Ammaalluni oqalugiaat "Ataatsimut kivitseqatigiinneq"

Ataatsimeersuarnermit "Ataatsimut kivitseqatigiinneq" 4. – 5. februar 2010 Isumaginninnermut Naalakkersuisup Maliina Abelsenip ammaalluni oqalugiaataata naalisarnera.

Oqaatigigaanni atuutilissaaq

Nuannertuaannarpoq inuunermullu kajumissinarluni piginnaasallit tunuliaquttallu assigiinngitsut akimorlugit inuit kattuffiillu suleqatigiillutik naapinnerisigut iluatsittumik angusaqartoqaraangat. Pisuni taamaattuni paasinartarpoq ilumut akisussaaffeqatigiinnermik, ajornartorsiummut paasinneqatigiinnermik anguniagaqatigiinnermillu pilersitsisinnaagutta, taava iluatsittoqarsinnaasoq. Neriuutigingaarpara ataatsimeersuarneq manna taamatut angusaqarfiujumaartoq.

Naalakkersuisut sinnerlugit ataatsimeersuarnermut maanga tikilluaqqusinnaagassi nuannaarutigaara. Meeqqanut inuusuttunullu tunngasuni iliuutsitigut annertusaanissani aqqutinik suleqatigiissutaasunik nutaanik pilersitsinissaq ataatsimut anguniagaavoq, tassani pingaartumik inuinnaat pisortallu iliuusaasa suleqatigiissinnissaat isiginiarneqarlutik. Naalakkersuisut immikkut nuannaarutigivaat ataatsimeersuarneq manna kommunit sisamat borgmesteriisalu suleqatigiilluarnerisigut pilersinneqarmat. Aammattaaq kajumissuseq aallaavigalugu kattuffiit ingerlanneqartut ataatsimeersuarnerup pilersaarusiorneqarnerani peqataasimapput. Tamanna pingaaruteqartorujussuartut isigivara, tassuunatigut takutinneqarmat manna tikillugu ”ataatsimut kivitseqatigiissinnaalereersimasugut”.

Naalakkersuisuni peqatigiinnikkut suleqatigiinnikkullu pitsaanerpaanik angusaqarsinnaanerput upperilluinnarparput. Taamaattumik tatigeqatigiinneq ammasuunerlu naalakkersuinikkut tunngaviusumik isiginneriaatsitsinniipput. 2009-mi Kalaallit Nunaanni namminersulerpugut, taamatullu pituttugaanngitsumik siunissatsinnik ilusilersuinissatsinnut piginnaatitaaffeqalerluta. Oqariartaaseqartoqarpoq imaattumik: allannguisoqalersillugu ilaat oqquiffissiortarput ilaalli anorisaasiortarlutik. Qularutiginngilara maaniittugut tamatta kingullermut ilaasugut, ataasiakkaarluta ataatsimullu pisinnaasatsinnik suli atunngisatsinnik atuilernissamut piginnaaneqartugut.

Ataatsimeersuarnerup qulequtaa ”Ataatsimut kivitseqatigiinneq” ima isigaara, inuit ataasiakkaat peqatigiinnerit aqqutigalugit ineriartortartut – taamatorluinnarli pingaaruteqartoq aamma; peqatigiinnerit inuit ataasiakkaat aqqutigalugit ineriartortartut. Immaqa paasiuminaassinnaavoq, isumaqarpungali tamannaasoq suleqatigiinnissamut aallaavissarput. Fagit kattuffiillu assigiinngitsut suleqatigiinneranni pineqartoq tassaavoq, suleqatigiinnikkut angusat tassaasarmata inuit kattuffiilluunniit ataasiakkaat piginnaasaasa sapinngisaasalu inerneri. Kisiannili fagit kattuffiillu assigiinngissutaat akimorlugit ataqatigiissaarinissaq tigussaasumillu suleqatigiinnissaq ajornaatsuunngilaq. Tassani peqatigiuminartuunissaq tunniussaqarsinnaanerlu pisariaqarput. Aammalu attaveqaqatigiinnissamut piginnaasaqarnissaq pisariaqaqaaq.

Suleqatigiinnissamik iluatsitsissagutta naligiittut immitsinnut naapissaagut alapernaassuseqarluta, tatiginnilluta ataqqeqatigiillutalu, soorlu aamma aqqutissap anguniakkallu isumaqatigiissutigisimanissaat qulakkeersimasariaqaripput. Qularinngilara ullumikkut peqataasut tamakkerlusi Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu pitsaanerusumik inuuneqarnissaannut peqataarusuttusi. Tamanna ataatsimoorussatut anguniagarisigu.

Oqartoqarsinnaavoq ataatsimeersuarnermi kattuffiit fagillu assigiinngitsut suleqatigiinnerini sukat sisamaasut, tassa Namminersorlutik Oqartussat, Kommunit, kajumissuseq aallaavigalugu kattuffiit ingerlanneqartut kiisalu inuussutissarsiornermik suliallit. Tassani soorunami eqqaamassallugu pingaaruteqarpoq Namminersortut kommunillu pisortat sinnerlugit sulimmata taamatullu inatsisitigut pituttukkanik suliassaqarfiullutik. Taamaattumik pisortat meeqqanut inuusuttunullu tunngasutigut iliuutsit ataatsimoortut immikkoortuisa ilaannut akisussaaffeqarput. Taamaakkaluartoq erseqqippoq Namminersortut kommunillu meeqqanut inuusuttunullu tunngasutigut iliuusissat tamaasa kisimiillutik kivissinnaanngikkaat, soorlu aamma meeqqat inuusuttullu sumiginnagaanerannut tunngatillugu inatsisiliorneq kisimi aqqutissaanngitsoq. Siulliullunga nassuerutigissavara pisortat iliuusaat pitsanngorsarneqartuaannarsinnaammata, peqatigitilluguli inuiaqatigiittut tamatta ataatsimut akisussaaffeqarnerput naqissusertariaqarpara. Piffissaq kingumut qiviaraanni ungasippallaanngitsumi inuiaqatigiinni akisussaaffeqaqatigiinneq annertusimaqaaq, ”meeqqat tamarmik” tamanit akisussaaffigineqarnerullutik. Pissutissaqarluarpugut kingumut qivialaarnissamut kulturitsinnilu pissutsimut tamatumunnga eqqaasaqaqqinnissamut. Pædogigit, psykologit, ilinniartitsisut sullissisullu allat ilaqutariit meeqqattalu paaqqutarineqarnissaannut akisussaaffimmik taarsiutaassanngillat, tassami pisortat sullissivii angajoqqaat meeqqallu attaveqarnerannut taarsiutaasinnaanngillat.

Ilaqutariinnut tunngasutigut pisariaqartitarput tassaavoq pitsaasumik sunniivigineqarnissaq, angajoqqaanut angajoqqaatut akisussaaffeqarnitsinnik paasinnilersitsisumik. Tassarpiaavorlu kajumissuseq aallaavigalugu peqatigiiffiit ingerlanneqartut pingaarutilimmik peqataaffigisinnaasaat, tassami taakkua inuttaasunut nunaqqatigiinnullu qanittumik attaveqartuummata. 2009-mi ukiakkut suleqatigiiffiit kattuffinnit assigiinngitsunit peqataaffigineqartut kiisalu aqutsisoqatigiit meeqqanut inuusuttunullu suliniutinut pingaarnertut innersuutinut suliatik naammaassivaat. Innersuutigineqartut pingaarnerit aammattaaq ilagivaat, meeqqat inuusuttullu paaqqutarineqarnerannut inuiaqatigiit isummeriaatsitta allanngortinneqarnissaannik pisariaqartitsissugut.

Innersuussutit atuarumisarlugit naqinneqarsimapput, imaralugit Kalaallit Nunaanni ilaqutariinnut meeqqanullu tunngasutigut nukittorsaanissamut siunnersuutit. Qinnuigissavassi innersuutit suliarujussuusut atuaqqullugit. Ataatsimut isigalugu isumaqarpunga isumaginninnerup iluani suliatsinnut naliliisarnissatsinnut takussutissiisarnissatsinnullu pikkorinnerulertariaqartugut. Suut tamaasa aallaqqaataaniit suliariniartassanngilagut. Ilisimasatsinnik atueqatigiinnissaq atornerulissavarput. Soorlu Sisimiuni arlaannik iluatsittoqarpat, taava tunngavissaqassaagut isumaqassalluta taanna aamma immaqa Qaqortumi iluatsilluarsinnaassasoq. Taamaattumik aamma neriuutima ilagivaat ataatsimeersuarnerup matuma inerneriumaaraa meeqqanut inuusuttunullu iliuutsinut ilisimasat takussutissiallu katersorneqarnissaannut aqqutissiuinissaq. Tassaasinnaapput ilaqutariinnut sullissivinnik naliliinerit imaluunniit meeqqerivinnut inuusuttullu ornittagaannut ataasiakkaanut naliliinerit, tassami ullumikkut atuisut qanoq ingerlanerannut ilisimasakippallaarpugut.

Soorunami MIPI uani qitiuvoq, kisiannili MIPI-p iliuutsigut tamaasa naliliiffigisussaanagillu nalilersorsinnaanngilai, tassami naliliineq takussutissiornissarlu sulinitta ilagilissavaat. Suut iluatsinnersut ilisimassavagut – taamatulli aamma pingaartigisumik, suut iluatsinnginnersut, iluatsittut ingerlateqqissinnaajumallugit, iluatsinngitsullu unitsissinnaajumallugit. Peqatigitillugu isiginneriaatsitta apeqqusersornissaanut sapiissuseqartariaqarpugut, allanik aallaaveqartunik periuutsinik nutaanik atuilluta ajornartorsiutinik qaangiiniarsinnaanngorluta.

Tassanerpiaq MIPI allat qanoq iliorsimanerinut ilinniarfigisinnaasatsinnik ilisimasanut takussutissianullu katersuiffiusinnaavoq. Taamaattumillu takujuminarpoq MIPI tassaassasoq ’qulaajaalluni nalunaarummik’ sanasussaq, Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu tunngasutigut iliuutsinut tamakkiisumik isiginnissinnaalersilluta. Nalunaarusiaq taanna Red Barnet-imit aningaasalerneqarsimavoq, tamannalu Naalakkersuisut sinnerlugit qutsatigerusuppara. Nalunaarusiap siunertarivaa meeqqanut inuusuttunullu tunngasutigut iliuutsinut tamanut ilisimasaqalernissarput tamakkiisumillu isiginnissinnaalernissarput – taamaasilluta siunissami suliatsinnut ataqatigiissaarinissamut pitsaanerusumik tunngavissaqalersilluta. Taamatut tamakkiisumik isiginnissinnaalernissarput ataasiaannartumik pissanngilaq, taamaasiortuarnissarpulli sulissutigiuassavarput. Nukiit atugassat killeqarneranni suleqatigiisitsinissaq isumaginiartussaavarput, atugassat nukiillu pitsaanerpaamik atorumallutigik. Tassa imaappoq misilittakkat atorluarumallugit marloqiusamillu sulinissaq pinaveersimatinniarlugu sulisut allat sulerinerat ilisimasariaqaripput, imaluunniit susassaqarfiit allat takunngitsoornissaat pinaveersimatinniarlugu.

Apeqqut silaannarmiilersoq ataatsimeersuarnermilu akiniagassarput tassaalerpoq: ”Siunissami iliuutsigut suleqatigiississinnaajumallugit ataqatigiissarsinnaajumallugillu tamakkiisumik isiginnissinnaalernerup ataannarnissaanut sinaakkusiinissaq qanoq ililluta qulakkiissavarput?” Takunnissinnaanera naapertorlugu qitiusoq unaavoq: Kattuuffiit fagillu assigiinngitsut akimut suleqatigiinnerisigut kiisalu ataqatigiissaarinikkut attaveqaqatigiinnikkullu – minnerunngitsumillu maannakkut iliuuseqarnitsigut.

Inuit assigiinngissutsit akimorlugit suleqatigiiffigisartagaasa ilagivaat peqatigiiffilerineq. Ukiut ingerlanerini Kalaallit Nunaanni peqatigiiffinnik ingerlatsineq inuiaqatigiinnik ataqatigiissitsisumik pingaaruteqarsimaqisoq piulersimavoq. Assersuutigalugu timersoqatigiiffiit peqqissutsimut iluaqutaaginnaratik aammattaaq ataqatigiinnermut, attavissarsiornernut kinaassutsimullu tunngasutigut pisariaqartitanik naammassinnittarput. Timersornerlu tassarpiaasinnaavoq meeqqamut unammillernartunik atugalimmut nukissamik aallerfiusinnaasoq.

Ullumikkut maaniipput peqatigiiffiit arlallit ilaqutariinnut meeqqanullu atukkatigut pitsanngorsaaqataasut. Atorfissaqartippatsigit, sulinissinnullu qujangaarpugut. Nakuussutigisassi ilagivaat suliassinni qanilaassuseqarassi. Peqatigiiffippassuit illoqarfinni nunaqarfinnilu sullipput, inuillu qanimut naapittarlugit. Toqqaannartumik attaveqarnissamut paasisaqarnissamullu periarfissaqarpusi, taakkuuppullu pitsaaqutit allanngueqataasinnaasut.

Pisortanit aggersuullunga suliassinnut misilittakkassinnullu tunngasunik paasisaqarnerorusuppunga, immikkuutitaarluta sulinissarput pinngitsoorniarlugu. Periarfissaq una iluatsillugu sulinissinnut qujaffigerusuppassi.

Kattuffissi ilaat angisuujupput, allallu immaqa suli kattunnissamut aaqqissuussimanngillat. Ullumikkut peqataasut ilagivaat Steen Andersen, UNICEF-meersoq, taassumalu oqaluttuutissavaatigut kajumissuseq aallaavigalugu kattuffiit ingerlanneqartut sunik tunniussaqarsinnaanerannik, qanorlu pisortanut suleqateqarnermik aaqqissuussisinnaanerannik. Qularnanngilaq Steen Andersenip saqqummiussaa arlallit aallartisaaniarnerannut isumassarsititsiumaartoq. Tassunga atatillugu eqqaamasariaqarpoq illoqarfinni minnerni NGO-t atugaat Nuummut naleqqiullugu allaanerummata. Ataatsimeersuarnermi matumani Kalaallit Nunaanni tamarmi pissutsit piviusut ilanngunnissaat pingaaruteqarpoq. Taamaattumillu neriuppunga Kalaallit Nunaanni peqatigiiffiit nutaat pilersinneqarumaartut allallu illoqarfinnut nunaqarfinnullu siaruaakkumaartut – tassami nunarput tamakkerlugu suliaqarnersi atorfissaqartinneqarpoq.

Isumaginninnermut Naalakkersuisuuninni ukiumi siullermi Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu aningaasaateqarfiit ataatsimeeqatigisarsimavakka. Tamanna nuannersumik misigisaqarfiusimavoq, aningaasaateqarfiillu tikilluaqqulluarsimavaannga. Takorloorpara Kalaallit Nunaanni peqatigiiffilerinerup annertusarneqarnissaanut aningaasaateqarfiit aqqutissaasinnaasut, namminnerlumi peqataarusunnertik oqaatigisimavaat, - tapersersuinitik kinguneqarluartut takusinnaatillugit. Taamaattumik neriuutigivara ataatsimeersuarnerup ingerlanerani iliuusererusutanut siunertanullu oqaasertaliisinnaassasugut aningaasaateqarfiit ingerlassanut taperseerusunnerannut annertusaasinnaasunik.

Aammattaaq inuussutissarsiornermi ingerlatallit ullumikkut peqataatitaqarput. Ingerlatsiviit pisortat pigisaasa namminersortullu tamarmik inuiaqatigiit ingerlalluartut soqutigisarivaat, taamatullu inuiaqatigiinni atugassarititaasunut pitsaanernut aqqutissiueqataanissartik soqutigalugu. Ukiuni kingulliunerusuni ingerlatsiviit ingerlaatsiminnut tunngasunik apeqquterpassuarnik apuussivigineqartarput: Ingerlatsivik avatangiisinut klimamullu qanoq isummersuuteqarpa? Ingelatsivik naligiisitaanermut inuttullu pisinnaatitaaffinnut qanoq isummersuuteqarpa? – apeqqutit ingerlatsiviit isumaginninnikkut akisussaaffeqarnerannittaaq ersersitsisut.

Ukiut arlallit qaangiupput Nuummi ingerlatsiviit inuiaqatigiinni akisussaafiinut tunngasunik isumasioqatigiissitsisoqarmat, tassanilu arlallit oqaatigivaat innuttaasut suliffeqarnikkut nalinginnaasumik piumasaqaatinut inorsaateqartut akuutinneqarnissaannut peqataajumallutik. Kingorna inuussutissarsiornermik suliaqartut oqaatigisarpaat aammattaaq meeqqanut inuusuttunullu immikkut iliuutsinut peqataanissartik kissaatigalugu. Tamanna ajunngitsup tungaanut ineriartorneruvoq, ataatsimeersuarnerlu una aqqutigalugu inuussutissarsiutit sinniisaannik peqateqarluta aatsaavissuaq naapippugut periarfissanik eqqartuissalluta. Naalakkersuisut sinnerlugit inuussutissarsiutinik ingerlataqartut siunissami suleqatiginissaat qilanaarivara.

Ataatsimeersuarnissaq manna sioqqullugu kommunit sisamaasut borgmesterii pitsaasumik ataatsimeeqatigisarsimavakka. Nuannerpoq paasillugu peqatigiinnikkut iliuutsinik kivitseqataanissamut piareersimasut. Ataatsimiinnerni isumaqatigiissutigivarput Kalaallit Nunaanni isumaginninnikkut kivitsinissamut nukiit pigineqareersut, taamaattorli aaqqissuunnissamut aammalu iluatsittut tappiffiginerunissaannut pikkorinnerusariaqartugut – immitsinnullu avitseqatigiinnerusariaqartugut. Inuit piumassuseqarluartut kajumissuseq aallaavigalugu peqatigiiffinni ingerlanneqartuni taamaallaat nassaassaanngillat, aammali kommuniniipput sulisut pikkorissut pitsaasunik tamatta ilinniarfigisinnaasatsinnik angusaqartarsimasut. Borgmesterit suleqatigiilluarnitsinnut qutsavigerusuppakka. Ataatsimeersuarnerup naanerani pisussaaffiliisumik isumaqatigiissusiornissaq isumaqatigiissutigisimavarput, tassuuna meeqqanut inuusuttunullu tunngasutigut suleqatigiinnissap siunissami ataqatigiissaarneqarnissaanut aqqutissiuissalluta.

Naggataasumik oqaatigiumavara anguniakkat angussagutsigit ataqqeqatigiinneq, tatigeqatigiinneq akisussaassuseqarnerlu qitiusumik naligitissagatsigik. Immitsinnut innuttaasunullu ataqqinnissaagut. Tatigissavarput tamatta maaniikkatta inuiaqatigiinnut pitsaanerpaanik kissaateqarnerput aallaavigalugu. Aammalu immitsinnut suliassatsinnullu akisussaaffeqarnerput takutissavarput. Akisussaaffeqarnermik oqarama ilaatigut pivara piviusunngorsinnaanngitsunut piffissaq nukiillu atussanngikkigut. Nunatsinni suut piviusunngorsinnaanerat isigisariaqarpagut – peqatigiilluta piviusumik suut pinngortissinnaanerigut – nalunaarusiornernut ataatsimiinnernullu erseqqaarissunik anguniagassiorneqarsimanngitsunut piffissagut nukigullu atulussinnarumanagit.

Oqaatigeqqissavara attaveqaqatigiinneq qitiulluinnarmat. Tamatta nuannersumik sulinissatsinnut sulilu angusaqarusunnissatsinnut attaveqatigiilluarneq qanoq pingaaruteqartigisoq nalunngilarput. Naligiilluni attaveqaqatigiinneq, tamarmik tusarnaarneqarlutillu oqaaseqarfigisaat tassaavoq suleqatigiilluarnissamut aqqutissaasoq. Tamassi eqqarsaatissinnik isumassarsiassinnillu saqqummiusseqqullusi kajumissaassavassi, immissinnut tunuliaquttassinnullu upperinnillusi. Neriuppunga siunissami suleqatigiinnissassinnut pisussaaffilerumaartusi, eqqaamallugulu tamatta tunniussassaqaratta. Taamaattumik oqariartuutit pitsaasut siammarsigit uummammillu pisumik tikilluaqqigitsi.