup tulliata tullia: Tine Aagaard. Issitumi Ilisimatusarnermi Ph.d. – Ilisimatusarfimmi Peqqissutsikkut Inuiaqatigiinnilu pissutsit. Tarnip pissussaanik Ilinniartitaanermillu ilisimatusarnermi Cand. Mag. Peqqissaasoq. Piginnaanngorsaaqqinnermi napparsimasunillu peqataatitsinermi ilisimatusartoq.

Ilaasortat soqutigisaqaqatigiinnit ukunannga inassutigineqartut

Tulliuttut soqutigisaqaqatigiinniit innersuunneqarnerat tunngavigalugu toqqarneqassapput:

1 sinniisuutitaq kommuninit ataatsimut toqqarneqartoq
1 sinniisuutitaq KANUNUPE-mit toqqarneqartoq
1 sinniisuutitaq Neriuffimmit toqqarneqartoq
1 sinniisuutitaq Nunatsinni Nakorsat Peqatigiiffiannit toqqarneqartoq
1 sinniisuutitaq PPK-mit toqqarneqartoq
1 sinniisuutitaq SIK-mit toqqarneqartoq
1 sinniisuutitaq Kigutit Nakorsaasa Peqatigiiffiannit toqqarneqartoq

Oqartussaasunit immikkoortortat uku immikkut ilaasortaatitatut peqataassapput
  • Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik
  • Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia
  • Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik
  • Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik
  • Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik
  • Kalaallit Nunaanni Innuttaasut Peqqissussaannut Centeri
  • Nunatsinni Nakorsaaneq siulittaasooqatigiinnut peqataatinneqassaaq
Siulittaasooqatigiit suliassap qanoq ittuunera apeqqutaatillugu assersuutigalugu peqatigiiffinnit oqartussaasunillu attuumassuteqartunit assigisaannillu peqataatsitsisinnaapput.

Soqutigisaqaqatigiinnit innersuussutit malittarisassat malillugit innersuussutigineqartassapput, taannalu angutit arnallu naligiissitaanissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 3, 29. november 2013-meersoq kapitel 3 malippaa. Ataatsimiititaliat pisortatigoortut Naalakkersuisunit pilersinneqarsimasut pillugit inuiaqatigiinnut sunniuteqarsinnaasut pillugit malittarisassanik imaluunniit pilersaarusiornissamik piareersaanissamut malittarisassat annerpaamik suiaassutsip aappaa aappaanit annerpaamik ataatsimik amerlanersusinnaaneranik malittarisassaq innersuussutigineqarpoq. Taamaasillutik Naalakkersuisut peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortat annerpaamik suiaassutsip aappaanit annerpaamik ataatsimik amerlanerusunik ilaasortaqarsinnaatillugu.
Soqutigisaqaqatigiinnit peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortassatut innersuussutigineqartut angut ataaseq arnarlu ataaseq Naalakkersuisunit toqqagassanngorlugu siunnersuutigissa-vaat. Ilaasortaq toqqarneqanngitsoq sinniisussatut toqqarneqassaaq.

Ilaasortassatut innersuussutit aalajangersagaq malinngippassuk, immikkut peqquteqartoqartillugu naammassineqarsinnaanngippat innersuussut pineqartoq Naalakkersuisunit malinneqassanngilaq. Taamaattoqarneratigut soqutigisaqaqatigiit Naalakkersuisunut tunngavissalimmik nassuiaateqassapput.

Kommuunit ataatsimoorlutik ilaasortamik ataatsimik innersuussinissaminnut periarfissaqarput. Kommunit ataatsimoorlutik ilaasortassamik innersuussinissaminnut isumaqatigiissinnaanngippata, kommunit immikkut angummik ataatsimik arnamillu ataatsimik innersuussissapput. Taava innersuussutit malillugit Naalakkersuisut toqqaassapput.

Naalakkersuisuni/Inatsisartuni ilaasortat peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaluarsuarmut ilaasortassatut innersuunneqarsinnaanngillat. Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmi, Peqqissutsimut Pitsaaliuinermullu Aqutsisoqarfimmi taavalu Nakorsaaneqarfimmi sulisut peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortassatut innersuunneqarsinnaanngillat.

Ilaasortaajunnaartoqartillugu taarsiinissaq pisariaqartoq peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuup innersuussineratigut pisassaaq, soqutigisaqaqatigiinnit siuliani innersuussisimasut tunuliaqutaralugu nutaamik innersuussineq Naalakkersuisunit akuerineqassalluni.

Politikkikkut malinnaasartoqatigiit

Politikkikkut malinnaasartoqatigiinnik pilersitsisoqassaaq partiinit inatsisartuni siniisoqartitaqartunik peqataaffigineqartumik. Politikkikkut malinnaasartoqatigiit politikkikkut aalajangiinernik qanimut malinnaasarnissaasa qularnaarneqarnissaa siunertarineqarpoq.

Allattoqarfittut ikiuunneq

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik ataatsimiititaliarsuup allattoqarfikkut sullissineranik isumaginnittuussapput, ilaatigut suliassat makkuussallutik:
  • Suliassaqarfiit pillugit nassuiaasiorneq, tamatumunnga ilanngullugu paasissutissanik katersuineq.
  • Suliniutit kingunerisinnaasaannik naatsorsuineq aamma periarfissatut takorluukkanik allattuineq.
  • Ataatsimiititaliarsuup suliaanik immikkoortoqarfiit assigiinngitsut akimorlugit atuutilersitsineq.
  • Allatsi suliamik ilisimasalik – oqaluuserisassanik allattuineq, imaqarniliuineq il.il.
  • Allattoqarfiup nalinginnaasumik suliarissavai angalanissanik akunnittarfimmiinnissanillu inniminniineq, angalanerit pillugit naatsorsuusiorneq, akissarsisitsineq aamma sulinikkut isertitassaraluanik annaasanik akiliineq.